Miksi jotkut vastaavat puhelimeen, vaikka ei ole hyvä hetki?

Vierailija kirjoitti:

Tämä puhelimeen vastaamattomuus on kyllä hauska ilmiö. Mikä siinä vastaamisessa on niin pelottavaa? Olmeisesti pitäisi kehittää älypuhelin, jolla ei voi puhua.

Ei siinä ole mitään pelottavaa, vaan hel*vetin ärsyttävää. Puhelinmyyjien vuoksi en vastaa. Minulla on puhelin AINA äänettömällä, ollut jo vuosia. Näen jos joku on soittanut ja soitan takaisin, paitsi jos se on puhelinmyyjä. Heidät laitan suoraan estoon.

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Luuri korvaan: olen huomannut yhteydenottosi, nyt ei voi puhua, soitan takaisin.

Mykistys: soittaja ei voi tietää olenko noteerannut puhelun lainkaan ja yrittää hetken kuluttua uuedlleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Mulle on hätäkeskus kerran soittanut, ja silloin luurin ruudulla luki "Hätäkeskus". Näin pitäisi olla aina... Itse en vastaa ollenkaan tuntemattomiin numeroihin, kun ei ole mitään sellaista minkä takia joku outo tyyppi mulle soittaisi oikeaa asiaa.

Ootko ensihoitolääkäri tai olitko itse ensin soittanut Hätäkeskukseen? Muuten en voi ymmärtää, miksi sieltä kenellekään soiteltaisiin. Mulla tavallisena talliaisena ei ole ainakaan mitään annettavaa Hätäkeskukselle.

En ollut soittanut itse. Heräsin siis mökillä hätäkeskuksen puheluun, että asunnossani on tapahtumassa asia X. Naapuri oli soittanut ja ilmoittanut asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Mulle on hätäkeskus kerran soittanut, ja silloin luurin ruudulla luki "Hätäkeskus". Näin pitäisi olla aina... Itse en vastaa ollenkaan tuntemattomiin numeroihin, kun ei ole mitään sellaista minkä takia joku outo tyyppi mulle soittaisi oikeaa asiaa.

Ootko ensihoitolääkäri tai olitko itse ensin soittanut Hätäkeskukseen? Muuten en voi ymmärtää, miksi sieltä kenellekään soiteltaisiin. Mulla tavallisena talliaisena ei ole ainakaan mitään annettavaa Hätäkeskukselle.

Yleensä sinne on pitänyt itse soittaa ensin. Minäkin olen tavallinen talliainen, mutta silti olen muutamaankin otteeseen joutunut häkeen ottamaan yhteyttä. Kerran jouduin soittamaan rattijuopon takia, ja muilla kerroilla kyseessä ovat olleet sairaskohtaukset.

Olen minäkin Häkeen soittanut monta kertaa. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Pakkohan se on, kun poliisin numero on koplattu samaan. Siihen numeroon soitetaan, jos naapurissa on bileet tai tappelu.

Mutta se on outoa, jos Häkestä soitellaan takaisin. Ne kun siirtää asian ja soittajan tiedot yleensä palokunnalle, lanssille tai poliisille, ja näistä voidaan soittaa asiakkaalle.

En tiedä mikä on hätäkeskuksen virallinen toimintatapa, mutta tällä kertaa tosiaan naapurini oli soittanut Häkeen ja he soittivat minulle. Mutta tosiaan olipa kiva että ruudulla tuo teksti luki, muuten en unenpöpperössä olisi edes vastanut.

Kaverini vastaa minun soittooni aina. Hän saattaa olla vaikka lääkärin vastaanotolla tai muussa tilanteessa, missä ei todellakaan ole aikaa ylimääräiseen. Mutta hän vastaa ja sanoo, että olen paikassa x ja soitan myöhemmin. En ymmärrä miksi pitää väkisin vastata, koska näkeehän hän, että soittaja olen minä. Soittaisi ennemmin takaisin sitten kun on paremmassa paikassa. Joskus sanoin, että älä turhaan vastaa hankalassa paikassa. Siihen hän kommentoi, että on epäkohteliasta olla vastaamatta. No, en kyllä ymmärrä miksi se olisi epäkohteliasta, jos kuitenkin soittaa myöhemmin takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt vaan on kahta erilaista koulukuntaa. Toiset vastaa, koska se on kohteliasta.

Tunnen muutaman kaverin, jotka myöntää, että eivät vastaa puhelimeen, jos ei huvita tai katsovat kuka soittaa ja sen perusteella päättävät vastaavatko vai ei.

Ai Pirkko soittaa, no en halua nyt jutella hänen kanssaan. Aika törkeää tuokin.

