Valtiotiede, Hallintotiede, Yhteiskuntatiede?
Mitä eroavaisuuksia näillä yliopistolinjoilla on? Ja mihin niistä valmistuneet suuntautuvat?
Lukiolaisemme miettii ensi kevään hakutoiveitaan jo nyt ja nämä kiinnostavat oikiksen lisäksi.
Kertokaahan kokemuksia!
Kommentit (15)
Oikis ja hallintotiede ehkä lähimpänä toisiaan. Jos siis lukee hallintotieteistä esim julkisoikeutta. Koska taas hallintotiede pitää sisällään eri pääaineet, joten nämä pelkät tutkinnon nimet eivät kerro yhtään mitään. Eli siis mitä aikoo opiskella?
Siis ei todellakaan tiedä edes, mihin yrittää hakea tai haluaisi!
Valtiotieteissä esim. politiikan tutkimus kiinnostaa.
Sosiaalityö ja sosiologia ei kiinnosta yhtään.
Yritysmaailma tai esim. työ UM:ssä olisi haaveena.
Ei mitään eroa loppujenlopuksi. Jos haluaa julkishallintoon tai lobbaustoimistoon työmuurahaiseksi niin kaikki käy. Mutta sitten pitää olla valmis siihen, että kaikki maailman vääryydet ovat hänen syytään.
Eli ehkä se oikis sitten kuitenkin!
Todistuksella pitäisi päästä melko hyvin opiskelemaan!
Kirjoitti jo muutaman aineen ja einomaisesti menivät!
Niin siis valtiotiede ja yhteiskuntatiede eivät ole mitään tieteenaloja, vaan tiedekuntien nimiä. Esim. Helsingissä on valtiotieteellinen ja Jyväskylässä yhteiskuntatieteellinen (nykyään humanistis-yhteiskuntatieteellinen) tiedekunta. Kummassakin voi opiskella esimerkiksi politiikan tutkimusta tai sosiologiaa.
Kiinnostaisiko häntä kansantalous? Eikö sitä lueta valtsikassa. Harrastan itse osakesijoittamista ja olen opiskellut rahoitusta, mutta kyllä mä silti eniten fanitan ekonomisteja, joilla on ymmärrystä suuremmasta kuvasta.
Jos jostain netistä on saatavilla, niin katselisin ihan eri tiedekuntien opinto-oppaita, et minkä nimisiä kursseja siellä on. Niistä voisi saada vähän vihiä mitä opinnot pitää sisällään. Monessa on varmaan paljon sellaista mitä ei itselle olisi tullut mieleenkään ja voi löytyä jotain tosi kiinnostavaa.
Ainakin vaasassa kansantaloustiede eli kansis josta nykyään käytetään nimeä taloustiede on ja on kauppiksessa. Vaasassa on erikseen myös hallarit mutta niillä on just julkisoikeutta. Kauppiksessa on talousoikeutta taas.
Itsehän olen suoraan tekniikan opiskelija huomattavasti simppelimpi juttu.
UM kouluttaa siis itse henkilökuntaa omiin tarpeisiin. Linjat ovat kv-asiat ja hallinto.
UM:ssä on lisäksi paljon erilaisia erityistehtäviä, joihin palkataan asiantuntijoita määräaikaisiin tehtäviin.
Työtehtävistä sitten riippuu mikä se toivottu tutkinto on, mutta kv-linjalla ainakin ylempi korkeakoulututkinto. Kielitaito oltava hyvä. Kannattaa aloittaa heti alkuun jonkun vieraan kielen opinnot (arabia, venäjä, portugali, espanja, ranska, kiina, japani, saksa).
Lähtisin opiskelemaan siis sitä mikä kiinnostaa pääaineena ja lisäisin sitten sivuaineiksi UM:n toimintaan sopivia muita aineita. Ottaisin heti alussa selvää UM:n rekrystä, yrittäisin päästä kesätöihin ja korkeakouluharjoittelijaksi sinne, silloinhan näkisi mitä se työ on ja saisi osviittaa siihen mitä aineita painottaa opinnoissaan.
