Mitä olet tarvinnut elämässäsi eniten: yläasteella tai lukiossa/amiksessa opiskelemaasi matikkaa, muita luonnontieteitä, kieliä vai jotain muuta?
Aina kuulee nuorien valittavan, ettei aineella x (sijoita paikalle: matematiikka, biologia, fysiikka, kemia, ruotsi, historia, lyhyt vieras kieli...) ole mitään käyttöä elämässä. Nyt, aikuiset, koulunsa käyneet ihmiset: mistä on oikeasti ollut hyötyä? Kerro toki kommenteissa myös, millaista hyötyä olet näistä saanut.
Kommentit (36)
Englanti ja ruotsi. Työskentelen kansainvälisessä yrityksessä, jonka kaupasta n. 40% menee muihin pohjoismaihin.
Konekirjoitus, oppi hyvin 10sormijärjestelmän. Olen asiantuntijatöissä ja käytön jatkuvasti tietokonetta. Kirjoitusnopeus säästää työaikaa.
Vajaat vaihtoehdot.
Matematiikka, fysiikka ja englannin kieli sekä äidinkieli.
Ihan amiksen kävin ja siltä pohjalta olen ollut työelämässä 30v. Tähän mennessä.
Ilman kohtuudella suoritettua peruskoulumatematiikkaa ja fysiikkaa ja yli 8:n(8,9) keskiarvoa en olisi päässyt haluamalleni heikkovirta-alan linjalle.
Äidinkielen opetus on kaiken a ja o.
Olisin voinut vastata "kaikki ovat olleet yhtä tärkeitä". Mielestäni yleissivistys rakentuu kokonaisuudelle. Vastasin kuitenkin kieli (englanti). Sujuva englannin osaaminen mahdollistaa lähes minkä tahansa alan uusimpien tutkimusten jne seuraamisen.
Lasketaanko äidinkieli kieleksi? Jos lasketaan, niin ehdottomasti se. Kaikki muut aineet ovat samalla viivalla.
Englantia.
Ruotsia en missään, vaikka koulusta on jo 30 vuotta aikaa.
(Virkamiesruotsi toki piti pakolla todistaa yliopistolla).
Kielistä englanti ja saksa, matematiikka, erityisesti operaatioanalyysi ja tilastomatikka, yhteiskuntaoppi, fyke (että ymmärtää asiakkaiden prosesseja) , konekirjoitus (10-sormijärjestelmän hanskaaminen) ja äidinkieli (pystyy kirjoittamaan nopeasti ja selkeästi laatuisaa tekstiä).
Matematiikka koska sen avulla suoritin DI tutkinnon ja sain hyväpalkkaisen työn. Itse työssä en matematiikkaa tarvi mutta ymmärrän että se on enemmän älykkyyden mittari jolla karsitaan pois vähemmän älykkäät. Näin voidaan varmistaa että DI:ksi valmistuu oikeasti älykkäitä ihmisiä ja sitä älyä tarvitaan siis muuhunkin kuin matemaattisiin tehtäviin.
Kielistä englanti tärkein mutta mielestäni opin englantia paremmin konsoli/PC peleistä, musiikista ja sarjoista kuin koulusta. Erityisesti K18 peli GTA oli yläasteikäisenä loistava englannin opettaja koska siinä piti lukea/kuunnella englantia jotta pystyi suorittamaan pelin tehtävät.
Äikkä, enkku, ruotsi, köksä jonkun verran koska kotona ei opetettu. Teen edelleen pizzaa köksäntunnin ohjeella.
Englantia.
Vähiten lukion matematiikkaa, en ole ikinä tarvinnut logaritmejä, trigonometriaa ja aritmetiikkaa.
Käytän vain yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua ihan numeroilla. Noilla on pärjännyt yrittäjänä, myyntijohtajana ja asiantuntijana oikein hyvin.
Muutin Suomesta pois 25 vuotta sitten ja olen tehnyt koko työurani ajan töitä pelkästään englanniksi joten se on ehdottomasti ollut kaikkien tärkein kaikista kouluaineista.
Kielet. Olen opiskellut ja asunut ulkomailla ja käytän työssäni nykyään ruotsia, englantia ja venäjää.
Olen aikuisena opiskellut lisää kieliä-
Fysiikasta ja kemiasta en muista mitään.
Mahdoton nostaa yksittäistä oppiainetta muiden yläpuolelle. Lukiossa ihmettelin, miksi pitää opiskella jotain uskontoa tai filosofiaa, mutta aikuisena olen ymmärtänyt, että laaja yleissivistys on tärkeä pohja sille, että hahmottaa, kuinka maailma toimii. Olin itse suuntautunut kieliin sekä yhteiskunnallis-humanistisiin aineisiin, ja välillä ihmettelen, miten suppea ymmärrys maailman eri ilmiöistä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita painottaneille tuttavillani on. Pitkä matikka ja fysiikka nähdään usein älykkään ja ahkeran opiskelijan valintana, mutta aika harva lopulta tarvitsee työssään ja arkielämässään pitkän matikan tai fysiikan syventävien kurssien tasoista osaamista. Ymmärrystä psykologiasta, historiasta, eri kulttuureista ja yhteiskunnan rakenteista tarvitsee sen sijaan ihan jo poliittista päätöksentekoa seuratakseen. Pointtini on, että näitä tiettyjä aineita vähätellään siis mielestäni tarpeettomasti.
Kaikki on tärkeitä, jokainen opettaa jotain taitoa. Jotkut jää päähän, jotkut ei. Riippuu omasta mielenkiinnosta. Mutta eniten kumminkin matikka ja kielet. Yhteisluntatieto / Taloustieto. Kotitalous.
Kielet (suomi ja englanti) olleet itselle tärkeimmät. Työssäni tarvitsee tosi vähän matematiikkaa ja jos tarvitsee niin ne on jotain ala-astetason laskuja. Luonnontieteet ja muut ovat olleet hyvää yleissivistystä. Taideaineet ovat myös omalla kohdallani olleet omassa roolissaan, sillä teen luovaa työtä. Mutta eipä sillä peruskoulun kuvisopetuksella itsessään ole ollut muuta väliä kuin että se on tukenut maalauksen ja piirtämisen harrastamista.
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielen opetus on kaiken a ja o.
Kun olet haka äidinkielessä, niin mitä tuo tarkoittaa, kaiken a ja o? Aine ja oppi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielen opetus on kaiken a ja o.
Kun olet haka äidinkielessä, niin mitä tuo tarkoittaa, kaiken a ja o? Aine ja oppi?
vastaankin itse, alfa ja omega
Kaikki olleet tärkeitä. Matikkaakin tarvittii sitten valtsikassa ja kyllä palaset loksahtivat paikalleen kun piti mallintaa asioiden riippuvuussuhteita....yhtälöt ja derivaatat saivat lihaa luiden päälle.
Kielet ovat olleet tärkeitä. Puhun erinomaista englantia ja ruotsikin menee niin ettei tarvitse Ruotsissa puhua enkkua, Ahvenanmaasta puhumattakaan. Äikän ansiosta osaan kommunikoida ymmärrettävästi eiväkä karkeat kielioppivirheet häiritse viestiäni.
Perustiedot hissasta tulivat koulusta, mutta historian tiedot ovat syventyneet kovasti. Taideaineista taisin tietää.koulukurssia enemmän.
englantia