Lue keskustelun säännöt.
33 vuotta sinkkuna ja neitsyenä
04.11.2020 |
Jossain ketjussa luin naisten ihmettelyä siitä, miksi yli kolmekymppiset miehet ovat aina rumia, kaljuja ja läskejä.
Itse olen 33-vuotias mies, joka pyöräilee ja on fyysisesti hyvässä kunnossa. Hiukset on tuuheat. Näytän mielestäni hyvältä ja minulla on yliopistotutkinto. En juo enkä polta lainkaan.
Olen kuitenkin ollut koko elämäni ilman parisuhdetta tai yhden yön juttuja. Nykypäivän yläasteikäisellä pojalla on enemmän kokemusta kuin minulla, mikä on aika hirvittävä ajatus. Petetyksi tulleille tiedoksi, että suhteessa olisin ehdottoman lojaali (jo senkin takia ettei kukaan huolisi minua tai suostuisi pettämään kanssani :).
Harva tuntuu ymmärtävän millaista tämä on, mikä on surullista.
Minulla ei ole mitään yhteyttä ihmiskuntaan, omaan lajiini. Silti pitää käydä töissä, maksaa verot ja kantaa korteni kekoon maailmassa, josta en saa itse mitään irti.
Miksi valitan tästä täällä ja nyt?
Koska monesti sanotaan "ei se nyt niin kamalaa ole", "ei parisuhde korjaa koko elämää", "ei suhteet aina mitään herkkua ole" ja niin edespäin.
Toivoisin etten joutuisi kuulemaan näitä alentavia lauseita enää koskaan. Pidän niitä nimenomaan alentavina. Niissä aivan kuin yritetään kieltää inhimillinen tarpeeni rakkaudelle ja hyväksynnälle. Tulen niistä vain vihaiseksi, koska näiden sanoja itse olisi jo hysterian partaalla oltuaan 3kk yksin ja ilman seksiä. Ja tätä on nähty. Turha tulla kumppanin kainalosta huutelemaan että minä en tarvitse suhdetta. Ei se pitkä suhde välttämättä tunnukaan lopulta mitenkään normaalilta poikkeavalta olotilalta, mutta kokeilepa olla koko elämä ilman.
Kommentit (250)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin vauva- ja lapsuusaikaa lasketaan parisuhdetilanteeseen.
Eiköhän laskeminen kannata alkaa 20 vuodesta.
Kuulostaa tutuilta ajatuksilta. Sama se on naisen näkökulmasta, olen kaksi vuotta nuorempi. Joka vuosi kaipuu toisen ihmisen luo on yhä suurempi, välillä jo vaikea kestää kun ikää tulee lisää. Missä päin Suomea vaikutat?
MItä olet tehnyt löytääksesi naisen, johon rakastua ja joka rakastuisi sinuun? Ja haluatko nyt keskustella parisuhteettomuudesta vai seksittömyydestä? Helpottaisi keskustelua kun tietäisimme, kummasta puhutaan. Älä vastaa, että molemmista, koska on aivan eri asia hakea pelkkää seksiseuraa (sitä saa ihan rahallakin) kuin parisuhdetta.
Kuinka monta kertaa viikossa harrastat tai teet jotain sellaista, jonka yhteydessä voit tutustua ikäisiisi naisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et juo etkä polta. Tekstistäsi tuo vähän iski silmään. Olisiko mahdollista kokeilla vähän rentoutua, tulta röökiin ja kaljatölkki auki?
Toisaalta näitä vastaavanikäisiä tiukkapiponaisia kyllä mielestäni löytyy, aika monelle rööki ja alkoholi ongelma ja heillä heinäseiväs takapuolessa.
M32
Leila Koo kirjoitti:
Kuinka monta kertaa viikossa harrastat tai teet jotain sellaista, jonka yhteydessä voit tutustua ikäisiisi naisiin?
Tähän minäkin toivoisin vastausta. Vai onko taas kyse siitä, että "En ollenkaan. En itse asiassa edes tutustu missään ikäisiini naisiin enkä tee yhtään mitään tutustuakseni, mutta silti on naisten/yhteiskunnan/jonkun muun kuin itseni syy, että olen sinkku ja neitsyt."
Mutta toivottavasti kuulemme vastaukseksi jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen neljä vuotta nuorempi nainen, neitsyt ja ikisinkku myös. Koulukiusaaminen tuhosi ennestään heikon itsetunnon. Edelleenkin on tallella käyttäytymismalleja yläkoulusta, vaikka kiusaajiakaan en ole tosielämässä nähnyt melkein 15 vuoteen.
