Siihen on syynsä, että valtiot/osavaltiot ovat pääsääntöisesti yksikielisiä. Suomi on kummajainen kaksikielisyytensä kanssa.

Tais olla noin 25% maailman valtioista monikielisiä. Ei me nyt ihan harvinaisuus olla.

Vierailija kirjoitti:

Tais olla noin 25% maailman valtioista monikielisiä. Ei me nyt ihan harvinaisuus olla.

Ei Suomen kaltaista ole missään muualla. Ei missään muualla pakoteta opiskelemaan 5%:n vähemmistökieltä JOKAISELLA kouluasteella. Eikä missään muualla vaadita valtion ja kuntien viroissa KAIKILTA 5%:n vähemmistökielen osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Tais olla noin 25% maailman valtioista monikielisiä. Ei me nyt ihan harvinaisuus olla.

Varmaan suurin osa tuossa prosenttimäärässä on entisiä siirtomaita, joissa englanti tai ranska + alkuperäiskieli ovat virallisia kieliä.

Noh, Suomikin oli käytännössä Ruotsin siirtomaa, joten...

Ruotsin opiskelu on suomen opiskelua tavallaan

Tuota, iiri on kyllä vähemmistökieli, vaikka onkin maan vanha kieli. Irlantilaista vain pari prosenttia on syntyperäisiä iirin puhujia, ja heistäkin suurin osa asuu gaeltach alueilla. Silti kaikkien on sitä osattava.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin opiskelu on suomen opiskelua tavallaan

Jaahas. Täysin erisukuiset kielet, joten mikäköhän aivopieru tuo nyt oli...

Vierailija kirjoitti:

Tuota, iiri on kyllä vähemmistökieli, vaikka onkin maan vanha kieli. Irlantilaista vain pari prosenttia on syntyperäisiä iirin puhujia, ja heistäkin suurin osa asuu gaeltach alueilla. Silti kaikkien on sitä osattava.

Ei ole osattava. Opiskeltava jonkin verran (paljon vähemmän kuin pakkoruotsia). Kyseessä on alueen alkuperäinen kieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Tavoitteena on siis elvyttää uhanalaista kieltä.

Suomessa vastaavassa asemassa olisi saame. Ruotsin kieli sen sijaan on Suomessa vieras siirtolaistaustainen kieli, joka ei edes ole millään tavalla uhanalainen, sillä puhujia on noin 10 miljoonaa.

Belgia, Sveitsi, Onhan noita monikielisiä maita.

Belgiassa mun mielestä pakko oppia koulussa molempia. Sveitsissä käytännössä kai myös; muttei sentään kaikkia kieliä.

Kanadassa on ranskankielinen vähemmistö.

Yhdysvalloissa osa alueista käytännössä kaksikielisiä sikäli että espanjan puhujia on niin paljon.

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/05/20/darfor-kan-du-aldrig-vinna-en…

Eipä linkin tekstiin ole paljon lisättävää.

Vierailija kirjoitti:

Belgia, Sveitsi, Onhan noita monikielisiä maita.

Belgiassa mun mielestä pakko oppia koulussa molempia. Sveitsissä käytännössä kai myös; muttei sentään kaikkia kieliä.

Kanadassa on ranskankielinen vähemmistö.

Yhdysvalloissa osa alueista käytännössä kaksikielisiä sikäli että espanjan puhujia on niin paljon.

Huoh. Luettaisiin ne aloitukset: valtiot/OSAVALTIOT. Esim. Sveitsin kantoonit (= osavaltio) ovat pääosin yksikielisiä. Ja kukin kantooni päättää itse kieliopinnoistaan.

Samoin Kanadan osavaltiot ovat pääosin yksikielisiä.

Espanjan kielellä ei ole mitään virallista asemaa USA:ssa, mutta käytännön syistä tietysti kylttejä yms. on espanjaksi niillä alueilla, joissa sitä puhutaan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin opiskelu on suomen opiskelua tavallaan

Suomen kielessä on ruotsista noin 3000 lainasanaa. Sitten on myös lainasanoja venäjästäkin. Pääpiirteittäin kuitenkin ihan oma ja vaalimisen arvoinen kieli. Minua ilahdutti nähdä kuinka Chachi Hildén on oppinut nopeasti suomea koska on halua oppia.

Vierailija kirjoitti:

Belgia, Sveitsi, Onhan noita monikielisiä maita.

Belgiassa mun mielestä pakko oppia koulussa molempia. Sveitsissä käytännössä kai myös; muttei sentään kaikkia kieliä.

Kanadassa on ranskankielinen vähemmistö.

Yhdysvalloissa osa alueista käytännössä kaksikielisiä sikäli että espanjan puhujia on niin paljon.

Mainitsemissasi maissa erikieliset ryhmät ovat keskittyneet voimakkaasti omille alueilleen (Sveitsin kantonit, Kanadan Quebec jne.). Eli ei niissä eletä missään monikielisessä kuplassa, vaan erillisissä yksikielisissä kuplissa.

Ei tarvitse mennä edes Euroopan ulkopuolelle, niin jo löytyy kaksi- tai useampikielisiä maita. Lisäksi monessa maassa on kielivähemmistöjä. Belgia on kaksikielinen (flaami ja ranska), Sveitsi peräti neljäkielinen (saksa, ranska, italia ja retoromania; saksojakin voisi sanoa olevan kaksi eli maan oma puhekieli ja sitten kirjoituskieli, joka on monelle lapselle liki vieras kieli koulun alkaessa). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Belgia, Sveitsi, Onhan noita monikielisiä maita.

Belgiassa mun mielestä pakko oppia koulussa molempia. Sveitsissä käytännössä kai myös; muttei sentään kaikkia kieliä.

Kanadassa on ranskankielinen vähemmistö.