No en sanoisi. Mulla on muutama äärimmäisen raskas kaveri, joiden kohdalla painan surutta "hiljennä"- nappia varsinkin vapaapäivinä. He ovat ihan mukavia, mutta heistä ei ikinä tiedä mitä asiaa sieltä tulee - milloin joku sukulainen on jakanut väärän linkin, milloin on taas joku draama menossa. Toinen kaveri on kova suunnittelemaan aikatauluja puolestani ja kyselee ennen kuin ehdin edes itse ajatella asiaa ja tivaa ja tinkaa koko ajan. Tervettä tilanottoa olla kokonaan tavoittamattomissa. 

Mun yks kaveri teki usein niin, että soitti mulle töihin ihan vaan jutellakseen. Sit kun en huonolla hetkellä vastannut niin ihmetteli miksi en vastaa. Tai jos laitoin vastauksena viestiä, et soitellaan illalla, niin koskaan se ei tuntunut käyvän. Jutteluhetken ois pitänyt olla aina kun hän halusi.

Kun vaihdoin työpaikkaa, niin omien puhelujen puhuminen oli hankalaa, koska ympärillä kuulevia korvia paljon eikä niin yksityisyyttä. Tämän kerroin kaverillekin ja silti aina yritti tavoitella mua työpäivän aikana. Kyseessä vielä itse työtön, joten olisi luullut että aikaa puheluihin olis ollut illallakin. Meille tuli "kriisi" ja sitä olisi halunnut puida juurikin kesken työpäiväni. Aikaa selvittelyyn olisi ollut viikonloppuna joka kriisin aiheutti ja iltaisin, mutta soittiko, ei vaan vain silloin kun olin töissä.

Tuumasin sitten että jos noin älykäs ihminen on tällaisessa asiassa noin tampio, eikä puhe mene perille, niin mun on parempi ottaa vähän välimatkaa..

Vierailija kirjoitti:

Mä en vastaa puhelimeen, jos en näe kuka soittaa, eli on vieras tai tuntematon numero. Tärkeät asiat voi laittaa tekstiviestilläkin. Ihan turha työkkäristä tai pankista runkutella, niiden kanssa ei pidä asioida kuin todisteellisesti.

Tämähän passaa hyvin kun on vielä nuori ja huoleton. Vaan kun omoat vanhemmat ikääntyy, lapsia siunaantuu, tai alat olla tärkeä joillekin muillekin tahoille kuin itsellesi, niin ääni muuttuu kellossa ;)

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni vastaa puhelimeen aina, vaikkei olisi sitten aikaa. Sitten karjuu stressaantuneena luuriin hyvin epäystävällisesti, että mitä asiaa. Kun asiansa sanoo, hän jatkaa huutamista, ettei tiedä eikä kerkeä, kun on tosi paha paikka. Lopetan puhelun yleensä siihen, ja sanon palaavani myöhemmin asiaan. En ymmärrä, miksei tuollaisessa tilanteessa voi vaan jättää vastaamatta. Nykyään laitan kyllä viestiä ennen kuin soitan, ja kysyn, että ehtiikö jutella.

Mulla on kans tämmöinen kaveri. En soita hänelle juuri koskaan, vaan aina viestiä laitan vain. Hän soittaa joskus, ja kun vastaan esim. töissä kun on minuutti siinä aikaa, niin hän ei ymmärrä kun hänen kysyessään mitä teen, sanon olevani töissä enkä nyt kerkeä jutella, vaan jatkaa että jaajoo, niin että töissä, vitsit mä kävin kaupungilla eilen ja ostin uuden mekon. Tätä kestää muutaman kerran kunnes melkein lyös luurin kiinni rumasti. Jos itse soittaisin hänelle. hän olisi vihaninen kun soitan pahassa paikassa :D Jotkut vain on tolvanoita :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Luuri korvaan: olen huomannut yhteydenottosi, nyt ei voi puhua, soitan takaisin.

Mykistys: soittaja ei voi tietää olenko noteerannut puhelun lainkaan ja yrittää hetken kuluttua uuedlleen.

Näinhän sen luulisi olevan. Kuitenkin on heitä, joille puhelun katkaisu ei auta, vaikka olen tehnyt selväksi että tarkoittaa sitä, että soitan heti kun on sopiva hetki. Soitetaan niin monta kertaa, että puheluun vadtattaisiin. Kun luuli josko se katkesi vahingossa... Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Minua ärsyttää ihan suunnattomasti, että viranomaisen soittaessa lukee vain yksityinen numero tjsp. Miksei voisi lukea, että "poliisi" tai "terveyskeskus" jne. että vaikka ei voisikaan juuri sillä hetkellä vastata, ja kun yksityiseen numeroon ei voi takaisin soittaa, niin ainakin voisi virka-aikana soittaa yleiseen puhelinnumeroon ja tiedustella, mitä asia mahtoi koskea.

