Lue keskustelun säännöt.
Miten osaatte ignoorata joka asiasta loukkaantuvat tyypit, esim. työpaikalla?
31.05.2020 |
Itse lapsuudessa opittujen kokemuksien myötä reagoin todella voimakkaasti, erityisesti naisten äkkipikaisuuksiin ja kun loukkaannutaan helposti, tai vastataan töykeästi, esim. oman työkiireen takia. Millaisia keinoja teillä on, ettette millään ota tuollaisten ei-aikuisten huonoitsetuntoisten äkkipikaisten ihmisten reaktioita itseenne? Tuntuu, että tuo toisen tunnetila aivan tarttuu itseeni ja olen aivan kauhuissani. Hylätyksi tulemisen pelko varmasti tässä se suurin ka sitten alkaa miellyttää, ettei vain olisi enää vihainen tms..
Itse ragoin jopa miehen lapsen jatkuviin mielialamuutoksiin todella voimakkaasti, koska hän pitää kovaa valtaa perheessä(tai se siis hänelle annettu) ja tuntuu että joutuu jatkuvasti miellyttämään. Pahintq kun tietää, että mies tietenkin vielä rakastaa tuota ovia paiskovaa 8v diivaa, joka jopa päättää itse tuloistaan ja asettaa ehtoja, että jos esim minä olen paikalla, hän ei tule.. Reagoin tällaiseen varmasti voimakkaammin kuin ns. normi tyyppi, jolla on terve itsekunnioitus ja -arvostus. Pitäisi osata olla välittämättä. Tämänkin taidon varmasti olisi lapsuudessa jo oppinut, jos ei olisi ollut narsistisen sairaan ihmisen kasvattamana.
Itsellä alkaa tällaisista ihmisistä särkemään pää, ja ei halua tällaisia millään tapaan omaan elämäänsä..
Kommentit (4)
En mä oikeastaan osaa auttaa, enkä tiedä onko sillä itsetunnon kanssa tekemistä. Mun mielestä se vaan ei kuulu työpaikalle, että kaadetaan omaa henkilökohtaista huonoa päivää muiden niskaan. Se ei ole mitenkään tarpeellista. En arvosta. Ja veetuttaahan se.
Käytännössä varmaan alan vältellä. Kanssakäymisessä yritän olla neutraali. Se on sitten oma asiani, kauanko jaksan olla paikassa jossa täytyy kävellä munankuorilla. Tai haluanko olla paikassa jossa mun pitäisi valita konflikti tai munankuoret. Konflikti on mulle aina jonkinlainen rasite. Ehkä siellä sitten asuu se miellyttäjä, mutta onko se paha asia? Olen mä sellaisesta paikasta lähtenyt menemään.
Joskus auttaa se, että on tutustunut ihmiseen epämuodollisesti. Tää ihminen esim avautuu, miksi hänellä on huono päivä, ja että hän ei tarkoita pahaa. Silloin hänen kohtauksensa on helpompi sivuuttaa. Toki alkaa ottaa aivoon jos hän on täysin epäjohdonmukainen sanomisissaan ja tekemisissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat itse olla aikamoinen pikkudiiva. Kuka puhuu tuolla tavalla lapsesta? Pahinta, että tiedät miehen rakastavan lastaan? Hakeudu hoitoon!
Niin no sanoin väärin. Pahinta kun mies nauraa kaikelle, jos yritän kertoa, ettei tuota lapsen käytöstä voi vain sivuuttaa.. Noh nyt tilanne onkin päästetty niin pahaksi, että käräjiä tulossa ja sossut ovat jo tässä mukana. Eihän lapsi käyttäydy huonosti, jos siihen anneta oikeutta. Exähän tuon oikeuttaa.. Lapsesta toki saisi vielä ns. normaalin ihmisen, jos häntä tukisi tunteidenhallinnassa, mitä hänen vanhempansa eivät esim tee lainkaan.
Aikuisia ihmisiä ei voi muuttaa, vaan pitää vaan varmasti osata sopeutua ja vältellä, jos ei ole tarvetta olla tekemisissä. Usein nää työpaikan kääreent niitä perheettömiä, joilla ei edes ole elämää työn ulkopuolella, tai muuten vaan onnettomia kateellisiakin henkilöitä.
Tavoitteena itsellä oppia olemaan reagoimatta tällaisiin ihmisiin, eikä antaa heille minkäänlaista tunnearvoa, korkeintaan sääli. Eivät ole sen väärti lainkaan.
Minua jotenkin kammoksuttaa ihmiset, jotka leimaavat toisia tunteiden perusteella. Pitävät tunteita säälittävinä, heikkouden merkkinä. Itse korostavat sitä kuinka mikään heissä ei tunnu miltään. Yleensä nämä vielä provosoivat muita ja nauttivat toisen romahtamisesta. "Ärsyttääkö tämä? Entä tämä? Miksi hymyilet? Miksi naurat? Miksi itket? Miksi seisot noin? Miksi katsoit noin? Sinun pitäisi hymyillä. Sinun pitäisi olla vakava." Sivulauseessa sivaltavat muita ja tekevät vertailua saaden kohteensa tuntemaan itsensä mitättömäksi. Leimaavat helposti muihin leimoja mielenterveysongelmista ilman pätevyyttä, vaikka toisella ei olisi diagnoosin diagnoosia.