Yleisiä ovat valtiotieteiden, yhteiskuntatieteiden, filosofian, oikeustieteen tai kauppatieteiden maisterin tutkinto, muutkin käy. Helsingin yliopistossa valtiotieteellinen tiedekunta on hyvä opiskelupaikka, esim. valtio-opin maailmanpolitiikan linja. Muutkin kansainvälisyyteen, kulttuuriin, politiikkaan, kehitysyhteistyöhön yms. liittyvät opinnot ovat varteenotettavia.
Vierailija kirjoitti:
Oikis ja hallintotiede ehkä lähimpänä toisiaan. Jos siis lukee hallintotieteistä esim julkisoikeutta. Koska taas hallintotiede pitää sisällään eri pääaineet, joten nämä pelkät tutkinnon nimet eivät kerro yhtään mitään. Eli siis mitä aikoo opiskella?
Hallintotiede voi myös olla pääaine.
Kaikille noille yhteistä on suuntautuminen tyypillisesti julkishallinnon puolelle. Tunnen monta kunnanjohtajaa, jotka ovat opiskelleet hallintotiedettä pääaineena.
Helsingin yliopistossa on valtiotieteellinen tiedekunta, joissakin muissa yliopistoissa yhteiskuntatieteellinen. Hallintotiede on pääaine ainakin Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yliopistossa on valtiotieteellinen tiedekunta, joissakin muissa yliopistoissa yhteiskuntatieteellinen. Hallintotiede on pääaine ainakin Tampereella.
Valtiotieteellinen on siis sama asia kuin yhteiskuntatieteellinen.
Kannattaa harkita tarkkaan. Opiskelin yhteiskuntatieteellisessä, mutta vaihdoin toiseen tiedekuntaan ja pääaineeseen, koska työllistyminen näytti niin epävarmalta. Sosiaalityön pääaineesta työllistytään kyllä, mutta muut ovat epävarmempia. Tutkijaksi olisi päässyt, mikäli suoriutui hyvin opinnoissa, mutta se ura vaikutti stressaavalta (jatkuva kilpailu apurahoista).
Moni muukin opiskelijakaveri vaihtoi tiedekuntaa tai haki ja suoritti lopulta ammattikorkeakoulun ja työllistyi johonkin ihan muualle. Nuo ministeriön työpaikat varmasti ovat haluttuja ja samoin harjoittelupaikat. Kilpailu on kovaa. Suosittelisin , että hakeutuu varmemmin työllistävälle alalle, esim. ekonomiksi tai juristiksi. Yliopistotutkinnon suorittaminen hyvillä arvosanoilla ja sen jälkeen työttömäksi valmistuminen on katkeraa kalkkia, jos valmistuessaan seuraa vierestä kun heikommin koulunsa aikoinaan hoitaneet ikätoverit ostaa jo omat kotinsa ja perustaa perheen ja itse räpiköit ja yrität löytää edes jotain töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis ja hallintotiede ehkä lähimpänä toisiaan. Jos siis lukee hallintotieteistä esim julkisoikeutta. Koska taas hallintotiede pitää sisällään eri pääaineet, joten nämä pelkät tutkinnon nimet eivät kerro yhtään mitään. Eli siis mitä aikoo opiskella?
Hallintotiede voi myös olla pääaine.
Kaikille noille yhteistä on suuntautuminen tyypillisesti julkishallinnon puolelle. Tunnen monta kunnanjohtajaa, jotka ovat opiskelleet hallintotiedettä pääaineena.
Niin on pääaine, mutta itse HTM voi olla valmistunut muistakin pääaineista, kuin hallintotieteestä. Esim. ympäristöpolitiikasta.
No riippuu mitä meinaa lukea pääaineena? YMT voi olla lukenut vaikka sosiaalityötä, tai sitten sosiologiaa, eikä näillä ole mitään tekemistä keskenään.