Miksi jotkut raahaa pikkulapsia lomakohteisiin?
Yleensä kuitenkaan aikuisena ei muista juuri mitään tapahtumia varhaislapsuudesta. Eli käytännössä se pikkulapsen kokemus menee täysin hukkaan, koska ei kuitenkaan enää muista mitään jonkun ajan päästä. Eikö olisi kaikille helpompaa vain olla ottamatta lapsia mukaan kitisemään?
Kommentit (20)
Mihin sitten sijoittaisit sen lapsen vanhempien loman ajaksi? Tynnyriinkö?
Niin väsynyt provoyritys taas. Etkö parempaa keksi?
Vierailija kirjoitti:
Mihin sitten sijoittaisit sen lapsen vanhempien loman ajaksi? Tynnyriinkö?
Mä voin hoitaa! Ihan ilmaiseksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin väsynyt provoyritys taas. Etkö parempaa keksi?
En. En ome kovin fiksu :(
Ap
Provo.. kyllähän vanhemmille jää muistoja? Ja kyllä lapset nauttivat vaikkeivat muistaisi myöhemmin. Ja kaikista järisyttävin asia: jotkut haluavat vapaaehtoisesti viettää aikaa lapsiensa kanssa.
Kiljuvat kersat pilaavat koko loman. Onneksi nykyään on noita vain aikuisille tarkoitettuja pakettimatkoja.
En ymmärrä tuota muistamispointtia ollenkaan. Mikä siinä muistamisessa on tärkeämpää kuin tässä hetkessä ja tästä hetkestä nauttimisessa? Oletko ap niitä ihmisiä joka takertuu johonkin vanhaan puurokauhaan, koska siihen liittyy muisto vuodelta -92?
Juu ois. Jos avaan tarpeeks monta maitopurkkia valmiiks ja voitelen leipiä ni kaippa ne hengissä selviää siihen asti, että palailen sieltä lomakohteesta.
Vai mitenköhän se menis?
Vierailija kirjoitti:
Kiljuvat kersat pilaavat koko loman. Onneksi nykyään on noita vain aikuisille tarkoitettuja pakettimatkoja.
Niin, koska pakettimatka on ainoa keino matkustaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiljuvat kersat pilaavat koko loman. Onneksi nykyään on noita vain aikuisille tarkoitettuja pakettimatkoja.
Niin, koska pakettimatka on ainoa keino matkustaa mihinkään.
En minä ainakaan ole tietoinen muista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota muistamispointtia ollenkaan. Mikä siinä muistamisessa on tärkeämpää kuin tässä hetkessä ja tästä hetkestä nauttimisessa? Oletko ap niitä ihmisiä joka takertuu johonkin vanhaan puurokauhaan, koska siihen liittyy muisto vuodelta -92?
Haluaisin oikeasti kuulla vastauksen tähän, koska minulle tulee noita ”eihän ne mitään muista myöhemmin” kommentteja ihan livenäkin. En minä itsekkään muista välttämättö niin tarkkaan kaikkia seikkailujani, mitä sitten?
Mä en ole ikinä ymmärtänyt tuota ”ei ne lapset siitä lomamatkasta kuitenkaan mitään muista” -argumenttia, koska:
1) lapset voivat nauttia matkasta siinä hetkessä, vaikka eivät siitä jälkikäteen mitään muistaisikaan.
2) vanhempi voi haluta viettää lomamatkan lapsensa kanssa.
3) mikä ap:n käsityksen mukaan on se ikä, josta alkaen lapselle alkaa kertyä muistoja? Meidän lapsi, joka on nyt 7-vuotias, muistaa yksittäisiä asioita esim. matkasta, jonka aikaan hän oli 2-vuotias.
Ei se ole edes vanhemmille lomaa, samaa arjen pyöritystä hankalmmissa olosuhteissa. Ja lentokoneessa ne kiljuvat penikat ovat aivan saatanasta.
Turha lukea lapselle, kun se ei muista kuitenkaan sitä. Turha kokeilla eri ruokalajeja, koska ei kuitenkaan muista. Turha kannustaa liikkumiseen.
Se, että muistaa vaan muutaman vuoden niin ne kokemukset kehittää persoonaa ja tulee uusia mielenkiinnon kohteita.
Tyhmää ajatella mustavalkoisesti kuin laatikossa kasvaneena.
Vierailija kirjoitti:
Turha lukea lapselle, kun se ei muista kuitenkaan sitä. Turha kokeilla eri ruokalajeja, koska ei kuitenkaan muista. Turha kannustaa liikkumiseen.
Se, että muistaa vaan muutaman vuoden niin ne kokemukset kehittää persoonaa ja tulee uusia mielenkiinnon kohteita.
Tyhmää ajatella mustavalkoisesti kuin laatikossa kasvaneena.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole ikinä ymmärtänyt tuota ”ei ne lapset siitä lomamatkasta kuitenkaan mitään muista” -argumenttia, koska:
1) lapset voivat nauttia matkasta siinä hetkessä, vaikka eivät siitä jälkikäteen mitään muistaisikaan.
2) vanhempi voi haluta viettää lomamatkan lapsensa kanssa.
3) mikä ap:n käsityksen mukaan on se ikä, josta alkaen lapselle alkaa kertyä muistoja? Meidän lapsi, joka on nyt 7-vuotias, muistaa yksittäisiä asioita esim. matkasta, jonka aikaan hän oli 2-vuotias.
Ja kun lapsi matkustaa pienestä pitäen niin se oppii käyttäytymään asiallisesti niin lennolla kuin kohteessa. Meidän 6 ja 8-vuotiaat ovat superkivaa matkaseuraa ja ollaan reissattu 3kk ikäisestä asti, ei tosin koskaan pakettimatkoilla. Ainoastaan siinä 1-2 vuoden ikäisenä olivat rasittavia reissussa kun on kauheat menohalut muttei vielä yhtään älliä päässä, mutta ennen sitä ja sen jälkeen ihania.
Turha tehdä lapsen kanssa mitään muutenkaan. Hyvä tottua pienestä pitäen siihen, että ketään ei kiinnosta mikään.
Meillä lapset ja lapsenlapset on reissanneet 3kk ikäisestä lähtien.
Kyllä lapsi aistii lämmön, läheisyyden ja levollisuuden mikä on poikkeavaa kodin arjesta.
Meillä lapset kyllä muistaa käsittämättömiä yksityiskohtia reissuilta missä ovat olleet parivuotiaita
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole edes vanhemmille lomaa, samaa arjen pyöritystä hankalmmissa olosuhteissa. Ja lentokoneessa ne kiljuvat penikat ovat aivan saatanasta.
No me ei kyllä syödä ravintoloissa 2x päivässä kuten reissussa, harvoin tulee lähdettyä torille tai kauppahalliinkaan hakemaan ruokaa (kotoa matkaa 35km). Harvoin poimitaan eksoottiset hedelmät kotona suoraan puusta kuten matkoilla
Kun asumme vuokrataloissa teemme vain aamupalan hallien, torien, leipomoiden ja hedelmätarhan herkuista, siitä ei todellakaan ole vaivaa.
Jos pyykkiä ei viitsi kuukauden loman aikana 1-2× pestä niin sen voi viedä pesulaan 2e/kilo. Siivoukseen riittää hiekkojen lakaisu lattialta, loppusiivouksen tilaamme erikseen
Jotkut vanhemmat tykkäävät viettää lomaa lastensa kanssa.