Siihen on syynsä, että valtiot/osavaltiot ovat pääsääntöisesti yksikielisiä. Suomi on kummajainen kaksikielisyytensä kanssa.
Valitettavasti kielet erottaa väen. Ollaan vain omien kanssa. Ja sitten taas toisaalta kielestä tulee sellainen kaiken edelle menevä itseisarvo, kun pitää koko ajan "taistella" sitä toista kieltä vastaan. Suomessa on jopa puolue, joka perustuu etuoikeuksien ajamiseen kielen perusteella.
Kyllä siihen on ihan inhimilliset syyt, että valtioita ja vastaavia alueita on perustettu samankielisten kesken.
Kommentit (58)
Minulla on toinen puoli sukua Sveitsissä, ja kyllä heille on ihan itsestäänselvyys puhua useampaa kieltä ja vaihtaa sitä tilanteen ja tarpeen mukaan. Jo pelkkä saksan kirjakieli on heille vieras kieli, lisäksi puhuvat sujuvasti ranskaa jokainen - lapsetkin - vaikka kotikielenä on sveitsinsaksa.
Vierailija kirjoitti:
Afrikan ja Aasian maissa on todella harvinaista, että valtiossa olisi käytössä vain yksi kieli. Monet ihmiset noissa maissa hallitsevat jollain tasolla 4-5 kieltä ihan tuosta vain. Ainoastaan suomalaisille se ruotsin kielioppi on ihan ylivoimainen niin että se estää kaiken elämässä menestymisen. Kertoo siis enemmän meidän suomenkielisten kehittymättömyydestä kuin mistään muusta.
Noissa maissa siirtomaaisännän kieli toimii yhteisenä kielenä, koska valtiot on muodostettu mielivaltaisesti lukuisia eri kieliä puhuvien kansojen asuttamista alueista
Suomessa siirtomaaisännän kielelle eli ruotsille ei ole mitään käytännön tarvetta, koska meillä on jo yhteinen koko kansan yhdistävä suomen kieli.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on toinen puoli sukua Sveitsissä, ja kyllä heille on ihan itsestäänselvyys puhua useampaa kieltä ja vaihtaa sitä tilanteen ja tarpeen mukaan. Jo pelkkä saksan kirjakieli on heille vieras kieli, lisäksi puhuvat sujuvasti ranskaa jokainen - lapsetkin - vaikka kotikielenä on sveitsinsaksa.
Ota huomioon, että puhutaan isoista maailmankielistä. Saksa, ranska, englanti...
Suomenkieliset puhuvat äidinkielenään pientä maailmalla tarpeetonta kieltä ja sitten pakotetaan opiskelemaan vielä toista tarpeetonta kieltä... Ei mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Belgia, Sveitsi, Onhan noita monikielisiä maita.
Belgiassa mun mielestä pakko oppia koulussa molempia. Sveitsissä käytännössä kai myös; muttei sentään kaikkia kieliä.
Kanadassa on ranskankielinen vähemmistö.
Yhdysvalloissa osa alueista käytännössä kaksikielisiä sikäli että espanjan puhujia on niin paljon.
Huoh. Luettaisiin ne aloitukset: valtiot/OSAVALTIOT. Esim. Sveitsin kantoonit (= osavaltio) ovat pääosin yksikielisiä. Ja kukin kantooni päättää itse kieliopinnoistaan.
Samoin Kanadan osavaltiot ovat pääosin yksikielisiä.
Espanjan kielellä ei ole mitään virallista asemaa USA:ssa, mutta käytännön syistä tietysti kylttejä yms. on espanjaksi niillä alueilla, joissa sitä puhutaan paljon.
Englanninkaan kielellä ei ole USAssa virallista asemaa. Maalla ei ole virallista kieltä.
Maailmassa yksikielisyys ei ole historiallisesti ollut todellakaan normi vaan poikkeus. On jotenkin hyvin 1800-lukulainen ajatus niputtaa kieli ja kansallisuus tuolla tavalla yhteen.
Jos et pääse siitä ruotsin kurssista millään läpi, suosittelen etkä täällä trollaamisen sijasta käytät aikasi sanaston ja ihan peruskieliopin kertaukseen. Ruotsi on todella helppo kieli oppia!
Vierailija kirjoitti:
Kätevästi saadaan oma pointti todistettua kun monikieliset valtiot voidaan jakaa "sopivasti" pienempiin alueisiin joiden yksikielisyyttä voidaan sitten hehkuttaa...