Poliisin numerot on joskus hauskoja. Voi olla että numero näkyy, ja siihen löytyy tieto numeropalvelusta, että on poliisin, mutta kyseiseen numeroon ei voi soittaa takaisin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Luuri korvaan: olen huomannut yhteydenottosi, nyt ei voi puhua, soitan takaisin.

Mykistys: soittaja ei voi tietää olenko noteerannut puhelun lainkaan ja yrittää hetken kuluttua uuedlleen.

Näinhän sen luulisi olevan. Kuitenkin on heitä, joille puhelun katkaisu ei auta, vaikka olen tehnyt selväksi että tarkoittaa sitä, että soitan heti kun on sopiva hetki. Soitetaan niin monta kertaa, että puheluun vadtattaisiin. Kun luuli josko se katkesi vahingossa... Huoh.

Onko joku vamma mikä estää painamasta puhelinta äänettömälle? Eli miksi on pakko lyödä luuri korvaan, kun itsekin varmaan ymmärrät että näin voi käydä vahingossa?

Vierailija kirjoitti:

Kun on niin paljon puheluja joihin on pakko vastata ja tarvittaessa jätetään vaikka kaikki siihen.. mökin maalaaninen kesken, tyttis ravintolaan. vaunullinen ostoksia jätetään kauppaan, työpaikalta lähdetään käyttäen ylityötunteja jättäen kaiken kesken ja lähdetään heti vaikka taksilla. Oli hinta mikä vaan. Maksetaan myöhemmin vaikka myymällä osakkeita.

Mutta kun ne harvemmin on.

Ja sitten olikin joku diipadaapa.

Itse lakkasin kantamasta puhelinta mukana sen jälkeen kun moinen 8v pitkä episodi oli ohi.

Mulla oli myös 6v pitkä 24hpäivystys lapseni sairauden takia. Kun lapsi täytti 19 päätin että nyt saa perrrrkele riittää. En ota puhelinta mukaan enää oikein minnekään, se on kotona vain, koska en enää koskaan aio puhua lapsen/ lääkäreiden/lasujen/muiden kanssa just silloin kuin heille on hyvä hetki soittaa, eli silloin kun minä olen kaupan kassalla, töissä, vessanpöntöllä, suihkussa, lenkillä, hääjuhlassa, öisin... Ja aina vastattava, koska kaikilla muilla on niin tärkeä elämä, paitsi minulla, että minä en voi olla vastaamatta. Jos johonkin et vastaa, et saa enää kiinni, ja asiat saattaa siirtyä kuukausilla, kun peruutusaika annetaankin toiselle. Siiinä sitten mietit että voitko mennä uimahalliin, koska siellä ei voi puhelinta pitää. LAkkasin käymästä uimahallissa.

Mulle ei enää koskaan ole hyvä hetki vastata. Soitan itse takaisin kun MINUSTA tuntuu siltä, ja kaikki läheiset tämän tietävät, ja ymmärtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni vastaa puhelimeen aina, vaikkei olisi sitten aikaa. Sitten karjuu stressaantuneena luuriin hyvin epäystävällisesti, että mitä asiaa. Kun asiansa sanoo, hän jatkaa huutamista, ettei tiedä eikä kerkeä, kun on tosi paha paikka. Lopetan puhelun yleensä siihen, ja sanon palaavani myöhemmin asiaan. En ymmärrä, miksei tuollaisessa tilanteessa voi vaan jättää vastaamatta. Nykyään laitan kyllä viestiä ennen kuin soitan, ja kysyn, että ehtiikö jutella.

Mulla on kans tämmöinen kaveri. En soita hänelle juuri koskaan, vaan aina viestiä laitan vain. Hän soittaa joskus, ja kun vastaan esim. töissä kun on minuutti siinä aikaa, niin hän ei ymmärrä kun hänen kysyessään mitä teen, sanon olevani töissä enkä nyt kerkeä jutella, vaan jatkaa että jaajoo, niin että töissä, vitsit mä kävin kaupungilla eilen ja ostin uuden mekon. Tätä kestää muutaman kerran kunnes melkein lyös luurin kiinni rumasti. Jos itse soittaisin hänelle. hän olisi vihaninen kun soitan pahassa paikassa :D Jotkut vain on tolvanoita :D

