Muita, joita stressaa koiran omistaminen

No ei se omistaminen, mutta jatkuvat ulkoilutukset, punkkien nyplääminen, epätoivottu käytös ym tuntuvat joskus vähän tympeiltä.

Ei stressaa yhtään. Otin koiran lenkkikaveriksi ja seuraksi. Nyt etätöiden myötä siitä on ollut ihan hirveästi seuraa. 

Vierailija kirjoitti:

No ei se omistaminen, mutta jatkuvat ulkoilutukset, punkkien nyplääminen, epätoivottu käytös ym tuntuvat joskus vähän tympeiltä.

Niin no tarkoitinkin juuri kaikkea omistajuuteen liittyvää huolta ja murhetta.

Itse en ota enää koskaan koiraa. Tätä jatkuvaa huolta milloin mistäkin on jatkunut jo vuosikausia, ei enää jaksaisi. Onneksi koira on jo vanha. Rakas on, mutta kaikki tämä jatkuva riittämättömyyden tunne, erilaisten vaivojen jatkuva tarkkailu ja hoito, sitovuus elämänlaadun kustannuksella jne syö kyllä päätä.

Vierailija kirjoitti:

No ei se omistaminen, mutta jatkuvat ulkoilutukset, punkkien nyplääminen, epätoivottu käytös ym tuntuvat joskus vähän tympeiltä.

Yksi syistä ottaa koira oli ettei tarvitse jatkuvasti ulkoilla yksin. Mulle nuo ulkoilutukset ovat vain plussaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei se omistaminen, mutta jatkuvat ulkoilutukset, punkkien nyplääminen, epätoivottu käytös ym tuntuvat joskus vähän tympeiltä.

Niin no tarkoitinkin juuri kaikkea omistajuuteen liittyvää huolta ja murhetta.

Itse en ota enää koskaan koiraa. Tätä jatkuvaa huolta milloin mistäkin on jatkunut jo vuosikausia, ei enää jaksaisi. Onneksi koira on jo vanha. Rakas on, mutta kaikki tämä jatkuva riittämättömyyden tunne, erilaisten vaivojen jatkuva tarkkailu ja hoito, sitovuus elämänlaadun kustannuksella jne syö kyllä päätä.

Minä ajattelin myös etten ota enää uutta koiraa, mutta toisin kuitenkin kävi. Koiraton talo tuntui niin tyhjältä, että parissa kuukaudessa olin jo etsimässä koiranpentua ja onneksi löytyikin maailman ihanin koira. 

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei se omistaminen, mutta jatkuvat ulkoilutukset, punkkien nyplääminen, epätoivottu käytös ym tuntuvat joskus vähän tympeiltä.

Yksi syistä ottaa koira oli ettei tarvitse jatkuvasti ulkoilla yksin. Mulle nuo ulkoilutukset ovat vain plussaa. 

Ulkoileminen onkin kivaa, säässä kuin säässä. Mutta kaikista koirista ei ole sellaiseen huolettomaan ja mukavaan ulkoiluun. Tälläkin hetkellä varmasti tuhannet, omani mukaan lukien, koirat elävät kipulääkittyinä ja erilaisten hoitojen varassa. Tosi moni koira on rikki jo pennusta lähtien.

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Taitaa kyllä käydä niin, että joudut itse tekemään sen viimeisen päätöksen. Se muakin stressaa ja pelottaa, koska on oikea aika.

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Se hengettömänä löytyminen olisi se helpoin vaihtoehto. Paljon vaikeampi on se soitto eläinlääkärille ja viimeinen matka vastaanotolle/odottaminen milloin ell auto kaartaa pihaan.

Ei stressaa, kaksi koiraa ja asutaan maalla, paljon helmpompaa. Jos joutuisin kaupungissa asumaan en pitäisi koiraa.

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Miksi et päästä sitä paremmille laitumille ennen kuin menee tosi huonoon kuntoon ja löytyy hengettömänä?

Ajattele sitä koirasi parasta. 

No kyllähän se joskus hieman ärsyttää, paino sanalla joskus, jos on esim. erityisen väsynyt ja haluaisi vain käpertyä peiton alle nukkumaan, mutta vielä pitää koira käyttää pissalenkillä, niin eihän se mukavaa ole, ei varmasti kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Se hengettömänä löytyminen olisi se helpoin vaihtoehto. Paljon vaikeampi on se soitto eläinlääkärille ja viimeinen matka vastaanotolle/odottaminen milloin ell auto kaartaa pihaan.