Yhdysvalloissa osa alueista käytännössä kaksikielisiä sikäli että espanjan puhujia on niin paljon.

Mainitsemissasi maissa erikieliset ryhmät ovat keskittyneet voimakkaasti omille alueilleen (Sveitsin kantonit, Kanadan Quebec jne.). Eli ei niissä eletä missään monikielisessä kuplassa, vaan erillisissä yksikielisissä kuplissa.

Suomessakin käytännössä eletään yksikielisissä kuplissa. Ruotsinkieliset eristetään lapsesta asti omiin päiväkoteihin, harrastusryhmiin, kouluihin, varuskuntiin, yliopistoihin. Laki jopa kieltää kaksikielisten koulujen perustamisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota, iiri on kyllä vähemmistökieli, vaikka onkin maan vanha kieli. Irlantilaista vain pari prosenttia on syntyperäisiä iirin puhujia, ja heistäkin suurin osa asuu gaeltach alueilla. Silti kaikkien on sitä osattava.

Ei ole osattava. Opiskeltava jonkin verran (paljon vähemmän kuin pakkoruotsia). Kyseessä on alueen alkuperäinen kieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Tavoitteena on siis elvyttää uhanalaista kieltä.

Suomessa vastaavassa asemassa olisi saame. Ruotsin kieli sen sijaan on Suomessa vieras siirtolaistaustainen kieli, joka ei edes ole millään tavalla uhanalainen, sillä puhujia on noin 10 miljoonaa.

Kyllä iiriä on osattava, jos virkamieheksi haluat. Ennen vaadittiin todistus iirin osaamisesta, mutta sitten lakia muutettiin. 2003 tuli uusi laki, joka takaa sen, että palvelua on saatava myös iiriksi. Gaeltach alueilla kaikki on iiriksi, liikennemerkit, mainokset, tienviitta. Jonkun verran kannattaa turisti kun osata, niin tietää mennä vaikka oikeaan vessaan

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse mennä edes Euroopan ulkopuolelle, niin jo löytyy kaksi- tai useampikielisiä maita. Lisäksi monessa maassa on kielivähemmistöjä. Belgia on kaksikielinen (flaami ja ranska), Sveitsi peräti neljäkielinen (saksa, ranska, italia ja retoromania; saksojakin voisi sanoa olevan kaksi eli maan oma puhekieli ja sitten kirjoituskieli, joka on monelle lapselle liki vieras kieli koulun alkaessa). 

Belgiassa on jatkuvasti rajuja kieliriitoja, eli hyvä esimerkki siitä, miksi valtiot tai alueet ovat pääsääntöisesti yksikielisiä.

Kuten jo edellä todettiin, Sveitsi koostuu kantooneista, joista suurin osa on yksikielisiä ja päättää itse omista kieliasioistaan.

Afrikan ja Aasian maissa on todella harvinaista, että valtiossa olisi käytössä vain yksi kieli. Monet ihmiset noissa maissa hallitsevat jollain tasolla 4-5 kieltä ihan tuosta vain. Ainoastaan suomalaisille se ruotsin kielioppi on ihan ylivoimainen niin että se estää kaiken elämässä menestymisen. Kertoo siis enemmän meidän suomenkielisten kehittymättömyydestä kuin mistään muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota, iiri on kyllä vähemmistökieli, vaikka onkin maan vanha kieli. Irlantilaista vain pari prosenttia on syntyperäisiä iirin puhujia, ja heistäkin suurin osa asuu gaeltach alueilla. Silti kaikkien on sitä osattava.

Ei ole osattava. Opiskeltava jonkin verran (paljon vähemmän kuin pakkoruotsia). Kyseessä on alueen alkuperäinen kieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Tavoitteena on siis elvyttää uhanalaista kieltä.

Suomessa vastaavassa asemassa olisi saame. Ruotsin kieli sen sijaan on Suomessa vieras siirtolaistaustainen kieli, joka ei edes ole millään tavalla uhanalainen, sillä puhujia on noin 10 miljoonaa.

Kyllä iiriä on osattava, jos virkamieheksi haluat. Ennen vaadittiin todistus iirin osaamisesta, mutta sitten lakia muutettiin. 2003 tuli uusi laki, joka takaa sen, että palvelua on saatava myös iiriksi. Gaeltach alueilla kaikki on iiriksi, liikennemerkit, mainokset, tienviitta. Jonkun verran kannattaa turisti kun osata, niin tietää mennä vaikka oikeaan vessaan

Kyseessä on kuitenkin täysin päinvastainen tilanne kuin Suomessa. Irlannissa elvytetään maahan tunkeutuneen kielen syrjäyttämää kieltä. Suomessa taas pakkokeinoin ylläpidetään sitä Suomeen tunkeutunutta vierasta kieltä!

Vierailija kirjoitti:

Belgia on kaksikielinen (flaami ja ranska),  

Belgiassa on kolme virallista kieltä: ranska, hollanti ja saksa.

Vierailija kirjoitti:

Afrikan ja Aasian maissa on todella harvinaista, että valtiossa olisi käytössä vain yksi kieli. Monet ihmiset noissa maissa hallitsevat jollain tasolla 4-5 kieltä ihan tuosta vain. Ainoastaan suomalaisille se ruotsin kielioppi on ihan ylivoimainen niin että se estää kaiken elämässä menestymisen. Kertoo siis enemmän meidän suomenkielisten kehittymättömyydestä kuin mistään muusta.

Nuo maat ovatkin valtioina keinotekoisia, rajat on vedetty viivottimella siirtomaaisäntien toimesta. Eli valtionrajat eivät vastaa kansojen rajoja. Eikä siellä todellakaan osata viittä kieltä sillä tasolla kuin me käsitämme vieraan kielen osaamisella.