Miksi eräs ammattiroolissaan ollut henkilö jäi niin mieleeni
Olin siis asiakkaana tällä henkilöllä. En halua kertoa mikä ammatti. Ilmeisesti ihastuin häneen, koska ei tämä muutakaan voi olla. Ennen ei ole jääneet ammattihenkilöt mieleen, vaikka komeita on ollutkin. Olen ihan naurettava.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Söpöähän tuo 🙂 oliko parturi-kampaaja?
Ei ollut.
Ihan normaalia. Joskus törmää asiakaspalvelutilanteissa niin osaaviin ja hommansa luontevasti hoitaviin henkilöihin, että kyllä heidät muistaa pitkänkin ajan kuluttua. Ei välttämättä tarvitse edes varsinaisesti ihastua. Olen joskus laittanut tällaisista ammattilaisista palautettakin heidän työnantajilleen ja ovat olleet vastauksen perusteella varsin ilahtuneita kiitoksista. Jotenkin on jäänyt sellainen mielikuva, että asiakaspalvelutehtävissä olevat eivät saa kiitosta työstään läheskään niin usein kuin olisi aihetta.
Mä pääsin sydänsuruista eroon ihastumalla ammattihenkilöön. Se ihastus kesti vaan n. 2kk, mutta oli tärkeä siirtymävaihe.
Ammattiroolissa tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä mutta heitä ei voi lähestyä...
Vierailija kirjoitti:
Ammattiroolissa tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä mutta heitä ei voi lähestyä...
Joo en ole lähestymässäkään. Ap
Mitä eroa sillä on, missä roolissa olevan tapaa? Kai ihminen itsessään on sama pakkaus. Jutun aiheet ja vuorovaikutustilanne voivat olla erilaisia kuin muuten tavatessa.
Mulla oli sama, ihan yllättäen. Ei ole tapana ihastua ylipäänsä, ja sitten yht’äkkiä PAM. Yhdistelmä luontevuutta, ammattitaitoa ja pilkettä silmäkulmassa.
No, olin täysin asiallinen enkä ole tehnyt asialle mitään vaikka kohta on vuosi kulunut. Olisi väärin häiritä ihmistä, joka vain tekee työnsä hyvin.
Mutta tiedän mistä ostan seuraavat silmälasit. 😆 (täysin coolisti)
M44
Söpöähän tuo 🙂 oliko parturi-kampaaja?