Mulla on yks sukulainen, jonka kanssa ei vaan voi lyhyttä puhelua käydä. Jos on sovittu, että varmistetaan joku aika tms. sopiiko ja asian ilmoittaminen veisi maks minuutin normisti vähemmänkin, niin 10 minuuttia on ihan vakio. Aina, siis ihan aina alkaa kertoa muutakin, kuulumisia jne vaikka nöhtöus sitten seuraavana päivänä. Eikä meinaa saada poikki vaikka sanoo, että jutellaan kun nähdään nyt olen töissä eikä ehdi puhua. Ignooraa nämä aina tyystin. Sit tajuaa vasta kun hermostun ja örähdän, että asia mitä ilmoitti tuli selväksi jo, olen töissä en ehdi enempää. Siis aina vasta tuo ärähdys saa hänet havahtumaan.

Kyse ei ole siitä etteikö tästä olisi keskusteltu moneen kertaan ja nätisti, eli tietää kyllä mutta ei silti noteeraa. Kerran testasin kun olin töissä, mutta yksin, eikä ollut niin akuuttia enää, muuta kuin että lopettelen viimeiset hommat ja olisin halunnut mahd äkkiä päästä lähtemään kotiin. Tämän kerroin ja sanoin moneen kertaan että soitan kun pääsen kotiin. Valehtelematta meni tunti 10 min kun hän äkkiä kertoo muutaman asian ja unohti tyystin että lupadin soittaa vielä. No, ei tarvinnut enää. On siis ihan mahdoton, puhelun lopettamisessakin saattaa mennä hetki jos toinenkin. Sanotaan heippa ja sitten muistaa vielä jonkun joka pitää sanoa ja taas heioat kunnes seuraava muistuu mieleen, eikä mitään tärkeitä kunhan höpöttää. Näissä yleensä joudun katkaisemaan jo kesken puhelun niin, että heipat sanotaan ja luurista kuuluu vielä höpötystä kun painan lopetuksen.

Ihana, ja rakas mutta toisinaan aika raskas henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle yritti kerran poliisi soittaa, nimettömästä numerosta tietenkin :-) En vastannut, ja joutui sitten lainaamaan kiinniottamansa tuttuni puhelinta tämän luvalla, jotta tavoitti minut. Kiukutteli sitten ja yritti ojentaa minua, että kun poliisi soittaa, niin kansalaisen pitää vastata. Sanoin että haista huilu ja laitoin luurin kiinni :-) Ai että teki hyvää.

Minua ärsyttää ihan suunnattomasti, että viranomaisen soittaessa lukee vain yksityinen numero tjsp. Miksei voisi lukea, että "poliisi" tai "terveyskeskus" jne. että vaikka ei voisikaan juuri sillä hetkellä vastata, ja kun yksityiseen numeroon ei voi takaisin soittaa, niin ainakin voisi virka-aikana soittaa yleiseen puhelinnumeroon ja tiedustella, mitä asia mahtoi koskea.

Sama TE-virkailijan soittaessa. Monen monta kertaa yritin sanoa että kun ei voi soittaa takaisinpäin ollenkaan kun ei näy numeroa, lukee vain yksityinen nro tjsp. Heillä ei kuulemma mitään vikaa missään, ei ollut minunkaan puhelimessa mutta aina sama ilmoitus. Sitten piti soittaa keskukseen ja kysellä että kukahan teiltä soitti minulle, no eihän ne siinä tiedä kuka se on voinut olla kun on ilmeisesti kymmeniä työntekijöitä.  Nyt tuo on korjautunut ja aina näkyy puhelinnumero mistä soitetaan ja näkee heti numerosta mistä talosta puhelu tulee.  En vastaa puhelimeen huonossa paikassa eli jos olen pois kotoa. Henkilökohtaisia asioitani en ala ruotimaan kaupan hyllyjen välissä. Nykyään jätän puhelimen kotiin ellen tarvitse sitä välttämättä esim pakettia noutaessa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Luuri korvaan: olen huomannut yhteydenottosi, nyt ei voi puhua, soitan takaisin.

Mykistys: soittaja ei voi tietää olenko noteerannut puhelun lainkaan ja yrittää hetken kuluttua uuedlleen.

Ignooraa

Näinhän sen luulisi olevan. Kuitenkin on heitä, joille puhelun katkaisu ei auta, vaikka olen tehnyt selväksi että tarkoittaa sitä, että soitan heti kun on sopiva hetki. Soitetaan niin monta kertaa, että puheluun vadtattaisiin. Kun luuli josko se katkesi vahingossa... Huoh.

Onko joku vamma mikä estää painamasta puhelinta äänettömälle? Eli miksi on pakko lyödä luuri korvaan, kun itsekin varmaan ymmärrät että näin voi käydä vahingossa?

