Onko hiusvärisi aidosti oma valintasi?

On. Tykkään omasta luonnollisesta hiusväristäni (suklaanruskea).

On. En jaksa juurikasvua.

Raidoitin hiuksiani varmaan 20 vuotta. Nyt on ollut hyvä olla omalla värillä. En ole käynyt edes leikkauttamassa koronan takia.

Ei ku naapurini valinta.

No ei. Minulla on tummanruskeat, sellaiset bitter chocolatin väriset (joskus mallannut kaupassa niihin värikarttoihin), olen äärimmäisen laiska värjäämään kasviväreillä, allerginen muille ja toisekseen harmaita pukkaa jo jonkun verran, eli juurikasvu näkyisi nopeasti.

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

No sinällään ei, että tämä väri tuli geeneissä. En voinut sitä siis itse valita. Onni on, että pidän tästä väristä (tummanruskea).

On, mulla on tummanruskea tukka.

Vierailija kirjoitti:

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

Aito rakkaus ei taida olla molemminpuolista jos miellyttämään ulkoisin muutoksin pitää lähteä

Blondi väri tuli geeneissä, ja siinä olen aina pysynyt. En ole ikinä värjännyt edes kokeeksi, vaikka nuorempana teki mieli.

T. Pitkähiuksinen mies.

Luonnonblondi. Rakastan omaa hiusväriäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

Aito rakkaus ei taida olla molemminpuolista jos miellyttämään ulkoisin muutoksin pitää lähteä

Sama se mulle on. Ihan kiva tämä on. Ja mies tykkää, se on pääasia.

Haluaisin kokeilla blondeja mutten uskalla jos se ei näytäkään hyvältä ja vois mennä pilalle kun pitäis värjäillä sitä juurikasvua jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

Aito rakkaus ei taida olla molemminpuolista jos miellyttämään ulkoisin muutoksin pitää lähteä

Sama se mulle on. Ihan kiva tämä on. Ja mies tykkää, se on pääasia.

Arvostettava nainen. Olisipa kaltaisiasi enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

Aito rakkaus ei taida olla molemminpuolista jos miellyttämään ulkoisin muutoksin pitää lähteä

Sama se mulle on. Ihan kiva tämä on. Ja mies tykkää, se on pääasia.

Tykkää purkkiväristäsi? Upea suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, mieheni tykkää punapäistä ja siksi olen punapää.

Aito rakkaus ei taida olla molemminpuolista jos miellyttämään ulkoisin muutoksin pitää lähteä

Sama se mulle on. Ihan kiva tämä on. Ja mies tykkää, se on pääasia.

Tykkää purkkiväristäsi? Upea suhde.

Kuka sinä olet arvostelemaan?

Sain olmi-geenit (blondi tukka, vitivalkoinen läpikuultava iho) ja vihasin sitä koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Nyt on kuparinvärinen tukka ja tästä pidän. On siis oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Blondi väri tuli geeneissä, ja siinä olen aina pysynyt. En ole ikinä värjännyt edes kokeeksi, vaikka nuorempana teki mieli.

T. Pitkähiuksinen mies.

Vau. Toivottavasti olet myös parrakas, te olette silmäniloja. Ja ihan liian harvassa.

Aito hiusvärini ei ole oma valintani. Raidoitan vaaleammaksi ja se on oma valintani, tykkään tällaisena.

Jos päähäni vain ilmestyisi simbsalabim mielettömät liukuvärjäysraidat niin joo toki saisi tulla. Mutta en jaksa ravata kampaajalla jatkuvasti ja kallistakin se on, mutta lähinnä siis tarvitsisi todella paljon enemmän viitseliäisyyttä. Värjään hiukseni lähellä omaa sävyä olevalla tummanruskealla, niin että harmaat peittyy ja saa kiiltoa. Teen sen kotona, koska en tarvitse mitään erikoista, vaan tuon normaalin ruskean värin.