Hallitsemattomat naurun pyrskähdykset. Ongelmani on, että jos olen hermostuneessa tilassa niin saan näitä outoja kohtauksia!!
Tosiaankin tämä haittaa elämääni sillä saatan saada näitä esim yksin syödessäni ravintolassa. Useinkaan kyse ei ole siitä, että minulle tulee jokin mieleen vaan pikemminkin kaikki naurattaa silloin.
Olisikohan jokin lääkitys apu tähän? Kärsin tästä sillä joskus minua katsotaan oudosti.. Yleensä aika hyvin saan hillittyä näitä...
Kommentit (18)
Oletko as henkilö ns. Neurologisesti poikkeava? Itsellä esiintyy samanlaista välillä. Usein olen silloin ylivireystilassa
Vierailija kirjoitti:
Nää on ihan parhaita! Mua yleensä kyllä naurattaa joku juttu.
Mieleeni tulee siis joku juttu jolle voin alkaa röhöttää vaikka keskellä toria tai kauppakeskusta. Sitten huomaan että ihmiset alkaa tuijottaa ja sekös vasta naurattaa enemmän. Naurultani en meinaa saada happea, mikä edelleen naurattaa. Pääsen ikään kuin naurun kehään, jossa oleminen on ihan parasta 💜
Nykyään onneksi voi tuijottaa luuria tai pitää kuulokkeet korvilla, jolloin pystyy feikkaamaan että ei tässä mitään tyhjälle naurajia olla.
Anteeksi, mutta minulle tulee tästä mieleen se vanha Speden sketsi. Mutta vakavasti puhuen en tiennyt, että tuollaisia on ihan oikeasti - varmasti kamalaa!
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta minulle tulee tästä mieleen se vanha Speden sketsi. Mutta vakavasti puhuen en tiennyt, että tuollaisia on ihan oikeasti - varmasti kamalaa!
Tässä vielä linkki:
Noi on aivan kamalia, vaikka hauskaahan se tavallaan on, kun oikein naurattaa.
Minua alkoi kouluaikoina naurattaa aina esitelmää pitäessä. Olen muuten melko hiljainen, mutta esitelmien pito sai aivan hysteeriseksi. Oli tosi noloa joutua keskeyttämään koko esitelmä, kun siitä ei naurulta tullut mitään. Ongelma alkoi vaivata jo ala-asteella.
mitä enemmän estelee sitä enemmän naurattaa?
Muistan koulusta näitä tyttöjä, jotka nauroivat itsekseen.
Kaikista pahinta, kun on jossain juhlissa ja siellä joku lohkaisee jonkin naurattavan jutun. Muut nauraa normaalin hetken ja lopettavat, itse myös, mutta sen jälkeen tajuaa korkin poksahtavan ja alkaa hitonmoinen hirinä itsellä! Ei voi lopettaa kun kauheiden ponnistelujen jälkeen, tuntuu että pitää syödä omat naurut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on ihan parhaita! Mua yleensä kyllä naurattaa joku juttu.
Mieleeni tulee siis joku juttu jolle voin alkaa röhöttää vaikka keskellä toria tai kauppakeskusta. Sitten huomaan että ihmiset alkaa tuijottaa ja sekös vasta naurattaa enemmän. Naurultani en meinaa saada happea, mikä edelleen naurattaa. Pääsen ikään kuin naurun kehään, jossa oleminen on ihan parasta 💜
"Kuullostaa" hauskalta. ;D
Mua rupeaa usein aivan tavattomasti naurattamaan ryhmäliikuntatunneilla. Olen jäykkä ja kömpelö kuin sahapukki ja siksi alkaa hörötys, kun koikkeloin miten sattuu. Jotkut ohjaajat ovat luulleet, että nauran heille ja on pitänyt anteeksi pyydellen selittää, että ihan tämä oma vähemmän sulava meno naurattaa.
Joskus tulee esimerkiksi bussissa mieleen jokin huvittava tapahtuma ja sitten on oltava yskivinään peittääkseen ja tukahduttaakseen hörähdykset. Mutta olen pitänyt positiivisena sitä, että naurattaa eikä itketä.
Nää on ihan parhaita! Mua yleensä kyllä naurattaa joku juttu.