Kun luette historiaan sijoittuvia tarinoita / katsotte historiaan sijoittuvia elokuvia...

Ei häiritse, menneisyyden tavat kuuluu esittää sellaisina, kuin ne kuvattavalla aikakaudella olivat.

Sen sijaan häiritsee suuresti, jos elokuva esim. kuvaa saksalaisia, näyttelijät puhuvat englantia. Esimerkkinä vaikkapa Schindlerin lista.

Arvostan sitä, että tarina on uskottava. Siihen sisältyy myös se, että historiassa asiat on tehty eri tavalla kuin nykypäivänä. Parhaat tarinat opettavat uutta ja avartavat omaa maailmankuvaa. Lyhyesti: ei häiritse.

Häiritsee kyllä joissain määrin.

Vanhanaikainen kirjoitti:

Ei häiritse, menneisyyden tavat kuuluu esittää sellaisina, kuin ne kuvattavalla aikakaudella olivat.

Sen sijaan häiritsee suuresti, jos elokuva esim. kuvaa saksalaisia, näyttelijät puhuvat englantia. Esimerkkinä vaikkapa Schindlerin lista.

Tai Geishan muistelmat, jossa japanilaisia esittävät kiinalaiset näyttelijät, jotka puhuvat englantia.

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee kyllä joissain määrin.

Miksi se häiritsee? Lopetatko sellaisen tarinan kesken, jossa tällaisia asioita ilmenee?

Vierailija kirjoitti:

Arvostan sitä, että tarina on uskottava. Siihen sisältyy myös se, että historiassa asiat on tehty eri tavalla kuin nykypäivänä. Parhaat tarinat opettavat uutta ja avartavat omaa maailmankuvaa. Lyhyesti: ei häiritse.

Riippuu tietysti asiasta, kun ei kaikkea vieläkään muka tiedetä ja sitten tehdään joku ihmejuttu aiheesta.

Rahat pois kansalta joka pelkää, ensin:-X

Ei häiritse mikään. Ennemmin häiritsee, jos asiat menevät väärin. Eli sellista, jota ei ollut siihen aikaan.

En kyllä tykkää minkään asian korostamisestakaan. Että siis mässäiltäisiin jollakin sellisella, joka nykyään on kielletty.

Kyllä noita tulee jollain tasolla peilattua nykyaikaan, mutta mielestäni se tuo vain syvyyttä siihen kokemukseen. On hyvä myös ymmärtää sitä, mitä historiassa on tehty eri tavalla kuin nykyään, sillä osittain ne toimintamallit selittävät muita toimintamalleja tai toimintamallien kehitystä historiasta nykyaikaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä noita tulee jollain tasolla peilattua nykyaikaan, mutta mielestäni se tuo vain syvyyttä siihen kokemukseen. On hyvä myös ymmärtää sitä, mitä historiassa on tehty eri tavalla kuin nykyään, sillä osittain ne toimintamallit selittävät muita toimintamalleja tai toimintamallien kehitystä historiasta nykyaikaan.

Hyvin sanottu!

http://www.arcturusastronomy.fi/index.php?page=kuun-vaiheet

Otetaanko tuota huomioon missään?

Minua häiritsee anakronismi, ei totuus.

Ei häiritse. Oiva esimerkki a Song of Ice and Fire, vaikka onkin fantasiaa.

Se häiritsisi, jos vaikkapa 1500-luvulle sijoittuvassa tarinassa kauhisteltaisiin sitä, että joku 20-vuotias mies menisi naimisiin 12-vuotiaan kanssa. Tällainen nykyajalle tyypillisten ilmiöiden tunkeminen historiallisiin tarinoihin häiritsee.

Mitähän häiritsevyys tarkoittaa? Luen paljon historiallisia romaaneja ja toki myös vanhoja romaaneja (tosin paljon ennen 1800- lukua ei romaaneja juurikaan ole kirjoitettu) ihan sen takia, että historia kiinnostaa. 

Aidot kuvaukset kulttuureista ja aikakausista kertoo sen, että moraali ja arvot ovat aina aikakautensa tuotteita. Mutta kyllä vääryydet historiassa ovat häiritseviä, mutta tavallaan tämähän on just se tarinan jännite - ajatella, miten eritavoilla ihmiset on voitu nähdä ja kokea. 

Muuten noista 12- vuotiasta, en ole juurikana törmäänyt tähän. Olen lukenut jonkun lyhennelämän Casanovan muistelmista (siis miehen itsensä kirjoittaman) ja siinä naiset (tai tytöt) olivat aina 14- vuotiaita, jopa siinä määrin aina, että oletan kyseessä olevan kirjallinen tehokeino. Mutta kyllähän se kertoi jotain aikansa sukupuolinormeista. 

Ei häiritse, koska osaan ajatella historian historiana. Äskettäin katsoin kiinalaisen sarjan, jossa 50~vuotias kuningas sai jalkavaimoksi 16~vuotiaan tytön ja heidän välillään oli myös seksuaalista kanssakäymistä. Se oli sitä aikaa, ei sitä voi muuttaa.

Enemmän häiritsee ei-historialliset sarjat, jotka ovat vanhentuneet nopeasti. Ainakin henkinen väki'valta oli yleistä vielä 2000-luvun alun sarjoissa. Sellaisia katson inhoten, kun ovat kumminkin "nykyaikaa".

