Outo pelko nimittäin että pelkää koiria. Oletteko ennen kuulleet?

Ei se harvinaista ole.

Kun olen lenkillä ja tulee koiria vastaan, menen ihan reunaan, koska en koe oloani turvalliseksi koiran lähellä.

Minusta koirapelko on hyvinkin ymmärrettävää ja luonnollista. Mitä enemmän teen työtäni, sitä vähemmän haluan kohdata hallitsemattomasti vieraita koiria. Todellakin olen saanut nähdä, mihin ne pystyvät. T. Eläintenkouluttaja

Minä pelkäsin 40 vuotta elämästäni hysteerisesti hämähäkkejä kunnes tajusin miten typerää se on. Nyt pystyn elämään ilman pelkoja ja jopa koskettamaan hämähäkkiä. Suosittelen samaa koirapelkoisille, elämä on paljon helpompaa näin.

olen omistanut kolme koiraa mutta pelkään vieraita koiria. kierrän aina koirat mahd kaukaa.

On yksi tavallisimmista peloista. Ja toki pystyy eri tavalla hoitamaan kuten muitakin fobioita, mutta se vaatii sen että pelkääjä itse hakee hoitoa. Useimmat vaan välttelevät mieluummin koiria.

Vierailija kirjoitti:

Minusta koirapelko on hyvinkin ymmärrettävää ja luonnollista. Mitä enemmän teen työtäni, sitä vähemmän haluan kohdata hallitsemattomasti vieraita koiria. Todellakin olen saanut nähdä, mihin ne pystyvät. T. Eläintenkouluttaja

Enpä ole tullut ajatelleeksi asiaa näin. Johtuu ehkä siitä että olen (hyvällä tuurilla?) tullut hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa, jopa niiden isojen vieraiden irtokoirien kanssa, jotka on kyllä vähän arveluttaneet ekaksi. Koirat vaistoaa, ketkä tykkäävät niistä vilpittömästi. Mutta ainahan on se mahdollisuus, että tulee hyvin sairas ja mielenvikainen yksilö vastaan. Kuten ihmisissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä pelkäsin 40 vuotta elämästäni hysteerisesti hämähäkkejä kunnes tajusin miten typerää se on. Nyt pystyn elämään ilman pelkoja ja jopa koskettamaan hämähäkkiä. Suosittelen samaa koirapelkoisille, elämä on paljon helpompaa näin.

Toisen käteni sormet ovat lähes käyttökelvottomat koirahyökkäyksen jäljiltä. Todellakin, typerä pelko. Hupsu minä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta koirapelko on hyvinkin ymmärrettävää ja luonnollista. Mitä enemmän teen työtäni, sitä vähemmän haluan kohdata hallitsemattomasti vieraita koiria. Todellakin olen saanut nähdä, mihin ne pystyvät. T. Eläintenkouluttaja

Sen kyllä ymmärrän että ei halua että koiirat on hallitsemattomasti irti vaan lakeja noudatetaan. Mutta että oikein pelko? Itse olen parikymmentä vuotta koiria omistanut ja jokusen pentueen kasvattanutkin ja en kyllä voisi sanoa pelkääväni vieraitakaan koiria. Osaan lukea niiden elekieltä ja tarvittaessa itse elehtiä niin että koira ei provosoidu. Eikä ihmisten lemmikkikoirat mitään vaarallisia petoja ole. Ainoa riskitilanne käytännössä, jos vähän syrjemmällä koira vartioi omaa reviiriään, esim. aitaamatonta maatalon pihaa ja myös tietä joka siitä kulkee ohi. Näissä tilanteissa on joskus tiennyt että koira saattaisi kokea reviirinsä uhatuksi ja hyökätä, mutta olen selvinnyt siitä alistuvalla ja välttelevällä elehtimisellä ja äkkiä ohi kulkemalla. Mutta ehdottomasti ei saisi vahtiviettisiä koiria pitää irti sillä tavalla terrorisoimassa julkisia teitä.

Outo pelko? Omasta mielestäni hyvinkin rationaalinen.

Itseäni on purrut 2 koiraa, molemmat tuntemattomia ja ilman syytä. En pidä koirista ja isojen koirien lähestyessä valmistaudun potkaisemaan.

Lähinnä pelottaa se, että omistaja ei hallitse koiraansa. Niin paljon sellaisia näkee.

Mua puri lapsena tuttu koira. Sen jälkeen pelkäsin koiria, mutta pääsin pelosta yli jossain vaiheessa. Nyt minulla on oma koira, mutta en erityisemmin pidä muista koirista enkä ikinä koirapuistossa esim. ota mitään kontaktia vieraisiin koiriin. Tuttujen koiria saatan silittää ja rapsuttaa joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta koirapelko on hyvinkin ymmärrettävää ja luonnollista. Mitä enemmän teen työtäni, sitä vähemmän haluan kohdata hallitsemattomasti vieraita koiria. Todellakin olen saanut nähdä, mihin ne pystyvät. T. Eläintenkouluttaja

Sen kyllä ymmärrän että ei halua että koiirat on hallitsemattomasti irti vaan lakeja noudatetaan. Mutta että oikein pelko? Itse olen parikymmentä vuotta koiria omistanut ja jokusen pentueen kasvattanutkin ja en kyllä voisi sanoa pelkääväni vieraitakaan koiria. Osaan lukea niiden elekieltä ja tarvittaessa itse elehtiä niin että koira ei provosoidu. Eikä ihmisten lemmikkikoirat mitään vaarallisia petoja ole. Ainoa riskitilanne käytännössä, jos vähän syrjemmällä koira vartioi omaa reviiriään, esim. aitaamatonta maatalon pihaa ja myös tietä joka siitä kulkee ohi. Näissä tilanteissa on joskus tiennyt että koira saattaisi kokea reviirinsä uhatuksi ja hyökätä, mutta olen selvinnyt siitä alistuvalla ja välttelevällä elehtimisellä ja äkkiä ohi kulkemalla. Mutta ehdottomasti ei saisi vahtiviettisiä koiria pitää irti sillä tavalla terrorisoimassa julkisia teitä.

