Olen kateellinen kavereille jotka ovat suosittuja instagramissa, kuinka päästä kateudesta ja alemmuudentunteesta?
Rohkeasti jakavat julkaisuja elämästään ja saavat paljon tykkäyksiä ja seuraajia. Olen niin kateellinen, tuntuu että olen näkymätön kaikille kun en ole suosittu instagramissa.
Kommentit (90)
Mistä sä ihan oikeasti olet kateellinen? Mietipä. Siitäkö, että joku katsoo jonkun toisen julkaisun ja painaa sydämen kuvaa? Onko siinä oikeasti syytä kateuteen?
Kateellinen mistä?
Yksityisyyden menettämisestä
Riskistä että kuvasi ja elämäsi päätyy
keskustelupalstoille
tai tuntemattomien
tietokoneiden kuvakansioihin.
Vieläkö olet kateellinen?
Itsellekin tullut mieleen että en enää julkaise mitään. Saan tykkäyksiä vain johonkin ulkomaanlomakuviin. Jos postaan arkijuttuja, puutarhaa, lemmikkiä tms. ei se kiinnosta ketään. Kun joku muu saa ihan samantyyppisille kuville kymmeniä tykkäyksiä.
Tykkään silti instasta kauheasti, seuraan mielenkiinnon kohteitani ja onhan kavereidenkin menoista ja elämästä kiva kuulla. Oma postailu vaan masentaa joten sen aion lopettaa.
Poista Instatunnus ja ala elää elämääsi. Kummasti piristyt :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla kateellinen alhaisimmasta käytöksen ilmentämisen tavasta? Some-esittelystä.
Vähän nyt kyllä liioittelet. On niitä alhaisempiakin käytöksiä.
Poista Instagram-tilisi, ja siirry Pinterestiin. Minusta se on parempi jos haluaa vain katsella kivoja kuvia.
Se helpottuu sillä kun poistut instasta! Usko minua. Se on varsinkin nuorille niin hirveä paikka kun ainoa päämäärä on tulla somejulkuksi itseään tyrkyttämällä. Täynnä samanlaisia peppukuvia esitteleviä nuoria tytön tylleröitä, jotka myyvät oman yksityisyytensä halvalla muille. Siinä täytyy oikeasti myös totuttautua siihen, että julkkiksena olo saa aikaan myös kritisointia.
Poistin itsekin tunnuksen vaikken ole hassumman näköinen. Itseni esittely ja se minä minä maailma sai aikaan vain tyhjänpäiväistä päänvaivaa. En jaksanut katsella kun omatkin kaverit lähti mukaan tähän per se helvettiin kun niillä puolialastomilla kuvilla kerättiin tykkäyksiä. Jos et itse tykännyt niistä myötähäpeän vuoksi, niin kostivat ignooraamalla mun julkaisuja. Oikeasti aikuiset ihmisetkin pelleilevät näin.
Parempi keskittyä elämään vaan sitä omaa elämää, eikä sen kameran kautta miettien mistä kuvakulmasta ottais kuvan omasta arseesta.
Vierailija kirjoitti:
Se helpottuu sillä kun poistut instasta! Usko minua. Se on varsinkin nuorille niin hirveä paikka kun ainoa päämäärä on tulla somejulkuksi itseään tyrkyttämällä. Täynnä samanlaisia peppukuvia esitteleviä nuoria tytön tylleröitä, jotka myyvät oman yksityisyytensä halvalla muille. Siinä täytyy oikeasti myös totuttautua siihen, että julkkiksena olo saa aikaan myös kritisointia.
Tässä on paljon asiaa. Hirvittää, kuinka halvalla tosiaan nuoret myyvät elämänsä. Ei ihme että mt-ongelmat rehottavat somejulkkisten keskuudessa. Mielestäni pitäisi olla joku 25-v alaikäraja kaikkiin somekanaviin, jotta ihmiset eivät pilaisi tulevaisuuttaan nuorina ja typerinä. Miettikääpä vaikka jotain noloa tubettajaa viisikymppisenä, kun kolmenkymmenen vuoden takaiset ääliömäisyydet kiertää netissä ikuisesti.
