Joillekin urheilun seuraaminen on tärkeää: miksi?

Niin, kun voisi ryhtyä anarkistiksi.

Se on hupia ja ajanvietettä. Jos oikein kovasti samastuu johonkin joukkueeseen, saa suuriakin tunteita (kuten tiedetään, joillakin fanitus menee ihan överiksi). Kun on perehtynyt johonkin urheilulajiin kunnolla, näkee asioita, joita satunnainen katsoja ei lainkaan huomaa. Se tekee seuraamisesta mielenkiintoisempaa.

Elämyksiä, kokemuksia, iloa, pettymyksiä. Suuria tunteita.

Mun tuntemani miehet seuraavat lähes jokainen kaikkea urheilua: Sitä en ole koskaan voinut ymmärtää. Eli mitä tahansa telkkarista tuleekin, ihan sama, aina kiinnostaa, on se sitten melkein mitä lajia tahansa. Olen joksus verrannut sitä siihen, että harvalle meistä on sama, mitä musaa kuuntelee, että ihan sama onko klassista, humppaa tai heavya, konserttiin vaan. Eivät silti ymmärrä. 

Onhan se parhaimmillaan elämyksellistä.

Itse pelaan tennistä joten tiedän miten vaativa laji se on, siksi seuraan miesten ammattilaistennistä netistä.

Suomella oli ennen Jarkko Nieminen seurattavana ja nykyään on Henri Kontinen ja Emil Ruusuvuori.

On hienoa nähdä erityisesti suomalaisten menestystä.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan penkkiurheilu on sitä, että nouset aamuyöllä klo 03.00 seuraamaan jotain matsia Australiasta..

Jotkut seuraa urheilua, jotkut kuluttaa kaiken ajan AV-palstalla.

Kumpi sitten on terveempi tapa kuluttaa aikaa? En tiedä.

Koska urheilu on urheilua, se on henkireikä pois kaikesta muusta. Sanan alkuperä latinasta tarkoittaakin "harhautumista".

Viime aikoina tosin urheiluakin on politisoitu rankasti, joka on pistänyt minut laittamaan television kiinni. Esimerkiksi nimenmuutokset ja polveutumiset, joilla ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa.

Maailmansotien aikoina urheilutulokset olivat suurta viihdettä rintamilla, ne saivat ajatukset pois sodan kauhuista. Samaa voisi ihminen yrittää hyödyntää nyt.

Ja jollekkin on tärkeää ihmetellä toisten touhuja av-palstalla? Miksi?