Aika vähän olet saanut (onneksesi) kohdata aggressiivista käytöstä osoittavia koiria, jos et ole nähnyt niitä, mitkä menevät ihmisen selän taakse provosoimatta puremaan, tai niitä resurssiaggressiota osoittavia, joiden mielestä niiden omistajalle puhuminen tai jopa päin katsominen riittää provokaatioksi. Tai niitä (usein kipukoiria), jotka kohdistavat aggressionsa uudelleen siihen, kuka sattuu lähimpänä olemaan. Siinä ei paljon elekielet auta. Mutta siinä olen samaa mieltä, että suurin osa koirista ei ole tällaisia. T. 3

Päinvastoin.

Koirat aiheuttaa hymyn kasvoille, koska ovat niin aitoja otuksia. Ihmisten silmistä ja olemuksista ei paista sellaista aitoutta - paitsi pienten lasten kohdalla.

Tottakai jos pikkutyttö yrittää johtaa suurta tappajakoiraa, niin eihän siitä mitään tule kun koira johtaa tyttöä. Jokin roti siis pitää olla.

Pelkään enemmän koirien omistajien väliinpitämättömyyttä kuin koiria. Täällä samassa rapussa asuu joku 150cm/40kg naishenkilö joka omistaa ihan järkyttävän agressiivisen koiran. Kerran haukkui mullekkin ja näytteli hampaitaan, eikä tämä henkilö saa edes kunnolla pidettyä sitä aisoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta koirapelko on hyvinkin ymmärrettävää ja luonnollista. Mitä enemmän teen työtäni, sitä vähemmän haluan kohdata hallitsemattomasti vieraita koiria. Todellakin olen saanut nähdä, mihin ne pystyvät. T. Eläintenkouluttaja

Enpä ole tullut ajatelleeksi asiaa näin. Johtuu ehkä siitä että olen (hyvällä tuurilla?) tullut hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa, jopa niiden isojen vieraiden irtokoirien kanssa, jotka on kyllä vähän arveluttaneet ekaksi. Koirat vaistoaa, ketkä tykkäävät niistä vilpittömästi. Mutta ainahan on se mahdollisuus, että tulee hyvin sairas ja mielenvikainen yksilö vastaan. Kuten ihmisissäkin.

Pelkäävän ihmisen hiki haisee samalta kuin aggressiivisen, joten ei kyse ole siitä, tykkääkö vai ei. Itse en pelkää koiria, mutta ymmärrän täysin niitä, jotka pelkäävät. Minä pelkään hevosia, jos joudun lähelle hevosta, niin jäsenet ovat kuin lyijyä ja hiki nousee pintaan. Tiedän, että pelkoni on typerä, mutten voi sille mitään.

Vierailija kirjoitti:

Outo pelko? Omasta mielestäni hyvinkin rationaalinen.

Itseäni on purrut 2 koiraa, molemmat tuntemattomia ja ilman syytä. En pidä koirista ja isojen koirien lähestyessä valmistaudun potkaisemaan.

Kannattaa potkuvalmiuden sijaan valmistautua karjumaan. Olen ottanut matsia raivostuneen kultaisennoutajan kanssa ja jo sellainen koira oli silmää nopeampi tarraamaan kiini ranteeseen/pohkeeseen.

Koirat on oikeasti melkoisia aseita kun sille päälle sattuvat, kannattaa opetella tavat joilla voi välttää fyysisen kontaktin jos vain mahdollista.

Miksei koirien hyökkäyksiä varten järjestetä itsepuolustuskursseja? Menisin heti, jos tällainen järjestettäisiin. Mielestäni koirapelko on todella rationaalinen pelko. Olen itse lapsena joutunut hullun koiran hyökkäyksen kohteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksei koirien hyökkäyksiä varten järjestetä itsepuolustuskursseja? Menisin heti, jos tällainen järjestettäisiin. Mielestäni koirapelko on todella rationaalinen pelko. Olen itse lapsena joutunut hullun koiran hyökkäyksen kohteeksi.

Minäkin menisin!

Naapurissa asuu yksi raivohullu tapaus. Vain ajan kysymys koska sattuu tosi paha vahinko.

/10

Omalla kohdallani isojen koirien pelko juontaa juurensa lapsuudesta, kun naapurissa oli niin vihainen koira irrallaan, ettei sen naapurin ohi voinut edes kävellä. Lisäksi kaveriani puri koira, jonka piti olla "ei se tee mitään koira", ihan yllättäin kesken normaalin lasten leikin. Serkkuni jalasta tarttui kiinni irti päässyt koira, ei purrut, mutta tarttui kiinni ja meni ainakin 5 min, ennen kuin omistaja tuli käskemään irti. En pelkää pieniä koiria, ainoastaan isoja.