Opettajat! Mikä on yleensä yläkoulun kokeessa luokan/vuosikurssin keskiarvo?
Varmasti vaihtelee paljon luokittain ja vuosikursseittain, mutta noin yleensä? Varmasti myös aine vaikuttaa... Lapsi aloittanut yläkoulun, ja vaikkei saisi verrata muihin oppilaisiin, niin haluaisin vähän tietää, millaisia kokeiden keskiarvot ovat. Näin osaisin ehkä hieman suhteuttaa, saako hän keskiarvoa parempia vai huonompia koenumeroita :)
Eli jos olet opettaja, niin mitä ainetta opetat ja mikä on tässä aineessasi yleensä kokeiden keskiarvo? Kiitos todella paljon jo etukäteen, jos joku pystyisi vastaamaan! :)
Kommentit (10)
Se on ihan täysin luokasta kiinni. Mun oma kuopus on nyt ysillä. Koko luokka saa koko ajan arvosanoja 9,5-10. Pelkkiä kympin tyttöjä.
Oppilaissa on paljon niitä tosi hyviä ja tosi huonoja, vähemmän on keskitason oppilaita noin keskimäärin. Moni selkeästi tarvitsee paljon apua sekä koulussa että kotona, jotta oppisi. Osalle taas on vaikea keskittyä asiaan, kun kaverin kanssa juttelu on kivempaa.
Opetan kieliä ja reaaliaineita, kokeiden keskiarvo on yleensä jossain 7-8 kieppeillä.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaissa on paljon niitä tosi hyviä ja tosi huonoja, vähemmän on keskitason oppilaita noin keskimäärin. Moni selkeästi tarvitsee paljon apua sekä koulussa että kotona, jotta oppisi. Osalle taas on vaikea keskittyä asiaan, kun kaverin kanssa juttelu on kivempaa.
Opetan kieliä ja reaaliaineita, kokeiden keskiarvo on yleensä jossain 7-8 kieppeillä.
Kiitos vastauksesta! Arvelinkin, että keskiarvot kokeissa voisivat olla usein tuota luokkaa :)
-Ap
Keskiarvoa 7,5 on karkeasti pidetty sellaisena arvona, että silloin voi katsoa kokeen haastavuuden olleen sopiva.
Se riippuu kyllä ihan luokasta ja koulusta. Painotettu luokka, jonne pyritään vs lähiluokan luokka jonne jää ne jotka ei pääse painotuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvoa 7,5 on karkeasti pidetty sellaisena arvona, että silloin voi katsoa kokeen haastavuuden olleen sopiva.
Selvä, kiitos! :)
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan täysin luokasta kiinni. Mun oma kuopus on nyt ysillä. Koko luokka saa koko ajan arvosanoja 9,5-10. Pelkkiä kympin tyttöjä.
Tällaisia huhuja on kuultu tosiaan, että puolet luokasta vetelee kokeista "kiitettäviä". Entisaikaan opettajalla oli velvollisuus tehdä kokeista sellaisia, että niissä toteutuu gaussin jakauma. Tekee sitten niin vaikeita, että osa tippuu varmasti alemmille arvosanoille ja alkaa löytyä järjetys oppilaiden kesken. Hyvä opettaja kyllä tietää keinot.
Jos lähdetään siitä, että satunnaisesti valittuun 30 henkilön luokkaan eksyy vain kympin oppilaita, sanoisin, että kyseessä on äärimmäisen harvinainen tilastollinen harvinaisuus. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että opettaja ei "henno" antaa huonoja numeroita. Näitäkin löytyy.
Se on myös väärin laajempaa kuvaa katsoen, sillä juuri tuon gaussin käyrän soveltaminen pitää huolen siitä, että luokkien ja koulujen väliset arvosanat korreloivat keskenään. Gaussin käyrä ei ole sattumalta toiselta nimeltään normaalijakauma. Nythän opetushallitusta riivaa se, että arvosanat eivät ole verrannollisia. Pitäisi olla valtakunnallisia testejä. Seurausta juuri tuosta, että gaussin käyrää ei sovelleta.
Opetan ruotsia ja englantia yhtenäiskoulussa, jossa on yläkoulun puolella kaksi painotusluokkaa ja kolme normaalia luokkaa per ikäryhmä. Painotusluokilla (joihin hakee porukkaa myös vähän kauempaa) keskiarvo huitelee yleensä siinä kasi puolen ja ysin välissä, normaaleilla luokilla yläkoulussa keskiarvo osuu aika usein seitsemän ja kahdeksan väliin ja kuudesluokkalaisilla ka on lähes aina kahdeksan luokkaa. On ihan hyvä huomata, että nämä oman koulun ala-asteen huippuoppilaat pyrkivät yleensä jatkamaan samassa koulussa, mutta hakevat todennäköisesti yläkouluun painotusluokille. Sen vuoksi "luokkaerot" saman koulun luokkien välillä voivat olla aika isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan täysin luokasta kiinni. Mun oma kuopus on nyt ysillä. Koko luokka saa koko ajan arvosanoja 9,5-10. Pelkkiä kympin tyttöjä.
Tällaisia huhuja on kuultu tosiaan, että puolet luokasta vetelee kokeista "kiitettäviä". Entisaikaan opettajalla oli velvollisuus tehdä kokeista sellaisia, että niissä toteutuu gaussin jakauma. Tekee sitten niin vaikeita, että osa tippuu varmasti alemmille arvosanoille ja alkaa löytyä järjetys oppilaiden kesken. Hyvä opettaja kyllä tietää keinot.
Jos lähdetään siitä, että satunnaisesti valittuun 30 henkilön luokkaan eksyy vain kympin oppilaita, sanoisin, että kyseessä on äärimmäisen harvinainen tilastollinen harvinaisuus. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että opettaja ei "henno" antaa huonoja numeroita. Näitäkin löytyy.
Se on myös väärin laajempaa kuvaa katsoen, sillä juuri tuon gaussin käyrän soveltaminen pitää huolen siitä, että luokkien ja koulujen väliset arvosanat korreloivat keskenään. Gaussin käyrä ei ole sattumalta toiselta nimeltään normaalijakauma. Nythän opetushallitusta riivaa se, että arvosanat eivät ole verrannollisia. Pitäisi olla valtakunnallisia testejä. Seurausta juuri tuosta, että gaussin käyrää ei sovelleta.
Jos on haluttu yläkoulu jonne pyritään luokat on tommosia.
Up