Käyn osa-aikatyössä, asun kivassa keskustakämpässä ja matkustelen aina, kun se on mahdollista. Suosittelen joko hakeutumaan tilanteisiin ja paikkoihin, joista se parisuhde voisi löytyä tai sitten keskittymään kokonaan muihin asioihin elämässä.
Nuo kuulemasi parisuhteen vähättelyt ovat pohjimmiltaan tsemppiä ja tulevat hyvästä paikasta - koita jaksaa muistaa se vaikka ensireaktiosi olisikin tympääntyminen ja jopa viha.
Olet ollut pitkään vastentahtoisesti yksin, ja sen ikävä kyllä potentiaaliset kumppanit myös sinusta vaistoavat. Minunkin tuttavapiirissä on miehiä, jotka kovasta tahdostaan huolimatta eivät ole onnistuneet löytämään itselleen pysyvämpää seuraa, harvoin edes hetkellistä. Paperilla heissä ei ole mitään vikaa, aivan kuten sinunkin luettelemat atribuutit itsestäsi ovat enemmän kuin kunnossa. Syyn täytyy siis olla jossain muualla.
Se mitä eniten haluaisit, on ehkä tässä se ongelma. Itseään ruokkivan kehän aiheuttaa juurikin kuvailemasi: "Petetyksi tulleille tiedoksi, että suhteessa olisin ehdottoman lojaali (jo senkin takia ettei kukaan huolisi minua tai suostuisi pettämään kanssani :)." Todennäköinen ripustautumisesi ja kokonaisvaltainen antautumisesi haiskahtaa tuosta virkkeestä todella pitkälle. Ei kukaan sellaista, raskasta ja kannateltavaa kumppania halua, sitä varten on olemassa lojaalit koirat. En yritä nyt sinua tässä tarpeettomasti tylyttää, mutta kaipauksesi johonkin mitä sinulla ei ole, on suurin syy siihen miksi sinulla sitä ei ole.
Parituminen ei sinällään aivan älyttömän hankalaa voi olla, koska enemmistö ihmisistä siinä onnistuu, useat jopa monesti elämänsä aikana. Rakettitieteestä ei siis voi olla kyse.
Hyvä aerobinen yleiskunto ja yo-tutkinto on toki hyvä olla kunnossa, vilpittömät onnittelut niistä, mutta ethän sinä mihinkään markettiin ole kaupoille menossa - parisuhde ei ole markkinatavaraa etkä ole sinäkään. Jos jonkun kunto romahtaa vaikka onnettomuuden seurauksena, tai korkeatasoisesta koulutuksestaan huolimatta on ollut töissä yrityksessä joka siirtää toimintansa ulkomaille ja jää työttömäksi - niin jätetäänkö nämä yksilöt aina sitten? Ei rakkaussuhteissa ainakaan.
Sinun kanssasi voi käydä pyöräilemässä tai keskustella akateemisesti ilman että sitoutuu pitämään sinut onnellisena ja tyytyväisenä jokainen hetki tästä eteenpäin. Miksi joku sitouttaisi itsensä juuri sinuun? Sekään että olet ystävällinen ja lojaali ei tee sinusta vielä uniikkia, edelleen enemmistö ihmisistä omaa nämä luonteenpiirteet. Miksi juuri sinä, siis?
Helpotus ongelmiisi löytynee näistä pohdinnoista. Toivotan sinulle tsemppiä ja hyvää loppuvuotta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31N ja aina sinkkuna. Halailen ja itken öisin tyynyä. Viimeaikoina on tuntunut että olisi parempi päästä päiviltä.
Otat itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
31N ja aina sinkkuna. Halailen ja itken öisin tyynyä. Viimeaikoina on tuntunut että olisi parempi päästä päiviltä.
<3 <3 <3
Vierailija kirjoitti:
Nuo kuulemasi parisuhteen vähättelyt ovat pohjimmiltaan tsemppiä ja tulevat hyvästä paikasta - koita jaksaa muistaa se vaikka ensireaktiosi olisikin tympääntyminen ja jopa viha.
Olet ollut pitkään vastentahtoisesti yksin, ja sen ikävä kyllä potentiaaliset kumppanit myös sinusta vaistoavat. Minunkin tuttavapiirissä on miehiä, jotka kovasta tahdostaan huolimatta eivät ole onnistuneet löytämään itselleen pysyvämpää seuraa, harvoin edes hetkellistä. Paperilla heissä ei ole mitään vikaa, aivan kuten sinunkin luettelemat atribuutit itsestäsi ovat enemmän kuin kunnossa. Syyn täytyy siis olla jossain muualla.