No näinhän se kuitenkin on, vai voitko väittää muuta? Aidosti kaksikieliset alueet ovat lopulta aika harvinaisia. Suomessakin ruotsinkielinen länsirannikko ja muu osa on suomenkielistä. Joku Vaasa ehkä voisi olla sellainen jokseenkin kaksikielinen, mutta kyllä sielläkin puuhaillaan lähinnä omakielisten kesken. Ei ole yhteisiä kouluja tai vastaavaa.
Pääkaupunkiseudun kaksikielisyys on täysin keinotekoista ja perustuu vain kieroihin lakipykäliin, joten siihen on turha vedota.
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa yksikielisyys ei ole historiallisesti ollut todellakaan normi vaan poikkeus. On jotenkin hyvin 1800-lukulainen ajatus niputtaa kieli ja kansallisuus tuolla tavalla yhteen.
Varmaankin siksi, että historiassa ei ollut tiiviitä yhteiskuntia. Ei ollut niin väliä, mitä naapurikylässä puhutaan...
Nykyisellään valtiot tai alueet ovat aika pitkälti perustettu yhteistä kieltä puhuvan väen pohjalle.
Virossakin on kaksi virallista kieltä. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Jos et pääse siitä ruotsin kurssista millään läpi, suosittelen etkä täällä trollaamisen sijasta käytät aikasi sanaston ja ihan peruskieliopin kertaukseen. Ruotsi on todella helppo kieli oppia!
Ja miten ruotsin kielen helppous tai vaikeus liittyy millään tavalla tähän aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Virossakin on kaksi virallista kieltä. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.
Virossa on tasan yksi virallinen kieli.
Olisi hyvä tarkistaa faktat ennen kuin kirjoittelee tänne kommentteja...
Satun asumaan Kanadassa, ja kyllä täällä esimerkiksi tuotetekstitykset ovat kaksikielisiä koko maan alueella. Jos haluat liittovaltion virkamieheksi, niin sekä englannin että ranskankielentaito on useimpiin virkoihin pakollinen. Jopa oman provinssini virkoihin ranskankielen taito on aina etu, samoin monissa suurissa yksityisissä firmoissa, varsinkin asiakaspalvelussa. Joissain kunnissa ihmisillä on lakiin kirjattu oikeus saada palvelua myös ranskankielellä, jos alueen ranskankielinen väestöpohja on todettu tarpeeksi suureksi. Muun muassa siinä kaupungissa jossa nyt asun.
Varsinkin koulutetut kanadalaiset eivät näe kaksikielisyyttä huonona asiana vaan rikkautena. Monet englanninkieliset laittavat lapsensa ranskalaiseen kouluun, French immersion, jotta he oppisivat kieltä sujuvasti. Itse puhun kauheata ranskaa, mutta kiitos kaksikielisyyden, ymmärrän ja luen sen verran että lomamatkalla Ranskassa viime vuonna pärjäsin yllättävän hyvin turvautumatta englantiin. Minusta olisi surullista jos en enää kuulisi suomenruotsia missään. Monikielisyys on hyvää aivojumppaa, ja vieraan kielen taito luo siltoja kulttuurien välille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossakin on kaksi virallista kieltä. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.
Virossa on tasan yksi virallinen kieli.
Olisi hyvä tarkistaa faktat ennen kuin kirjoittelee tänne kommentteja...
Tarkistapa itse. Virossa on vain yksi valtiollinen kieli (riigikeel), mutta kaksi virallista kieltä. Arvaat varmaan mitkä.
Vierailija kirjoitti:
Satun asumaan Kanadassa, ja kyllä täällä esimerkiksi tuotetekstitykset ovat kaksikielisiä koko maan alueella. Jos haluat liittovaltion virkamieheksi, niin sekä englannin että ranskankielentaito on useimpiin virkoihin pakollinen. Jopa oman provinssini virkoihin ranskankielen taito on aina etu, samoin monissa suurissa yksityisissä firmoissa, varsinkin asiakaspalvelussa. Joissain kunnissa ihmisillä on lakiin kirjattu oikeus saada palvelua myös ranskankielellä, jos alueen ranskankielinen väestöpohja on todettu tarpeeksi suureksi. Muun muassa siinä kaupungissa jossa nyt asun.
