Tunnetko koskaan fiilistä työstäsi, että se ei ole minkään arvoista?
Itse tunsin edellisessä työssäni. Se on kyllä todella turhauttava tunne, kun tuntee tekevänsä työtä, joka on raskasta ja yksinkertaista paskaa, ja kun tunnet, että tähän kelpaisi joku vähäpäisempikin tyyppi kortistosta makaamasta.
En mainitse mistä työstä oli kyse, koska siinä vaiheessa alkaa ne lässytykset, että se on tärkeää työtä ja jos sen työn tekijä olisi pari päivää pois, niin se kyllä heti huomattaisiin. No, ehkä niin, mutta työ ei vain koskaan antanut minulle mitään sitä tunnetta, että tämä olisi oikeasti jotain tuottavaa ja merkityksellistä.
Kommentit (10)
Paskanroiskeet samassa pytyssä, joka päivä. :/
Tunnen. Olen työssä, jossa tarvitaan osaamista ja taitoa, (kulttuuriala) mutta työ itsessään on täysin merkityksetöntä. Turhuuden tunne on kyllä tosi kalvava ja inhottava tunne.
Tunsin ennen. Nyt opiskelen uuteen ammattiin.
Rahanhan sen fiiliksen tulisi määrätä. Jos siitä saa rahaa niin silloin sillä on arvoakin.
Voi kuule! tunne on ihan päivittäinen. Luojan kiitos, teen tätä työtä vain muutaman kerran viikossa. Oikeastihan ala jolla työskentelen on erittäin tärkeä, etenkin näinä aikoina. Ei vaan enää nappaa, kun samaa työtä on tullut tehtyä liian monta vuotta.
En varsinaisesti, palautteesta voi päätellä, että työni on ihmisille tärkeää. Usein kyllä ajattelen, että olisin helposti korvattavissa, mutta ei kai kukaan ole korvaamaton.
tähän kelpaisi joku vähäpäisempikin tyyppi kortistosta makaamasta
Ap onkin niin uniikki lumihiutale.
En. Olen esiopettaja ja tänäänkin laitoimme yhden oppilaan asiat eteenpäin ja viime kuussa kaksi oppilasta hakeutui tutkimuksiin, koska esiopetuksessa on herännyt huoli. Ainakin kahdelle leivotaan pienluokkapaikkaa ja yksi todennäköisesti on koululykkäri.
Koen tekeväni erittäin tärkeää työtä.
Useinkin! Olen kääntäjä, eikä nykyään laadukasta käännöstyötä enää arvosteta.