Se mitä eniten haluaisit, on ehkä tässä se ongelma. Itseään ruokkivan kehän aiheuttaa juurikin kuvailemasi: "Petetyksi tulleille tiedoksi, että suhteessa olisin ehdottoman lojaali (jo senkin takia ettei kukaan huolisi minua tai suostuisi pettämään kanssani :)." Todennäköinen ripustautumisesi ja kokonaisvaltainen antautumisesi haiskahtaa tuosta virkkeestä todella pitkälle. Ei kukaan sellaista, raskasta ja kannateltavaa kumppania halua, sitä varten on olemassa lojaalit koirat. En yritä nyt sinua tässä tarpeettomasti tylyttää, mutta kaipauksesi johonkin mitä sinulla ei ole, on suurin syy siihen miksi sinulla sitä ei ole.
Parituminen ei sinällään aivan älyttömän hankalaa voi olla, koska enemmistö ihmisistä siinä onnistuu, useat jopa monesti elämänsä aikana. Rakettitieteestä ei siis voi olla kyse.
Hyvä aerobinen yleiskunto ja yo-tutkinto on toki hyvä olla kunnossa, vilpittömät onnittelut niistä, mutta ethän sinä mihinkään markettiin ole kaupoille menossa - parisuhde ei ole markkinatavaraa etkä ole sinäkään. Jos jonkun kunto romahtaa vaikka onnettomuuden seurauksena, tai korkeatasoisesta koulutuksestaan huolimatta on ollut töissä yrityksessä joka siirtää toimintansa ulkomaille ja jää työttömäksi - niin jätetäänkö nämä yksilöt aina sitten? Ei rakkaussuhteissa ainakaan.
Sinun kanssasi voi käydä pyöräilemässä tai keskustella akateemisesti ilman että sitoutuu pitämään sinut onnellisena ja tyytyväisenä jokainen hetki tästä eteenpäin. Miksi joku sitouttaisi itsensä juuri sinuun? Sekään että olet ystävällinen ja lojaali ei tee sinusta vielä uniikkia, edelleen enemmistö ihmisistä omaa nämä luonteenpiirteet. Miksi juuri sinä, siis?
Helpotus ongelmiisi löytynee näistä pohdinnoista. Toivotan sinulle tsemppiä ja hyvää loppuvuotta!
Pariutuminen ei sinänsä ole hankalaa, mutta se on hyvin sattumanvaraista, siksi monet hyvätkään kandidaatit eivät siinä onnistu. Ap:n sinkkuudelle ei välttämättä ole edes mitään erityistä syytä toisin kuin sinä oletat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leila Koo kirjoitti:
Kuinka monta kertaa viikossa harrastat tai teet jotain sellaista, jonka yhteydessä voit tutustua ikäisiisi naisiin?
Mitä ihmettä koronan aikana muka voi tehdä?
Olen jo pitkään aloittanut useita harrastuksia per vuosi vain tutustuakseni naisiin ja tuntuu että kaikkialla, kuten uimahalleissa, on vain lapsia ja vanhuksia - 20-30v naiset loistavat poissaolollaan.
Tästä naisten katoamisesta melkein voisin tehdä oman ketjun, sitä olen ihmetellyt koko elämäni.
Itse suunnilleen samanlaisessa tilanteessa, mutta en tee asialle mitään. Kai joku joskus tällaisen creepyn kelpuuttaa jos vain tulee kysymään.
M34
Vierailija kirjoitti:
Otat itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydyt.
Näin sanoo aina ihmiset jotka eivät itse pystyisi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Nuo kuulemasi parisuhteen vähättelyt ovat pohjimmiltaan tsemppiä ja tulevat hyvästä paikasta - koita jaksaa muistaa se vaikka ensireaktiosi olisikin tympääntyminen ja jopa viha.
Olet ollut pitkään vastentahtoisesti yksin, ja sen ikävä kyllä potentiaaliset kumppanit myös sinusta vaistoavat. Minunkin tuttavapiirissä on miehiä, jotka kovasta tahdostaan huolimatta eivät ole onnistuneet löytämään itselleen pysyvämpää seuraa, harvoin edes hetkellistä. Paperilla heissä ei ole mitään vikaa, aivan kuten sinunkin luettelemat atribuutit itsestäsi ovat enemmän kuin kunnossa. Syyn täytyy siis olla jossain muualla.
