Milloin lapsenne oppi lukemaan? Asuinmaassani tuntuu,että lapsille halutaan opettaa lukemaan ja laskemaan todella nopeasti (3-4v). Onko normaalia?

Meidän lapsi osaa aakkoset ja numerot englanniksi, ei olla opetettu edes.. Ikää 2v.

Puhuu myös suomea, ruotsia ja englantia auttavasti.

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Meillä oppi 5 vuotiaana. Kun oli vesirokko ja tylsää. Opetteli sitten lukemaan. Heti sujuvasti, ei takeltelua yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Miksi lapsen pitäisi oppia lukemaan aikaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Miksi lapsen pitäisi oppia lukemaan aikaisin?

Se on kehittävää ja kertoo kehityksestä muutenkin.

Lapsi on luonnostaan utelias ja leikkii. Lukeminen on lapselle myös leikkiä, jos sen antaa olla sitä. Lapsen leikki on aina oppimistapahtuma ja omien rajojen löytämistä. Miksi sitä pitäisi estää jos lapsi itse on kiinnostunut?

4-vuotiaana osasi lukea täysin. Tytär pettyi hiukan kouluun mennessään siitä miten hitaasti lukemisen opetus kouluissa toimii. Hän on lukenut kyllä koko elämänsä valtavasti ja vieläkin se on hänen lempiharrastuksensa ja ikää 16. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan normaalia ja niin sen kuuluisi olla Suomessakin. Lapsi oppii lukemaan aikaisin, kun siihen panostaa. On naurettavaa, että jotkut menevät kouluun seitsemänvuotiaina osaamatta vielä lukea!

Miksi lapsen pitäisi oppia lukemaan aikaisin?

Se on kehittävää ja kertoo kehityksestä muutenkin.

Tiedäthän, että sen aikaisen lukutaidon saa helposti kiinni? Lapsi oppi lukemaan ensimmäisen luokan syyslomaan mennessä, peruskoulun päättötodistuksen ka. 9,5.

Luetun ymmärtämisen testeissä lukutaito oli yli oman ikätason.

Monessa kielessä joutuu sanoja opettelemaan ulkoa ainakin lukemisen alkuvaiheessa. Siksi tuo lukemisen opettelu aloitetaan varhain, jotta jo ennen meidän suomalaisten kouluikää tulisi jotkin sanat tutuiksi. Suomalainen kirjäin- äänne -vastaavuus helpottaa sitä lukemaan oppimista.

Eskarin alussa, eli juuri 6v täyttäneenä. Itse opin 4-vuotiaana, kun luin isosiskon aapista. Oma lapseni on ainokainen.

Muuallahan lapset menevät kouluun tai "kouluun" jo 3-5-vuotiaina. Siellä opetellaan muutakin kuin leikkimistä ja ryhmätaitoja, mikä on suomalaisen päiväkodin anti. Minusta päiväkodissa voitaisiin hyvin opettaa aktiivisemmin lukemista. Nythän eskarissa opetellaan kirjaimia ja siinä se, ainakin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Monessa kielessä joutuu sanoja opettelemaan ulkoa ainakin lukemisen alkuvaiheessa. Siksi tuo lukemisen opettelu aloitetaan varhain, jotta jo ennen meidän suomalaisten kouluikää tulisi jotkin sanat tutuiksi. Suomalainen kirjäin- äänne -vastaavuus helpottaa sitä lukemaan oppimista.

Lisään: eihän suomalaisenkaan ole täysin vastaava loppuhenkoset, kaksoiskonsonantit äng-äänne jne.

Meillä myös arvostetaan leikkiä ja liikuntaa varhaislapsuudessa, koska tiedetään, että leikki sinänsä on aivoille ja aivojen kehiykselle myös tulevaa oppimista ajatellen, paljon tärkeämpää kuin tietopuolinen aines.

Oma lapsi kyllä oppi lukemaan 3-vuotiaana , koska oli itse kiinnostunut.

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

Meillä lapset on oppineet lukemaan 3v iässä ja 5v iässä ovat osanneet kertotaulun. Lapsuus ei lopu siihen, että osaa jotain. Luku- ja laskutaito tekevät leikeistä "syvempiä", mielikuvitusrikkaampia ja monipuolisempia. Lapsilla on erilaisia kausia, jolloin taitoja oppii helposti, jos niihin edes vähän kannustetaan ja lasta autetaan. Esimerkiksi kirjojen ja lehtien piilottaminen lapselta on mainio tapa estää lukemisen herkkyykauden kunnollista puhkeamista.

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Mikä helvetin "lapset pitäisi saada olla lapsia"? Kyllä lapsien kuuluu osata lukea ja kirjoittaa, miten tämä on jotenkin pois siitä, että he ovat ja pysyvät vielä pitkään lapsina?