Mulla on yleensä aina äänettömällä, mutta joskus jää äänet päälle, eikä ole muuta mahdollisuutta kuin katkaista. Ei sen pitäisi olla mitenkään kamalaa, kun kaikki minut tuntevat tietää että tasan soitan takaisin, enkä katkaise tylyyttäni vaan koska oikeasti on huono hetki. Miten voi olla niin herkkä että loukkaantuu siitä?? Sitten loukkaannutaan siitäkin että vastaa ja ilmoittaa suoraan että nyt en ehdi soitan myöhemmin. Näille samoille sekin on yhtä tylyä kun sitten itketään että miksi vastasi kun ei aikaa ole.

Aina ei edes voi pitää äänettömällä vaikka haluaisi ja silti ei voi vastata kuin siihen tärkeään puheluun jota odottaa. Ja yleensä mun kohdalla ne jotka sitten soittaa vaikka katkaisee, ei asia ole edes tärkeä ja tietävät sen että katkaisen jos en pysty vastaamaan. Silti soittavat, onko se joku vamma, miksi niin pitää tehdä vaikka tietävät tasan mistä kysymys?? Hekin voisivat laittaa vaikka viestin että nyt on tärkeä asia soitatko asap, niin silloin soittaa niin pian kuin mahdollista.

Mikä on se vamma, mikä saa kuvittelemaan, että jos katkaisen puhelun VAHINGOSSA, niin etten siinä tapauksessa soittaisi heti takaisin??

Äitini on just tällainen joka keskeyttää vaikka hierojan työn jos joku soittaa. Tietää että minullakaan ei mitään tärkeää yleensä ole vaan niitä näitä kuulumisia soittelen. Ei osaa laittaa puhelinta äänettömälle edes lääkärissä ja vastata pitää aina. Huonot käytöstavat! Kerran huusin puhelimessa isosti että "miksi hemmetissä sinä vastaat puhelimeen jos olet hierojalla?? Laita puhelin äänettömälle tai jätä vastaamatta" jotta se hierojakin kuulisi mikä idiootti äiti on ja laittaisi lapun vaikka heti ovelle että "sulje puhelin hieronnan ajaksi". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen eniten ihmisiä, jotka lyövät luurin korvaan eli katkaisevat puhelun.

Jos et pysty vastaamaan, niin mykistä puhelimesi - älä sikaile soittajalle.  

Luuri korvaan: olen huomannut yhteydenottosi, nyt ei voi puhua, soitan takaisin.

Mykistys: soittaja ei voi tietää olenko noteerannut puhelun lainkaan ja yrittää hetken kuluttua uuedlleen.

Näinhän sen luulisi olevan. Kuitenkin on heitä, joille puhelun katkaisu ei auta, vaikka olen tehnyt selväksi että tarkoittaa sitä, että soitan heti kun on sopiva hetki. Soitetaan niin monta kertaa, että puheluun vadtattaisiin. Kun luuli josko se katkesi vahingossa... Huoh.

Onko joku vamma mikä estää painamasta puhelinta äänettömälle? Eli miksi on pakko lyödä luuri korvaan, kun itsekin varmaan ymmärrät että näin voi käydä vahingossa?

Jos mulle soitetaan ja katkaisen puhelun vahingossa, niin minä ainakin soitan samantien takaisin. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?? Jos en soita, on huono hetki. Yksinkertaista.

Soitin kerran ystävälleni ja hän vastasi. Kyselin kuulumisia ja hän sanoi että MEILLÄ ON NYT RISTIÄISET! ja nauroi kettumaisesti päälle. No olisko kannattanut ottaa se puhelin pois seinästä siksi aikaa ????? Mistä hemmetistä soittaja voi sen tietää mitä heillä touhutaan? Elettiin siis lankapuhelinaikaa. No hän nyt on tällä tavalla vähän yksinkertainen ollut aina. Jos kysyy esimerkiksi neuvoa miten heidän uuteen kotiinsa löytää, siis ajo-ohjetta niin nauraa että tässähän me asutaan. Ei osaa selittää ajo-ohjeita.  Tai jos kysyy että missäpäin kaupunkia on tietty kauppa esimerkiksi (itse asun siis satojen kilometrien päässä heidän isosta kotikaupungistaan) niin hän nauraa että etkö nyt tuota tiedä, mehän käydään siellä joka viikko. No minähän en ole siellä käynyt koskaan joten en osaa lukea ajatuksiakaan :DD Saa kyllä aina vuoden parhaat naurut kun tämän naisen kanssa yrittää keskustella.