Mielipiteesi tästä runosta?
https://fi.wikisource.org/wiki/Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaiho ponneton.
Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös
Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös
Ja synkkäin metsies aarniopuut,
Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Siell' usein matkani määrätöin
Läpi metsäin kulki ja jylhäkköin,
Ja vuorilla seisoin paljain päin,
Mist' uljaan Karjalan eessäni näin.
Tai läksin kyliin urhojen luo,
Miss' ylhillä vaaroilla asui nuo;
Näin miehet kunnon ja hilpeän työn
Ja näin, miss' sykkii Karjalan syän.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaiho ponneton!
Kommentit (4)
"Vie sinne mun kaiho ponneton". Oikeasti runossa on: "kaiho pohjaton".
Kaunis runo, joka kertoo kotiseudultaan lähtemään joutuneiden Karjalan asukkaiden maasta. Sävel myös kaunis.
Karjalan maa on edelleen olemassa, vaikka se siirtyikin Venäjän omistukseen. Tykkään katsella Karjalan uutisia Viestit Karjalan youtube-sivuilta.
Ponneton kaiho 😂. Luulitko todella, että se voisi olla oikein?
Olipa paska runo.