Miksi 70-luvulla ei posliini ollut yleistä?
Osaatteko kertoa perusteita miksi 2020-luvulla on suurin osa on sitä mieltä, että naisen nyt vaan pitää olla (melko) karvaton alapäästä ja varsinkin kainaloista?
Miksi esim. 70-80 luvulla alapään tuunaaminen ja puunaaminen oli täysin tuntematon ja toisarvoinen asia vaikka naisen silloinkin nauttivat naiseudestaan ja seksistä. Nykynäkemyshän on, että ei nainen voi olla sievä, puhdas ja eroottinen jos on karvoja silmen alapuolella.
Kommentit (83)
Muovimukeja suosittiin, koska ne olivat edullisia ja särkymättömiä.
posliini oli kallista kiinalaista tavaraa.
Ei nykyäänkään suurin osa pidä posliinia parempana. Outo käsitys sulla. Käytkö uimahalleissa? Posliini on kovin harvinainen.
Vierailija kirjoitti:
Muovimukeja suosittiin, koska ne olivat edullisia ja särkymättömiä.
Posliinieristeistäkin luovuttiin niihin aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Muovimukeja suosittiin, koska ne olivat edullisia ja särkymättömiä.
Jep. Sarviksen muoviastiat löyty jokaiselta mökiltä.
Posliini tuli muotiaa Sinkkuelämän ja helposti saatavilla olevan nettipornon takia. 90-2000 lukujen taitteessa.
Muovimukit on käytännöllisempiä. Intissä aamutee peltimukista.
Vierailija kirjoitti:
Posliini tuli muotiaa Sinkkuelämän ja helposti saatavilla olevan nettipornon takia. 90-2000 lukujen taitteessa.
Eli perustelu ei ole mikään hygienia, hajuttomuus tai aito luonnollinen seksielämä.
Kyllä posliinikupeista juotiin kahvia. Mökillä oli kakkosluokan laadun kuppeja, mutta hyvin kestivät.
Ei tuolloin ollut edes käytännön mahdollisuuksia poistaa jatkuvasti karvoja. Suuri osa ihmisistä asui vielä maaseudulla ja ainoa peseytymispaikka oli sauna ja siellä käytiin koko perhe yhdessä. Muistan, että omaan mummolaani eli isäni lapsuudenkotiin vedettiin sisään kylmä vesi vasta 80-luvun alussa. Ja tosiaan vain kylmä vesi ja vain keittiöön. Tuskinpa siellä lasten kanssa saunoessa tuli mieleen alkaa höylätä alapäätään. Höylä oli myös ainoa vaihtoehto. Ei ollut mitään vahoja ja sokerointeja kotikäyttöön. Lisäksi kaikki karvanpoisto maksaa. Elintaso oli paljon alhaisempi kuin nykyään. Ei läheskään kaikilla naisilla olisi ollut edes varaa panostaa karvojen poistoon. Miehet toki ajoivat partojaan, vaikka toisaalta parrat olivat kyllä 70-luvulla muotiakin, joten sekin jäi usein.
Kaupungeissa oli suihkut, mutta kulttuuri oli sellainen, ettei siellä nyt niin usein käyty. Ei kuulunut tapoihin, että olisi kuurattu ja puunattu itseään jatkuvasti. Luonnollinen oli ok ja karvat olivat luonnollista. Hien hajukin oli ihan fine.
Kyllä oli posliini yleistä, ehkä jonkin verran kyllä muoviakin näkyi. Omassa kodissani käytettiin eriparisia Arabian klassikkoja, niitä suloisilla pikkukukilla kuvitettuja lautasia ja pirteitä pilkullisia (ainakin sinisiä ja keltaisia) kahvikuppeja ja mitä kaikkea muuta.
Meillä oli kyllä täys astiasto Arabian Hopearaitaa.
Melamiinia sit mökillä.
Olihan toki. Kiinalainen riisiposliini oli arvokkaampaa kuin esim. Italialainen. Vauraammat, ulkolaiset näyttelijät teettivät hampaan kuoren posliinista.
Karvaton alapää on edelleen harvinainen. Käyn viikottain useita kertoja lähellä olevassa kylpylssä, joka on myös suosittu hääparien matkailukohde. Ehkä kerran viikosssa olen nähnyt karvattoman naisen, silloinkin on jätetty pieni karvakolmio tai karvaviiru keskelle häpykumpua.
Jos katsoo paljon pornoa, tuollainen mielikuva voi syntyä. Pornossa karvat poistetaan tietysti sen takia, että varmasti kaikki nähtävissä oleva näkyy.
Sama kuin kysyisit, miksi kivikaudella ei ollut posliini yleinen. Ei silloin ollut vielä mitään höyliä, keksittiin vasta 80-luvun puolessavälissä.
Silloin oli hippiliike.
Häpykarvoituksen ajeleminen myöhemmin käytännössä lopetti satiaiset, jotka olivat maan vaiva aikoinaan.
70-luvulla posliinia sai nautiskella luomuna
Karvojen ajelu, tatuoinnit ja lävistykset luetaan meillä samaan kategoriaan. Ne ovat mielenterveysongelmien näkyvinpiä merkkejä kaikki.
Aikaisemmin naiset eivät olleet niin pinnallisia ja itserakkaita ja aivopestyjä kuin nykyään.
Haluttiin ulos feikistä naisen ( ja miehen) mallista.