Mielestäni mitä aikaisemmin alkaa opettamaan lapselle, sitä parempi lapselle ja hänen tulevaisuudelle. Tulevaisuudessa opiskelupaikoista tulee olemaan yhä suurempi kilpailu ja siellä menestyvät vaan ne, jotka ovat hyviä. Miksi et haluaisi siis aloittaa jo varhaisessa vaiheessa lapsen opettamisen, jotta lapsen on helppo pysyä koulussa mukana eikä jää jälkeen tai on jotain keskiverto-oppilas tasoa.

Oikeastiko lapsuus päättyy lukutaitoon?

Kannattaa muistaa, että peruskoulunsa päättävistä noin 7% ei osaa lukea, joten heillä lapsuus jatkuu todella pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Suomen kielen kielitutkinnoissa käytettävän määritrelmän mukaan ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa. Englannin kielessä natiivitasoksi katsotaan n. 30 000 sanan sanavarasto.

Lisäksi suomen kielessä sanaston oppimista ja ylipäätään luetun ymmärtämistä helpottaa morfologia, eli sanojen johtaminen pääsanasta. Esim. jos tunnet suomen kielen sanan 'kirja', pystyt jo helposti päättelemään ja myös muistamaan samaan sanaan perustuvat johdannaiset, mm. kirjoittaa, kirjasto, kirje, kirjallisuus, kirjain, kirjaimisto, kirjallinen, kirjailla, kirjava jne. Esim englannissa samat sanat olisivat a book, write, a library, a letter, alphabet, literature, a letter, written, embroider, ... eli yhden sanan tuntemisesta ei ole välttämättä mitään hyötyä muita saman aihealueen sanoja opetellessa. Suomalaiset yhdyssanatkin ovat yleensä todella loogisia verrattuna esim. englantiin. Ranska on myös merkittävästi suomea vaikeampi kieli opetella.

Ja mitä sanoilla leikkimiseen ja verbaaliakrobatiaan tulee, niin kyllähän englanti on ihan eri tasolla kuin suomi ja taitavat kielenkäyttäjät erottuvat ns. tavispuhujista kuin yö ja päivä. Suomessa kaikki ollaan melko samaa tasoa, ja sitä pidetään ihan hyvänäkin asiana. Liian nokkela ei saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Ensimmäisen nettisanakirjan synonyymilista sanalle 'to walk'.

Synonyms for walk

ambulate,

foot (it),

hoof (it),

leg (it),

pad,

step,

traipse,

tread

Words Related to walk

parade,

promenade

march,

pace,

step out,

stride,

troop

power walk

hike,

peregrinate,

trek

amble,

mosey,

perambulate,

ramble,

saunter,

stroll,

wander

clump,

stomp,

stump,

tramp,

trample,

tromp

footslog,

plod,

trudge

gimp,

hobble,

limp

mince,

prance,

pussyfoot,

tiptoe

bounce,

sashay,

stalk,

strut,

swagger

falter,

lumber,

lurch,

pound,

scuff,

shamble,

shuffle,

stagger,

stumble,

toddle,

waddle

nip,

tap,

trip,

trot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. englanninkielisissä maissa aletaan opetella lukemista nuorempana ihan siksi, että lukutaito onpaljon vaikeampi taito saavuttaa  englanniksi kuin esim. suomeksi. Suomalaiset lapset tosiaan oppivat lukemaan koulussa syyslukukauden aikana, koska suomen kielessä on idioottivarma foneettinen kirjoitustapa. Se on maailmassa harvinaisuus.  Lisäksi suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen ja morfologia yksinkertaista. Esim. englannissa sanastoa on kymmenkertainen määrä eikä morfologiasta paljonkaan apua sanaston omaksumisessa.

Siksi ei ole mitenkään liioiteltua, että lapset alkavat opetella luku- ja kirjoitustaitoa muutaman vuoden suomalaisia nuorempina ja jatkavat sitä aktiivisesti koko kouluajan. Suomessahan kirjallisuutta opiskellaan todella vähän.

"suomen kielen sanasto on hyvin rajallinen"

Mihin tämä perustuu? Suomihan on synonyymien ja sanoilla leikkimisen luvattu kieli. Vaikkapa sanalle "kävellä" keksii heti lukuisia vaihtoehtoja.

Tottahan niitä synonyymeja muissakin kielissä on, niitä vain ei tällainen peruspirkko kouluenglannilla/ruotsilla/saksalla tms yhtäkkiä muistakaan.

Kiinalaisilla vasta hirveä homma on opetella kirjoittamaan omaa kieltänsä. Siinä  ei taida riittää ihmisikä.