Ex-puoliso saa lapsen uuden kumppaninsa kanssa ja kaikki muuttuu!
Olen puulla päähän lyöty, enkä tiedä mitä tässä tilanteessa voisin tehdä.
Olen eronnut tyttäreni isästä vuosia sitten. Avioero hoidettiin suht asiallisesti ja olemme olleet hyvissä väleissä. 9-vuotias tytär on jo useamman vuoden ollut viikko-viikko -yhteishuoltajuudessa, joka on joitakin pieniä erimielisyyksiä/keskustelunaiheita lukuunottamatta sujunut erinomaisesti.
Entinen puolisoni ryhtyi seurustelemaan pari vuotta sitten. Uusi puoliso on mukava, meillä on hyvät ja asialliset välit. Nyt he saivat alkukesällä yhteisen vauvan. Vielä odotusaikana tyttäreni otettiin mukaan odotukseen, kovasti puhuttiin että hänestä tulee nyt isosisko, tytär oli innoissaan asiasta jne.
Vauvan synnyttyä kaikki on muuttunut! Viikko-viikko -systeemi ei enää toimikaan. Aluksi mies, nyxä ja vauva tarvitsivat "toipumisaikaa" sairaalasta tullessaan ja halusivat rauhassa päästä uuden alkuun. Sittemmin tyttären viikkoja on jouduttu siirtämään, koska hänellä on ollut nuhaa ja flunssaa (ei koronaa, on testattu!), eikä hän voi muka mennä silloin vauvaperheeseen. Joku viikko iskällä lyhenikin neljään päivään, kun tyttären huone tarvittiin kaukaa tulevien sukulaisten majoitukseen viikonlopuksi. Jatkuvasti jotakin hankaluutta, aikataulujen muutoksia ja peruutuksia. Samaan aikaan pariskunta postailee someen ihania vauvakuvia heistä kolmesta, jossa ollaan perhe ja siunattukiitollinenonnellinen ja mekolme.
Tytär on asiasta pahoillaan, näen sen hänestä. Olen yrittänyt tsempata ja selittää. Monet sanovat, että exien suhde muuttuu, kun toinen rupeaa seurustelemaan tai saa lapsen uuden kumppanin kanssa. Ikinä en olisi kuitenkaan uskonut, että meidän tilanteessamme käy näin.
Onko teillä kokemusta tällaisesta? Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (171)
Taitaa olla enempi sääntö kun poikkeus. Eipä siinä oikein muuta voi, kun lohdutella tyttöä.
Ilmoitat sille isälle, että hän ja tytär istuvat alas ja käyvät aiheesta keskustelun, Jos sinä et saa olla mukana sitten lastensuojelusta tai perheneuvolasta joku neutraali taho paikalle tytön avuksi. Ja isä voisi pohtia asiaa siltä kantilta, että mitä jos hän olisi totaali -yh, mihin hän se tytön täksi ajaksi olisi laittanut, flunssainen tai ei. Jos tyttö ei enää mahdi tuohon uusio-onneen, on isältä löydyttävän se verran m***aa, että saa sen ihan itse sanottua lapselleen. Ei ole sun asiasi toimia minään tulkkina tai pehmittelijänä välissä. Tai sitten jatketaan viikko-viikko meningillä, vaikka tytössä olisi lentävä hyppy-kuppa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitat sille isälle, että hän ja tytär istuvat alas ja käyvät aiheesta keskustelun, Jos sinä et saa olla mukana sitten lastensuojelusta tai perheneuvolasta joku neutraali taho paikalle tytön avuksi. Ja isä voisi pohtia asiaa siltä kantilta, että mitä jos hän olisi totaali -yh, mihin hän se tytön täksi ajaksi olisi laittanut, flunssainen tai ei. Jos tyttö ei enää mahdi tuohon uusio-onneen, on isältä löydyttävän se verran m***aa, että saa sen ihan itse sanottua lapselleen. Ei ole sun asiasi toimia minään tulkkina tai pehmittelijänä välissä. Tai sitten jatketaan viikko-viikko meningillä, vaikka tytössä olisi lentävä hyppy-kuppa.
Ja pitkämatkaiset vieraat majoittuu olohuoneen sohvaan tai hotelliin. Se on tuon tytön KOTI, miten hänet voidaan potkia sieltä tuolla lailla ulos?