Vierailija kirjoitti:

Mitähän häiritsevyys tarkoittaa? Luen paljon historiallisia romaaneja ja toki myös vanhoja romaaneja (tosin paljon ennen 1800- lukua ei romaaneja juurikaan ole kirjoitettu) ihan sen takia, että historia kiinnostaa. 

Aidot kuvaukset kulttuureista ja aikakausista kertoo sen, että moraali ja arvot ovat aina aikakautensa tuotteita. Mutta kyllä vääryydet historiassa ovat häiritseviä, mutta tavallaan tämähän on just se tarinan jännite - ajatella, miten eritavoilla ihmiset on voitu nähdä ja kokea. 

Muuten noista 12- vuotiasta, en ole juurikana törmäänyt tähän. Olen lukenut jonkun lyhennelämän Casanovan muistelmista (siis miehen itsensä kirjoittaman) ja siinä naiset (tai tytöt) olivat aina 14- vuotiaita, jopa siinä määrin aina, että oletan kyseessä olevan kirjallinen tehokeino. Mutta kyllähän se kertoi jotain aikansa sukupuolinormeista. 

Avasin tämän keskustelun siis siksi, että kavereiden kanssa tästä tuli puhetta, ja olimme hyvin eri linjoilla asiassa. Häiritsevällä tarkoitan siis sitä, että asia vaivaa lukiessa. Aiheuttaa suuttumusta, turhautumista tai muita negatiivisia tunteita, jotka haittaavat luku-/katselunautintoa.

Itse nimenomaan arvostan teoksia, jotka ovat historiallisesti todenmukaisia ja ketjussakin mainittu anakronismi taas haittaa luku-/katselunautintoa. Se myös opettaa historiaa väärin, joskaan tietysti fiktiiviset tarinat eivät ole paras mahdollinen tapa oppia historiaa.

AP

Ei häiritse. Ei historiaa tarvitse uudelleenkirjoittaa ja silotella.

Sen sijaan häiritsee se että historiallisiin (tai kirjoihin perustuviin) sarjoihin tuodaan nykypäivän näkemyksiä esim. seks. väh emmistöistä ja värillisiä näyttelijöitä tai teemoja sinne minne eivät kuulu. Se taas ei häiritse jos tehdään sovitus kokonaan nykypäivään tai vaikka ylpeys ja ennakkoluulo intiassa.

Historaan sijoittuvat tarinat ei sitten vastaa totuutta ja sitä mitä on oikesti tapahtunut.

Näillä "historia" elokuvilla muokataan ihmisten historian käsitystä.

Ei tietenkään häiritse. Historiaa ei saa pestä puhtaaksi, vaan siitä pitää oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän häiritsevyys tarkoittaa? Luen paljon historiallisia romaaneja ja toki myös vanhoja romaaneja (tosin paljon ennen 1800- lukua ei romaaneja juurikaan ole kirjoitettu) ihan sen takia, että historia kiinnostaa. 

Aidot kuvaukset kulttuureista ja aikakausista kertoo sen, että moraali ja arvot ovat aina aikakautensa tuotteita. Mutta kyllä vääryydet historiassa ovat häiritseviä, mutta tavallaan tämähän on just se tarinan jännite - ajatella, miten eritavoilla ihmiset on voitu nähdä ja kokea. 

Muuten noista 12- vuotiasta, en ole juurikana törmäänyt tähän. Olen lukenut jonkun lyhennelämän Casanovan muistelmista (siis miehen itsensä kirjoittaman) ja siinä naiset (tai tytöt) olivat aina 14- vuotiaita, jopa siinä määrin aina, että oletan kyseessä olevan kirjallinen tehokeino. Mutta kyllähän se kertoi jotain aikansa sukupuolinormeista. 

Avasin tämän keskustelun siis siksi, että kavereiden kanssa tästä tuli puhetta, ja olimme hyvin eri linjoilla asiassa. Häiritsevällä tarkoitan siis sitä, että asia vaivaa lukiessa. Aiheuttaa suuttumusta, turhautumista tai muita negatiivisia tunteita, jotka haittaavat luku-/katselunautintoa.

Itse nimenomaan arvostan teoksia, jotka ovat historiallisesti todenmukaisia ja ketjussakin mainittu anakronismi taas haittaa luku-/katselunautintoa. Se myös opettaa historiaa väärin, joskaan tietysti fiktiiviset tarinat eivät ole paras mahdollinen tapa oppia historiaa.

AP

Eivätkös viikinkikypärien sarvet ole peräisin jonkin oopperapuvustajan ideasta? Tuli vaan tuosta viimeisestä virkkeestäsi mieleen. Todellisuudessa mitään sarvia ei niissä kypärissä ollut, mutta uskomus istuu sitkeästi ihmisten mielissä.

Ei. Mutta se häiritsee, jos esim. historiallisen elokuvan sankarista yritetään tehdä katsojia miellyttävämpi antamalla hänelle nykyaikaisia moraalikäsityksiä, kun pahikset edustavat ajalleen tyypillistä ajattelutapaa.

Jos ne on tarinoita niin ei häiritse lainkaan. Ei häiritse esim. sekään jo nykyaikaan sijoittuva keksitty tarina kertoo vaikka perheväkivallasta. Jonkin verran häiritsee se jos kyseessä on tositapahtumat. Siltikin ne pitää kertoa niinkuin on ja olen mieluummin vaikka katsomatta jos en kestä totuutta.