Oletko mennyt koskaan shokkiin?
Kommentit (10)
Joku verenvuoto juttu tai henki ollut uhattuna. Ihan tavallisia syitä.
Oleen sillätavalla kun yritiiin venytttää vartaloa kaaaaduin ja vain sätkin maaassa mutta se tuntui itseasiassa lopulta hyvin nautinnolliselta. Oli hyviin rahallinen ja levollinen olo samaan aikaaan kun katseli sätkivää vartaloani.
Käsittääkseni en. Olen kyllä saanut pari kovaa paniikkikohtausta, mutta ei kai se sama asia ole kuin shokki.
Oltiin nuoria ja ystäväni ottivat yhteen rajusti. Muistan hämärästi vain tilanteen ollessa ohi, että tärisin koko bussimatkan kotiin ja henkeä ahdisti. Tai ainakin muistan matkustaneen bussilla, en pahemmin huomioinut ympäristöä niin kai se matka meni vanhasta tottumuksesta, kun olin kulkenut reittiä lähes joka päivä. Muistaakseni kotona äitini kysyi mitä kuuluu tai vastaavaa ja kävelin vain mitään sanomatta ovelta suoraan sänkyyn. Seuraavana päivänä tuntui ensin siltä että olisin nähnyt vain unta mutta kun taas kuulin ystävistäni niin tiesin että se todella tapahtui.
Mitään ruhjeita ja mustelmia vakavempaa vammaa ei kummallekaan onneksi tullut. En tiedä sitten oliko shokkia vai mitä mutta järkyttynyt olin.
Isäni kuoli täysin yllättäen ollessani 17. Sain puhelun opiskelupaikkakunnalleni asiasta ja en sisäistänyt viestiä lainkaan. En itkenyt, en tuntenut muuta kuin epäuskoa ja kuljin usvassa. Hellitti vuosien kuluttua.
Kun tavja valittiin presidenttiksi ekan kerran ja lähes psykoosiin kun toisen kerran. Paskin pressa ikinä.
Verenvuotoshokkiin. Kaavinnassa jäi istukan pala kohtuun ja meinasin vuotaa kuiviin. Verensiirto ja uusi leikkaus pelastivat.
No siis olen mennyt jonkinlaiseen verensokerishokkiin, oli liian matalalla.