Miksi jotkut vastaavat puhelimeen, vaikka ei ole hyvä hetki?

Työkavereiden kertomasta tiedän että puhelu voi tulla vaikka hoitokodista, jossa oma vanha äiti on hoidossa ja he vastaavat vaikka kesken työn tai lounastunnin. Kun puhelu osoittautuukin olevan jostain markkinoinnista, sanotaan että on huono hetki.

Vierailija kirjoitti:

Työkavereiden kertomasta tiedän että puhelu voi tulla vaikka hoitokodista, jossa oma vanha äiti on hoidossa ja he vastaavat vaikka kesken työn tai lounastunnin. Kun puhelu osoittautuukin olevan jostain markkinoinnista, sanotaan että on huono hetki.

Ja näitä numeroita on mahdoton erottaa toisistaan?

Mulla on tuttu joka soittaa uudelleen ja uudelleen saadessaan punaisen luurin? Ihme tampio. Pakko sen kanssa on kuitenki olla tekemisissä vielä muutama vuosi.

Se onko hetki huono vai hyvä riippuu siitä kuka soittaa. Esim. jos puhelinmyyjä soittaa, on hetki aina huono. Vastata kuitenkin pitää, sillä vieraasta numerosta voi soittaa joku jolla on tärkeää asiaa. Jos joku kaveri soittaa ja minulla on kiire, ehdin kyllä kuunnella jos hänellä on asiaa. Joskus kaveri kuitenkin haluaa vain jutella, ehdotan että jutullaanko paremmalla ajalla.

Mä en vastaa puhelimeen, jos en näe kuka soittaa, eli on vieras tai tuntematon numero. Tärkeät asiat voi laittaa tekstiviestilläkin. Ihan turha työkkäristä tai pankista runkutella, niiden kanssa ei pidä asioida kuin todisteellisesti.

Mulla on tapana vastata aina, ellei ole ihan mahdoton paikka. Jos on markkinointipuhelu, niin lopetan puhelun nopeasti.

Esimerkiksi kerran tuli kutsu mammografian jälkeisiin lisätutkimuksiin uudesta, oudosta puhelinnumerosta. Puheluista ei voi tietää etukäteen, miten tärkeää asiaa soittajalla pn.

Ystäväni vastaa puhelimeen aina, vaikkei olisi sitten aikaa. Sitten karjuu stressaantuneena luuriin hyvin epäystävällisesti, että mitä asiaa. Kun asiansa sanoo, hän jatkaa huutamista, ettei tiedä eikä kerkeä, kun on tosi paha paikka. Lopetan puhelun yleensä siihen, ja sanon palaavani myöhemmin asiaan. En ymmärrä, miksei tuollaisessa tilanteessa voi vaan jättää vastaamatta. Nykyään laitan kyllä viestiä ennen kuin soitan, ja kysyn, että ehtiikö jutella.

Vastaan jos olen tilanteessa että lapset ei ole kotona, eli mahdollisesti heille sattunut jotain ( niinkun on käynyt, kerran päiväkoti oli jo soittanut ambulanssin ja seuraavaksi soittivat mulle, toisen kerran mies oli unohtanut hakea lapsen ja päiväkoti oli menossa kiinni) , näitä puheluita puhutaan sillä huonolla hetkelläkin jos on pystynyt vastaamaan. Muuten oletan että jos soittajalla on kiireellista asiaa, hän laittaa soiton perään heti tekstarilla soittopyynnön.  Jos sattuu vaikka nyt joku kaveri soittamaan oudota numerosta niin yhtä hyvin niille sanotaan että huono hetki, että palataan paremmalla ajalla. 

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Kun on hakenut töitä, ei oikein uskalla olla vastaamatta tuntemattomaan numeroon huonollakaan hetkellä.

Joku voi odottaa soittoa Veikkauksesta ja ärsyyntyy kun Pera tai Lissu siellä vaan tavoittelee.

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Minua ärsyttää ihan suunnattomasti, että viranomaisen soittaessa lukee vain yksityinen numero tjsp. Miksei voisi lukea, että "poliisi" tai "terveyskeskus" jne. että vaikka ei voisikaan juuri sillä hetkellä vastata, ja kun yksityiseen numeroon ei voi takaisin soittaa, niin ainakin voisi virka-aikana soittaa yleiseen puhelinnumeroon ja tiedustella, mitä asia mahtoi koskea.

Onko ap puhelinmyyjä vai kuvaako tilanne puhelua ystävälle? Vastaan puhelimeen jos se vain on mahdollista. Jos on puhelinmyyjä, niin lyön luurin korvaan. Jos näen, että kaveri soittaa, mutta on huono hetki vastata, niin en vastaan, mutta soitan takaisin kun on parempi hetki.

Mulle ei yleensä soiteta ku vaa tärkeistä asioista. Vastaan ja heti sanon jossei oo hyvä hetki et onko kui tärkeä. Soittaja sit voiki ite sanoa et puhutaanko myöhemmin vai onko oikeasti tärkeä puhelu ja se pitää hoitaa heti. Esim. Jos joku on sairaalassa nii se on tärkeä ja voidaa hoitaa heti. Kun taas et voiko lapsi tulla meille hoitoon viikon päästä nii kerkeää parin tunnin päästä katella ja puhua.

Ja puhelinta ei saa äänettömälle huonolla hetkellä...?

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Oletko koskaan käynyt testauttamassa päätäsi. Miksi sinulla on ylipäänsä puhelin edes käytössä. Ihme sekopää.

Koska jollakulla on asiaa ja olisi epäkohteliasta olla vastaamatta edes lyhyesti.

Vierailija kirjoitti:

Työkavereiden kertomasta tiedän että puhelu voi tulla vaikka hoitokodista, jossa oma vanha äiti on hoidossa ja he vastaavat vaikka kesken työn tai lounastunnin. Kun puhelu osoittautuukin olevan jostain markkinoinnista, sanotaan että on huono hetki.

Mikä kiire hoitokodin puheluunkaan on vastata? Et voi kuitenkaan tehdä mitään, koska koronahysteria.

Vierailija kirjoitti:

Koska jollakulla on asiaa ja olisi epäkohteliasta olla vastaamatta edes lyhyesti.

Kaikkein epäkohteliainta on vastata, jos on huono hetki eikä voi puhua. Sen nyt luulisi autistisimmankin suomalaisen ymmärtävän.

Puhelinmyyjille minulla ei koskaan ole hyvää hetkeä, laitan jopa törkeästi estoon.