Varsinkin koulutetut kanadalaiset eivät näe kaksikielisyyttä huonona asiana vaan rikkautena. Monet englanninkieliset laittavat lapsensa ranskalaiseen kouluun, French immersion, jotta he oppisivat kieltä sujuvasti. Itse puhun kauheata ranskaa, mutta kiitos kaksikielisyyden, ymmärrän ja luen sen verran että lomamatkalla Ranskassa viime vuonna pärjäsin yllättävän hyvin turvautumatta englantiin. Minusta olisi surullista jos en enää kuulisi suomenruotsia missään. Monikielisyys on hyvää aivojumppaa, ja vieraan kielen taito luo siltoja kulttuurien välille.
Ongelma on se, että ruotsinkielisiä on Suomessa niin vähän, että Suomi ei ole millään mittarilla kaksikielinen. Kaksikielisyys on täällä täysin keinotekoista ja siksi se aiheuttaa ongelmia.
Mikä on muuten Britannian ainoa virallinen kieli, siis määritelty laissa viralliseksi kieleksi? Päivän pähkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossakin on kaksi virallista kieltä. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.
Virossa on tasan yksi virallinen kieli.
Olisi hyvä tarkistaa faktat ennen kuin kirjoittelee tänne kommentteja...
Tarkistapa itse. Virossa on vain yksi valtiollinen kieli (riigikeel), mutta kaksi virallista kieltä. Arvaat varmaan mitkä.
Virossa on vain ja ainoastaan yksi virallinen kieli.
Siellä oltiin viisaita, eikä tehty samaa virhettä kuin Suomessa, eli entisen isännän kielelle ei annettu mitään asemaa, vaikka vähemmistö on paljon suurempi kuin ruotsinkielisten osuus Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossakin on kaksi virallista kieltä. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä.
Virossa on tasan yksi virallinen kieli.
Olisi hyvä tarkistaa faktat ennen kuin kirjoittelee tänne kommentteja...
Tarkistapa itse. Virossa on vain yksi valtiollinen kieli (riigikeel), mutta kaksi virallista kieltä. Arvaat varmaan mitkä.
Venäjän kielellä ei ole minkäänlaista virallista asemaa Virossa (ellei Putin ole viime päivinä tehnyt jotain...?).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satun asumaan Kanadassa, ja kyllä täällä esimerkiksi tuotetekstitykset ovat kaksikielisiä koko maan alueella. Jos haluat liittovaltion virkamieheksi, niin sekä englannin että ranskankielentaito on useimpiin virkoihin pakollinen. Jopa oman provinssini virkoihin ranskankielen taito on aina etu, samoin monissa suurissa yksityisissä firmoissa, varsinkin asiakaspalvelussa. Joissain kunnissa ihmisillä on lakiin kirjattu oikeus saada palvelua myös ranskankielellä, jos alueen ranskankielinen väestöpohja on todettu tarpeeksi suureksi. Muun muassa siinä kaupungissa jossa nyt asun.
Varsinkin koulutetut kanadalaiset eivät näe kaksikielisyyttä huonona asiana vaan rikkautena. Monet englanninkieliset laittavat lapsensa ranskalaiseen kouluun, French immersion, jotta he oppisivat kieltä sujuvasti. Itse puhun kauheata ranskaa, mutta kiitos kaksikielisyyden, ymmärrän ja luen sen verran että lomamatkalla Ranskassa viime vuonna pärjäsin yllättävän hyvin turvautumatta englantiin. Minusta olisi surullista jos en enää kuulisi suomenruotsia missään. Monikielisyys on hyvää aivojumppaa, ja vieraan kielen taito luo siltoja kulttuurien välille.
Ongelma on se, että ruotsinkielisiä on Suomessa niin vähän, että Suomi ei ole millään mittarilla kaksikielinen. Kaksikielisyys on täällä täysin keinotekoista ja siksi se aiheuttaa ongelmia.
Ja mikä se ongelma nyt olikaan? Et pääse kurssista läpi etkä valmistu ammattiin?
Siihen on syynsä, aggressiivinen kielipolitiikka, joka liittyy johonkin aatteeseen. Esim. Ranskassa on nujerrettu kaikki vähemmistökielet.
Kätevästi saadaan oma pointti todistettua kun monikieliset valtiot voidaan jakaa "sopivasti" pienempiin alueisiin joiden yksikielisyyttä voidaan sitten hehkuttaa...