Vierailija kirjoitti:
Ota asia puheeksi sen isän kanssa. Kysy huomaako hän, että tyttärensä on jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi ja että sinä olet huomannut, että tyttöä harmittaa tilanne. Kyllä isän pitäisi havahtua, vaikka kuinka olisikin uusi vauva talossa.
ai että ihan puhua pitäisi? Ohhoh..
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enempi sääntö kun poikkeus. Eipä siinä oikein muuta voi, kun lohdutella tyttöä.
Eihän siinä voi muuta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota asia puheeksi sen isän kanssa. Kysy huomaako hän, että tyttärensä on jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi ja että sinä olet huomannut, että tyttöä harmittaa tilanne. Kyllä isän pitäisi havahtua, vaikka kuinka olisikin uusi vauva talossa.
ai että ihan puhua pitäisi? Ohhoh..
No, ilmeisesti sitä vaan pohditaan omassa päässä ja vauvapalstalla. Itse olisin HETI keskustelemassa asiasta isän kanssa, jos vähänkin viitteitä siitä, että lapsi on jäämässä ulkopuoliseksi ja hänen viikkonsa lyhenee joidenkin toisten vierailujen takia!
Miehet nyt on tuollaisia.
Kiintymys säilyy mutta kohde vaihtuu.
Miesten on ällistyttävän helppo katkaista
välit kokonaan.
Voihan siinä polkea jalkaa, mutta ei se auta.
Tyttö oppii pienestä pitäen että miehiin ei kannata luottaa.
Se ehkä säästää häntä myöhemmiltä suruilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota asia puheeksi sen isän kanssa. Kysy huomaako hän, että tyttärensä on jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi ja että sinä olet huomannut, että tyttöä harmittaa tilanne. Kyllä isän pitäisi havahtua, vaikka kuinka olisikin uusi vauva talossa.
ai että ihan puhua pitäisi? Ohhoh..
No, ilmeisesti sitä vaan pohditaan omassa päässä ja vauvapalstalla. Itse olisin HETI keskustelemassa asiasta isän kanssa, jos vähänkin viitteitä siitä, että lapsi on jäämässä ulkopuoliseksi ja hänen viikkonsa lyhenee joidenkin toisten vierailujen takia!
Sinäpä oletkin niin terävä-älyinen, että osaat puhua toisen ihmisen kanssa, kun ihmissuhteisiin tulee ongelmia. Taitaa olla monelle kuitenkin yllättävä keino, kun sitä ei ole yleensä edes kokeiltu tällasissa tapauksissa.
Minä olen ollut tuossa tilanteessa lapsen roolissa. Siis, että isällä oli uusi perhe. Kyllä sitä uutta vaimoa harmitti miehen lapset edellisestä suhteesta, mutta hyväksyi meidät kuitenkin osaksi perhettä. Aikuisena sitten kerran kysyin häneltä, että miten hän meitä kesti (meillä on hyvät välit häneen) niin hän sanoi, että pakkohan se oli ja nauroi. Hän oli siis hyväksynyt, että isän saa vain lapsineen päivineen :)
He on perhe ja tytär on vieras. Ei kai siinä muuta ole. Kun tulee vauva niin se on rasittava ja väsyttävä. Vie aikaa ja he joutuu kasvamaan perheeksi. Tilanne palautuu tai ei palaudu ennalleen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut tuossa tilanteessa lapsen roolissa. Siis, että isällä oli uusi perhe. Kyllä sitä uutta vaimoa harmitti miehen lapset edellisestä suhteesta, mutta hyväksyi meidät kuitenkin osaksi perhettä. Aikuisena sitten kerran kysyin häneltä, että miten hän meitä kesti (meillä on hyvät välit häneen) niin hän sanoi, että pakkohan se oli ja nauroi. Hän oli siis hyväksynyt, että isän saa vain lapsineen päivineen :)
Joo, mä olen ollut tuossa tilanteessa myös, Minulle kävi sitten niin, että tämä äitipuoli savusti mut kokonaan ulos mun isäni elämästä. ja sitten kun aloin olla niin iso, että olisin voinut sitä suhdetta ylläpitää tämän hirviön tavoittamattomissa, hän ajoi isäni itsemurhaan. siinä jäi sitten hän leskeksi ilman mitään koulutusta ja tuloja neljän alle kymmenvuotiian kanssa, oli kuulemma vaikeaa. No erittääin hyvä että oli.