ELämää on kuin tanssia jokoo kapealla nuorallla tai avaruudellisen tilan tunnnun ymmärtämisen omaavalla ei kuoleman ja elämän langallla tanssimista vaaan elämän vievää vitaa tanssien koko tilaa käytttäen.
Yksinkertaista: lopeta Insta ja koko some.
Minua ällöttää koko itserakkaiden idareiden esittelymahdollisuus, koko some, joten äänestän poissaolollani. (Paitsi tältä palstalta.)
Olin alussa Facebookissa ja oli inhaa huomata, miten typeriä, itsekehuvia, kehuja kalastelevaisia ja pinnallisia tuttavia minulla onkaan! Naamatusten nähdessä kukaan ei sentään kehtaa olla samanlainen kuin somessa. Niin noloja!
Tajusin ihan hiljattain vasta kuinka stressaavaa on menestyvän instaajan elämä. Olin puistossa kun kukinta oli kauneimmillaan. Siellä oli joku viimeisen päälle laittautunut tyrkky, jolla oli kassikaupalla rekvisiittaa sekä valokuvaaja mukanaan. Siinä sitten mallailivat pitkään ja hartaasti kuvakulmia niin ettei ohi meinannut päästä. Jäin itse penkille lukemaan kirjaa, ja kun olin lähdössä pois 1½ tuntia myöhemmin, kyseinen bimbo oli edelleen siinä kireänä kuin viulunkieli tiuskimassa ihmisille jotka vahingossa kulkivat kameran edesä.
Sääliksi kävi tämäkin nätti nuori nainen. Ei hän päässyt ollenkaan nauttimaan puistossa oleilusta ja kukkien kukinnasta. Varmaan joutui myös maksamaan kuvaajalle palkkaa, en ainakaan osaa kuvitella että kukaan suostuisi noin pitkäksi aikaa kiukkuisen diivan komenneltavaksi ilman rahallista korvausta.
Turha olla kateellinen. Kuka tahansa voi olla somessa "suosittu" jos haluaa. Seuraajia, tykkäyksiä ja kommentteja voi ostaa. Moni myös harrastaa näitä #followme juttuja ja poistaa ne myöhemmin tai seuraa kaikkia toiveissa että toinen seuraa takaisin.
Some ei kerro mitään ihmisen oikeasta suosiosta tai varsinkaan onnellisuudesta.
Minäkin yllätyin huomattuani olevani jollakin tasolla pinnallinen, kun ikätoverini (25-v) postaavat instaan pyllybikinikuvia ulkomaanmatkoilta, kuvia osakekirjoista merkiksi ensiasunnon ostosta, babyshowerkuvia juhlista (joihin ei kutsuttu lapsettomia), kuvia työpaikan terassibileistä, merkkivaateostoksista ja uusista vesiskoottereista.
Sitten tajusin, etten itse haluaisi missään nimessä julkisesti näin paljon itsestäni muulle maailmalle kertoa (missä hotellissa majoitun, minkä asunto-osakeyhtiön osakkeita omistan, olenko tuleva äiti, missä työpaikassa työskentelen, kuinka paljon käytän ylimääräistä rahaa kuluttamiseen).
Vierailija kirjoitti:
Itsellekin tullut mieleen että en enää julkaise mitään. Saan tykkäyksiä vain johonkin ulkomaanlomakuviin. Jos postaan arkijuttuja, puutarhaa, lemmikkiä tms. ei se kiinnosta ketään. Kun joku muu saa ihan samantyyppisille kuville kymmeniä tykkäyksiä.
Tykkään silti instasta kauheasti, seuraan mielenkiinnon kohteitani ja onhan kavereidenkin menoista ja elämästä kiva kuulla. Oma postailu vaan masentaa joten sen aion lopettaa.
Kyse on näkyvyydestä. Avainsanoista, joita kuvissasi käytät. Mulla ei ole instatiliä, mutta kissallani on :D. Olen yllättynyt, että kissallani on jo 90 seuraajaa. Näistä vain muutama on ihminen, jonka tunnen. Suurin osa seuraajista ei ole edes Suomesta.
Miksi olla kateellinen alhaisimmasta käytöksen ilmentämisen tavasta? Some-esittelystä.