Välillä positiivista, vaikea välillä muistaa kuinka ihana 15v meillä on

Meillä löytyy 15v tyttö ja välillä täytyy muistutella itselleen, että ei ole itsestään selvää että tuon Ikäinen käyttäytyy kuten tyttömme. On todella tasapainoinen ja mukava, huolehtii asiansa ja tulee toimeen muiden ihmisten kanssa. 15v ikä ei yleensä ole mitenkään helppo ja kehitys on vielä kesken, mutta kuitenkin tuo tyttö tuntuu olevan välillä aikuisempi kuin moni aikuinen, joissain asioissa on myös tasapainoisempi kuin minä. Täytyy myöntää että hänen kanssaan vanhempana pääsee helpolla.

Ja vaikka kyseessä on kiltti tyttö, niin osaa kertoa kyllä mielipiteensä ja on oma tahtonsa. Aamuisin ei ole kovin seurallinen, lähinnä önisee, mutta on kertonut ettei ole aamuihminen ja ei silloin ole keskustelutuulella, mutta ei ole kiukkuinen silloinkaan.

Tytöllä harrastuksia, sekä kavereita. Lisäksi hänellä on huumorintajua ja saa suunsa auki aikuistenkin seurassa. Hoitaa myös velvollisuudet, vaikka olisi uusi tilanne edessä. Kun kaipaa omaa aikaa, niin vetäytyy huoneeseensa ja osaa kertoa kauniisti, että pärjää kyllä itse. Ei kiukuttele, eikä ole ärsyttävä.

Jäin oikein miettimään mitä olemmekaan tehneet, että olemme saaneet hänet. Hänen kanssaan olemme olleet vähän rennompia ja vanhemmat sisaruksensa ovat varmaan omalta osaltaan ”kasvattaneet” häntä myös.

Nyt jo kotoa pois muuttaneet sisarukset ovat myös ihania ja ei heidänkään kanssa elämä ole ollut vaikeaa tai hankalaa. Mutta eivät olleet ihan noin tasapainoisen oloisia saman ikäisinä. Toinen osasi olla ärsyttäväkin teini ja toinen taas oli ylikiltti. Heidän kanssaan olemme päässeet harjoittelemaan tiettyjen asioiden käsittelyä teinien kanssa, mutta tämän nuorimman kanssa olemme päässeet vain ihmettelemään, että onpa helppoa.