Montaakos vierasta lasta ap majoitti synnytyksen jälkeen?
Puhu isän kanssa kahden kesken asiasta. Puhumisella tarkoitan ihan kasvotusten tapaamista rauhallisessa paikassa ilman lasta. Ei siis mitään viestirumbaa, eikä todellakaan 9-vuotiasta tähän isän selityksiä kuuntelemaan kuten tuolla joku valopää ehdotti!
Kunnon keskustelu voi jo auttaa kummasti asiaa. Realistina ja eräitäkin tällaisia keissejä nähneenä ja selvitelleenä täytyy myös sanoa, että kyllä se niin on, että valitettavan usein isän mielenkiinto niihin entisen liiton lapsiin lopahtaa vähitellen sen uuden perheen myötä. Todella karua, mutta ei ollenkaan uutta. Silloin sinun tehtäväsi on tsempata ja lohduttaa ja selittää kuten jo olet tehnytkin.
Toivotaan, että isä on aikuinen ja mies, eikä mikään lapsensa hylkäävä keskenkasvuinen kuten niin monet miehet tuntuvat olevan. Sori kun sanoin ääneen.
Vierailija kirjoitti:
He on perhe ja tytär on vieras. Ei kai siinä muuta ole. Kun tulee vauva niin se on rasittava ja väsyttävä. Vie aikaa ja he joutuu kasvamaan perheeksi. Tilanne palautuu tai ei palaudu ennalleen.
Tytär omassa kodissaan vieras?
Sen ymmärrän hyvin, että synnytyksen jälkeen uuteen tilanteeseen tottumiseen ja toipumiseen tarvitaan aikaa, senkin ymmärrän, että flunssaista ei haluta vastasyntyneen pikkuvauvan lähelle. Mutta sitä en sitten enää, että jotkut sukulaisten majoitusjärjestelyt ajavat oman tyttären ohi. Keskustelun paikka ehdottomasti isän kanssa, mutta ap sinunkin kannattaa huomioida, että ekan parin vuoden aikana siellä pikkulapsiperheessä voi olla rankkaa ja ainakin ilmeisesti nyxälle tuo tilanne on uusi, jolloin siihen uuteen arkeen sopeutumiseen voi hetki mennä, ja voi tulla kaikkea säätöä. Jos tuosta säädöstä ja muutoksista tulee enemmän sääntö kuin poikkeus, pitää asiaan puuttua, mutta vähän kannattaa ehkä kuitenkin myös itse joustaa enemmän alkuvaiheessa, eikä heti tulkita kaikkea sen pahimman mukaan.
Jos kerran paperilla viikko viikko niin se on viikko mitä siitä pitää keskustella ja luovia muiden mukaan. Tarvi kesken viikkoa vastata kuin hätäpuheluihin muussa tapauksessa yksinhuoltajuus tulille.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enempi sääntö kun poikkeus. Eipä siinä oikein muuta voi, kun lohdutella tyttöä.
Enempi sääntö kuin poikkeus on, että asioista ei puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran paperilla viikko viikko niin se on viikko mitä siitä pitää keskustella ja luovia muiden mukaan. Tarvi kesken viikkoa vastata kuin hätäpuheluihin muussa tapauksessa yksinhuoltajuus tulille.
Ja se on lapsen tapaamisoikeus. Sitä ei mitkään vieraat tule muuttamaan. Eiku lastenvalvojaan yhteys.
Surullista. En tiedä mitä tuossa voi tehdä paitsi sanoa asiasta isälle. Tuore äiti on varmasti sekaisin ja hormonihuuruissa, varmaan kokee tytön ulkopuoliseksi. Olisi isän tehtävä tehdä selväksi, että hänellä on nyt kaksi lasta. Aika rankkaa.
Toisaalta on se niinkin, että ydinperheessäkin esikoinen olisi jossain kriisissä tuossa tilanteessa. Nyt asetelma on vain vielä herkempi.
Ota asia puheeksi sen isän kanssa. Kysy huomaako hän, että tyttärensä on jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi ja että sinä olet huomannut, että tyttöä harmittaa tilanne. Kyllä isän pitäisi havahtua, vaikka kuinka olisikin uusi vauva talossa.