Onko 31-vuotiaana liian myöhäistä etsiä kumppania, mennä naimisiin ja perustaa perhe?
Olen yrittänyt etsiä kehnoin tuloksin ja hakemista rajoittaa sosiaalisten tilanteiden pelko ja ujous. En ole vielä löytänyt miestä ja ketä tahansa en halua. Nyt koen olevani enemmän kuin valmis pariutumaan ja perustamaan perheen. Mikä neuvoksi?
Kommentit (48)
Tuossa iässä pitäisi saada se lapsi.
Minä löysin miehen vasta 34 vuotiaana. Mentiin naimisiin ja saatiin lapsi.
Serkku sai esikoisensa 40 vuotiaana.
Tuo on oikea ikä perustaa perhe ja osaat jopa vaatia mieheltäkin jotain.
Löysin miehen 34v ja sain lapsen 35v. Emme tosin jatkaneet yhdessä, mutta olen tosi onnellinen näin. Kannattaa uskoa siihen, että se on mahdollista ja tehdä asioita sen eteen. Minua kaduttaa eniten, että vietin vuosikausia uskoen, että en tule onnistumaan enkä tosissani yrittänyt kohti perhearkea vaan jahtasin liikaa rakkautta. Olisin halunnut enemmän lapsia, mutta hyvä toki näinkin. T. nyt 45v
Ja minäkin siis ujo sekä sos. jännittäjä eikä kaikki kelpaa.
Ei ollenkaan liian myöhäistä. Mutta kun mikään ei ole varmaa niin sinuna miettisin jo etukäteen keinohedelmöityksen optiota. Tanska, Latvia jne. tarjoavat naisille ilman partneria ko. hoitoja.
Sain ensimmäisen lapseni vuosi sitten 40-vuotiaana. Toki vaimon kanssa (10 vuotta nuorempi) ollaan oltu yhdessä paljon kauemmin.
Sain lapsen vasta 35 v ja tapasin nykyisen aviomieheni 42 v.
Suurin osa naisista taitaa pariutua ja saada lapsia vasta yli kolmikymppisinä ainakin pk-seudulla.
Ei todellakaan ole. Monet pariutuvat ja saavat lapsia vielä yli 35-vuotiaana. Itse synnytin kuopuksen 38-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollenkaan liian myöhäistä. Mutta kun mikään ei ole varmaa niin sinuna miettisin jo etukäteen keinohedelmöityksen optiota. Tanska, Latvia jne. tarjoavat naisille ilman partneria ko. hoitoja.
Tuokin on hyvä. Kannustaisin varsinkin itsenäisiä naisia kokeilemaan Tanskassa deittailua. Sperman lisäksi sieltä löytyy useimmiten sivistyneitä miehiä joita ilkeää katsella heti aamusta ;)
ja mitä tarjottavaa aloittajalla on yhdellekään miehelle?
Ja kannattaa sitten mieheksi etsiä joku urheilullinen diplomi-insinööri eikä mikään moottoripyörällä rälläävä duunariamis, jolle se kaahaaminen on perhettä ja vaimoa tärkeämpää ja lopulta pettää.
Minun mummoni meni naimisiin kolmekymppisenä ja sai esikoisensa 36-vuotiaana. Minä olen kulkenut samaa tietä, löysin miehen vasta päälle kolmekymmenvuotiaana ja lapseni syntyi ollessani 36.
Ei. Mutta riippuu myös koulutuksestasi ja asuinpaikastasi. Nämä vaikuttavat paljon siihen, miten iso osa sinulle sopivista miehistä on jo vakiintunut. Koulutustasoa kannattaa katsoa omaa tai yhtä astetta alempaa, koska naiset ovat nykyään miehiä koulutetumpia.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mutta riippuu myös koulutuksestasi ja asuinpaikastasi. Nämä vaikuttavat paljon siihen, miten iso osa sinulle sopivista miehistä on jo vakiintunut. Koulutustasoa kannattaa katsoa omaa tai yhtä astetta alempaa, koska naiset ovat nykyään miehiä koulutetumpia.
Sehän selittää miksi ruotsalainen/norjalainen on alkanut vaikuttamaan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Koulutus ei kuitenkaan maksa maltaita siksi hiukan ihmettelen Suomen tilannetta verrattuna kahteen länsinaapuriimme. Mikä saa siellä miehet viemään tasoaan hiukan korkeammalle koulutuksen osalta?
Vierailija kirjoitti:
Ja kannattaa sitten mieheksi etsiä joku urheilullinen diplomi-insinööri eikä mikään moottoripyörällä rälläävä duunariamis, jolle se kaahaaminen on perhettä ja vaimoa tärkeämpää ja lopulta pettää.
Urheilullinen dippainssi ei kylläkään kelpuuta matalammin koulutettua naista. Jos nainen haluaa tänä päivänä itseä koulutetumman miehen, on tingittävä muista asioista paljon.
Ei ole. Minä jäin ensimmäisestä liitostani leskeksi 36 -vuotiaana. Ehdin löytää uuden puolison ja perustaa lapsiperheen.