Mutta kyllä se vaan on se päätös tehtävä, kun aika on. Ei ole oikein antaa koiran, tai minkään eläimen, kitua itsestään hengiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ei stressaa, kaksi koiraa ja asutaan maalla, paljon helmpompaa. Jos joutuisin kaupungissa asumaan en pitäisi koiraa.

Asun kaupungissa ja minulla on koira. Meillä on oma piha ja metsä vieressä kuitenkin ja asun 3 km kaupungin keskustasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei stressaa, kaksi koiraa ja asutaan maalla, paljon helmpompaa. Jos joutuisin kaupungissa asumaan en pitäisi koiraa.

Asun kaupungissa ja minulla on koira. Meillä on oma piha ja metsä vieressä kuitenkin ja asun 3 km kaupungin keskustasta. 

Siis metsäpuisto vieressä ei siis metsä metsä. 

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Muista sitten, että jos koira kuolee sydänkohtaukseen, niin se ei elokuvamaisesti putoa suorilta jaloilta kuolleena maahan, vaan kuolee tukehtumalla. Eli jos olette esim. töissä, niin vanha koiranne saattaa joutua kuolemaan yksin peloissaan kun ei saa henkeä.

Lopetus on armollisempi, mutta tietenki jos ei oikeasti tuon suurempaa ole, että kuitenkin juokseekin vielä eli ei ehkä ole nivelrikkojakaan (ihme kyllä kun sakemannista kyse), niin kai se on ok halutessaan ottaa riski tukehtumiskuolemasta.

14, vaikka noinkin, en silti pitäisi koiraa kaupungissa. Maalla on omaa maata paljon ja metsää jossa koira saa olla vapaana, omaa maata kun on. Ei vaaraa autoista tai muista lainkaan. 

Kaupungissa ei pihatkaan ole niin isoja kuin meidän oleskelu alue täällä jo pelkästään .

Isot koirat ja heidän kasvattaja ei edes myy koiraa perheeseen joka asuu kaupungissa.

14, ehkä jonkun pikku koiran voisi :)

Nykyään lapsiperheenä stressaa. Onneksi koira usein vanhemmillani. Koira ihana mutta ulkoilu kaiken arkikiireen (työ, päiväkoti, harrastukset) keskellä vie voimat. Lisänä huono köytös. Koira haukkuu plajon emmekä saa tapaa poistumaan. Monesti vielä kädet täynnä tavaraa/lapsi mukana kun koira yltyy haukkumaan. Yritä siinä sitten olla fiksu omistaja ja saada koira hiljaiseksi ja lapsi pysymään turvassa teiltä ja autoilta.

Vierailija kirjoitti:

Myp kirjoitti:

Stressaa koska meidän sakemanni on jo kohta 14v vanha. Sillä on huono näkö,olematon kuulo, saattaa takajalat lähteä alta,jos se kääntyy juostessaan nopeasti. Se on sellainen hellä vanha papparainen,joka tykkää oman perheen jäsenistä,etenkin lapsista,koska niiltä saa aina herkkupaloja. Stressaa että millon se löytyy hengettömänä😬

Muista sitten, että jos koira kuolee sydänkohtaukseen, niin se ei elokuvamaisesti putoa suorilta jaloilta kuolleena maahan, vaan kuolee tukehtumalla. Eli jos olette esim. töissä, niin vanha koiranne saattaa joutua kuolemaan yksin peloissaan kun ei saa henkeä.

Lopetus on armollisempi, mutta tietenki jos ei oikeasti tuon suurempaa ole, että kuitenkin juokseekin vielä eli ei ehkä ole nivelrikkojakaan (ihme kyllä kun sakemannista kyse), niin kai se on ok halutessaan ottaa riski tukehtumiskuolemasta.

Mulla kuoli koira sydäriin ja se huuto ja sätkiminen oli ihan hirveää. Lähti ihan saappaat jalassa eikä ollut mitään oireita aiemmin. Jos koirani olisi jo noin vanha ja on jo noita oireita, niin veisin myös viimeiselle piikille.