Onko teidän nuorenne pelisyrjäytyneitä?
Eli eivät pelaa noita tietokone-/konsolipelejä ja tapaa kavereitaan niissä peleissä jolloin he jäävät sosiaalisen elämän ja sen tämän hetkisen kulttuurisen ison "the jutun" ulkopuolelle?
Kuuntele Horisontti Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-50526151
Kommentit (8)
Kiltti pojat syrjäytyy tuollatavoin, mutta heille ei riitä empatiaa :(
Itsellä on ollut hyvä lapsuus. Meillä oli tietokone jo 90-luvulla ja ensimmäiset pelikokumukset tuli sen kautta. Jossain vaiheessa meille ostettiin NES ja sen seuraajaksi Wii. Suomessa on silti aina ollut ta tulee aina olemaan vanhempia joilla ei ole varaa ostaa pelejä lapsilleen. Esimerkiksi uusin Playstation (PS5) maksaa noin tonnin euroina.
Häh, onko ekstrovertit nyt sitten jo näin paniikissa?
Minä oon introvertti ja pelannut tietokoneella kokoikäni, aina ollut se mustalammas joka syrjäytetään...
Nytkö te kiusaajat sitten olette jännästi uhreja?
MMS85 kirjoitti:
Häh, onko ekstrovertit nyt sitten jo näin paniikissa?
Minä oon introvertti ja pelannut tietokoneella kokoikäni, aina ollut se mustalammas joka syrjäytetään...
Nytkö te kiusaajat sitten olette jännästi uhreja?
Olet ymmärtänyt nyt koko jutun väärin. Ei, kysw ei ole kiusaajista vaan yhdistä yhdistävästä kulttuurisesta ilmiöstä paitsi jäämisestä ja sosiaalisesta kulttuurista ulos jäämisestä mikä on syrjäytymistä. Kuunteleppas tuo podcast niin ymmärrät tätä asiaa paremmin.
Ennen syrjäytyneinä nuorina pidettiin niitä jotka pelaa digitaalisia pelejä, nykyään syrjäytyneet ovat niitä jotka eivät pelaa ja se nostaa tutkijoiden tuntosarvet esiin. Pelit ovat laaja kulttuurinen kenttä joka sitoo ihmisiä toisiin, se on tapa kommunikoida ja ymmärtää maailmaa. Miten näistä nuorista jotka eivät pelaa voi vaikka tulla ammattilaisia e-urheilijoita? Hehän jäävät paljosta paitsi?