Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko muita, joiden lapsella ei ole kavereita?

Vierailija
29.04.2008 |

Meillä on 4-vuotias poika ja hänellä ei ole yhtään ns. hyvää kaveria. Meidän naapurustossa ei ole ikätovereita, eikä ystävillämmekään. Lapsi käy pari kertaa viikossa kerhossa, jolloin tapaa tietenkin ikätovereita, mutta ketään ei ole tavattu kerhon ulkopuolella.



Jotenkin on alkanut ahdistaa tämä tilanne. Lapsi on erittäin huomionkipeä ja minun pitäisi olla tietenkin hänen kanssaan koko ajan, pelata ja leikkiä. Todella kaipaisin hänelle kavereita.



Tuntuu että kaikilla on tuttavapiirissä paljon samanikäisiä lapsia ja vähintäänkin naapurissa on aina suunnilleen saman ikäisiä. Mutta ei meillä. Koen kauheaa syyllisyyttä kun en ole hänelle kavereita etsinyt.



Onko muilla samaa tilannetta ja jos on ollut, niin miten tilanne on jatkunut esim. esikoulun aloittamisen myötä? Onko tullut ongelmia?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
29.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitteko muuttaa jonnekin, jossa on muita lapsia? Ei ole hyväksi, jos lapsella ei ole kavereita. Sosiaaliset taidot karttuvat roimasti juuri kavereiden kanssa. Ehkä voisitte aloittaa päivähoidon.



Itse pidän tärkeänä asuinpaikan valintakriteerinä, että samanikäistä seuraa löytyy läheltä.

Vierailija
2/4 |
29.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta keskenään tutut lapset leikkivät toistensa kanssa ja tämä meidän poika ei mene mukaan kun ei tunne heitä.



Lapsemme lensi ulos päiväkodista (vuoropäiväkoti, jossa ei saa olla yhtään ylimääräistä minuuttia) kun äitiyslomani alkoi. Meillä on siis pieni vauva. Tuntuu aika hurjalta hakea päivähoitopaikka siksi että saisi kavereita. Mutta kai se on ainoa vaihtoehto.



Kohtalotovereita ei siis ole?



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
29.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin kaveri löytyy omasta 3 v sisaruksesta, mutta muita kavereita ei ole. Lasta ei tunnu se haittavaan, minua kyllä. Toisaalta isänsä on myös ollut pienenä sellainen epäsosiaali tapaus ja väittää, että hän ei koskaan kärsinyt siitä ettei ollut kavereita vaan nautti aina omasta tai aikuisten seurasta. Kouluikäisenä hän sitten olikin yllättäen suosittu ja kavereita meillä on hurjasti nytkin, mutta silti viihtyy todella hyvin myös itsekseen.



Minulle tämä siis on ongelma, mutta ei muille. Että ei kai pitäis antaa peloille liikaa tilaa..

Vierailija
4/4 |
29.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mikään, mitä minä teen auta mitään. Vaikka hakisin leikkikaverin viereen niin eivät leiki keskenään. Ja seutukunnan äiditkin jo pitävät minua niin outona (äidinhän on pakko olla outo kun lapsi on tämmöinen) etteivät lapsiaan meille päästäkään.