Se mitä eniten haluaisit, on ehkä tässä se ongelma. Itseään ruokkivan kehän aiheuttaa juurikin kuvailemasi: "Petetyksi tulleille tiedoksi, että suhteessa olisin ehdottoman lojaali (jo senkin takia ettei kukaan huolisi minua tai suostuisi pettämään kanssani :)." Todennäköinen ripustautumisesi ja kokonaisvaltainen antautumisesi haiskahtaa tuosta virkkeestä todella pitkälle. Ei kukaan sellaista, raskasta ja kannateltavaa kumppania halua, sitä varten on olemassa lojaalit koirat. En yritä nyt sinua tässä tarpeettomasti tylyttää, mutta kaipauksesi johonkin mitä sinulla ei ole, on suurin syy siihen miksi sinulla sitä ei ole.
Parituminen ei sinällään aivan älyttömän hankalaa voi olla, koska enemmistö ihmisistä siinä onnistuu, useat jopa monesti elämänsä aikana. Rakettitieteestä ei siis voi olla kyse.
Hyvä aerobinen yleiskunto ja yo-tutkinto on toki hyvä olla kunnossa, vilpittömät onnittelut niistä, mutta ethän sinä mihinkään markettiin ole kaupoille menossa - parisuhde ei ole markkinatavaraa etkä ole sinäkään. Jos jonkun kunto romahtaa vaikka onnettomuuden seurauksena, tai korkeatasoisesta koulutuksestaan huolimatta on ollut töissä yrityksessä joka siirtää toimintansa ulkomaille ja jää työttömäksi - niin jätetäänkö nämä yksilöt aina sitten? Ei rakkaussuhteissa ainakaan.
Sinun kanssasi voi käydä pyöräilemässä tai keskustella akateemisesti ilman että sitoutuu pitämään sinut onnellisena ja tyytyväisenä jokainen hetki tästä eteenpäin. Miksi joku sitouttaisi itsensä juuri sinuun? Sekään että olet ystävällinen ja lojaali ei tee sinusta vielä uniikkia, edelleen enemmistö ihmisistä omaa nämä luonteenpiirteet. Miksi juuri sinä, siis?
Helpotus ongelmiisi löytynee näistä pohdinnoista. Toivotan sinulle tsemppiä ja hyvää loppuvuotta!
Olen itse eri mieltä monen asian suhteen tässä viestissä. Paljon virheitä, esim. AP:n heittämästä itsesäälisestä vitsistä väännettiin käytännössä koko henkilön kattava psykoanalyysi ja syy yksinäisyydelle. Internetissä tehdään monesti näin - yhden viestin perusteella luullaan että tunnetaan koko ihminen ja miksi tämä on yksin.
"Hei tässä on syy yksinäisyyteesi kun kirjoitit näin ja ajattelet näin". Helppoa vastausta ei kuitenkaan ole.
Väitätkö että jokainen seurusteleva ihminen on täydellinen psyykkeeltään ja luonteeltaan? Jotenkin jännästi ne vaimonhakkaajatkin aina jonkun löytää.
Et ole mielestäni ymmärtänyt miksi ihmiset pariutuvat ja miksi suurin osa on parisuhteessa.
Totuus tästä on niin kylmä, etten tiedä haluanko sitä tänne edes kirjoittaa. Olen joskus analysoinut tätä asiaa aiemminkin ja huonosti on käynyt. Ihmiset eivät halua kuulla totuutta. Moni haluaa ajatella pariutuneensa koska on jotenkin onnistunut ja hyvä ihminen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
No onhan se parisuhteen löytäminen aika lailla lottoa, siis sille isolle enemmistölle joiden edessä naiset eivät lakia ihan itsestään.
Mutta se mihin voi vakuttaa on se että tarttuu niihin hetkiin kun on ne oikeat kortit hetken kädessä. Monen ikisinkun ongelma on juuri siinä että he eivät näe niitä pieniä hetkiä jolloin asiat voisivat saada uuden suunnan. Ajatellaan vain että ei siitä kuitenkaan mitään tule. Monesti se on ihan pienestä kiinni.
Onko sulla kuitenkin kavereita vai oletko ihan ilman sosiaalista elämää (ellei työyhteisöä ym lasketa)?
Mene johonkin pieneen seurakuntaan. Siellä on ueammin enemmän naisia, kuin miehiä ja siellä monet myös kaipaavat parisuhdetta.