Korkeakoulutuksen maksullisuus vähentäisi huvikseen opiskelua
Suomessa elää sitkeästi joukko myyttejä siitä, miten mainio ajatus maksuton yliopistokoulutus on. On tullut aika murtaa nämä myytit. Olen toki kirjoittanut asiasta jo aikaisemminkin, esimerkiksi täällä ja täällä. Mutta asia on poikkeuksellisen ajankohtainen esimerkiksi yliopistojen rahoitusleikkauksien vuoksi. Libera onkin valinnut vuoden 2016 teemaksi koulutuksen ja sivistyksen. Tämä vähän perusteellisempi kirjoitus on avaus teemavuoden keskustelulle.
Hyvä yliopistolaitos on sellainen, joka johtaa mahdollisimman suureen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Yliopiston hyvinvointivaikutukset kohdistuvat tietysti suureksi osaksi opiskelijoihin itseensä. Mutta yliopistokoulutus vaikuttaa myös muihin ihmisiin sekä veronmaksun että muiden vaikutuskanavien, kuten koulutuksen ulkoisvaikutusten kautta.
Siksi on tärkeää, että niin opiskelijoiden kuin yliopistojenkin kannustimet ovat kunnossa, jotta oikeat ihmiset valikoituvat oikeanlaiseen koulutukseen. Maksuton järjestelmä ei toimi hyvin tässä suhteessa, vaan kannustaa vääränlaisiin valintoihin. Lisäksi maksuttoman yliopistokoulutuksen tulonjakovaikutukset ovat huonoja. Tämä kaikki käy ilmeiseksi kun myytinmurtaminen pääsee kohta vauhtiin.
https://www.libera.fi/2016/01/24/seitseman-sitkeaa-myyttia-maksuttomast…
Kommentit (88)
Heikin hiekkalaatikolta kajahtaa taas avaus.
On kyllä hirvittävä ajatus, että joku opiskelisi huvikseen. Sivistys on yhteiskunnan turmio.
Harva sitä huvikseen opiskelee. Onhan toki noitakin, jotka opiskelua harrastavat. He tosin pääasiassa avoimen kautta, jolloin opiskelu ei ole ilmaista.
Ei kukaan opiskele huvikseen muualla kuin maksullisessa avoimessa yliopistossa korkeintaan. Opintotukiaika ja opiskeluaika on jo nyt rajattu. Mutta libera kokoomuslaiset haluaa näköjään entistäkin alhaisemman kannatuksen, mikäs siinä.
Koulujen muuttaminen maksullisiksi ajaisi kansalaiset kahteen joukkoon, ne joilla on varaa kouluttautua (rikkaat) ja ne, joilla ei (köyhät). Köyhät eivät koskaan pääsisi irtautumaan asemastaan
Onhan niitä, joista näkee, ettei heistä mihinkään työhön olisi, he opiskelevat opiskelemasta päästyään. Kai juuttuneet lapsuuteen, asuvat vanhempien kanssa ja opiskelevat sitä sun tätä.
Vierailija kirjoitti:
Koulujen muuttaminen maksullisiksi ajaisi kansalaiset kahteen joukkoon, ne joilla on varaa kouluttautua (rikkaat) ja ne, joilla ei (köyhät). Köyhät eivät koskaan pääsisi irtautumaan asemastaan
Lahjakkaille köyhille myönnettiin ennen stipendejä.
Minä harrastan opiskelua. Minulla on kaksi korkeakoulupaikkaa ja maisterin tutkinto ulkomailta. Aika harvinaista huvikseen opiskelu kuitenkin on, sillä moni opiskelee pakosta uuden ammatin itselleen.
On kyllä totta, ettei tällainen huvikseen opiskelu ole talouden kannalta järkevää.
Onko näitten "huviopiskelijoiden" määrästä mitään tutkimusta? Ainakaan kyseinen artikkeli ei edes maininnut tälläisestä ilmiöstä mitään. Teksti ja otsikko eivät vastaa toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä harrastan opiskelua. Minulla on kaksi korkeakoulupaikkaa ja maisterin tutkinto ulkomailta. Aika harvinaista huvikseen opiskelu kuitenkin on, sillä moni opiskelee pakosta uuden ammatin itselleen.
On kyllä totta, ettei tällainen huvikseen opiskelu ole talouden kannalta järkevää.
Eli et aio koskaan mennä tutkintojesi mukaisiin töihin vai? Enpä usko sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä harrastan opiskelua. Minulla on kaksi korkeakoulupaikkaa ja maisterin tutkinto ulkomailta. Aika harvinaista huvikseen opiskelu kuitenkin on, sillä moni opiskelee pakosta uuden ammatin itselleen.
On kyllä totta, ettei tällainen huvikseen opiskelu ole talouden kannalta järkevää.
Eli et aio koskaan mennä tutkintojesi mukaisiin töihin vai? Enpä usko sinua.
En tiedä vielä. Olen maisteria vastaavissa töissä koko ajan ja samalla opiskelen kahta tutkintoa. Olen kyllä jo lähempänä 40v ikää ja sen ikäiset naiset välttämättä ole kovinkaan kysyttyjä työmarkkinoilla, siksi en oikeastaan usko työllistyväni uusilla tutkinnoilla.
Eliitti on aina halunnut varata yhteiskunnan valta-aseman itselleen, ja siksi he haluavat maksulliset korkeakoulut varsinkin nyt kun hallituksessa onkin opetusministerinä vasemmistoliiton edustaja. Eliitille on kauhistus, jos rikkaat ei enää päätäkään asioista.
Maksut nostetaan pilviin vähitellen, kuten muuallakin on käynyt. Laatu ei nouse. Nuoret ovat entistä enemmän pulassa taloutensa kanssa velkojen takia.
Vain työ olkoon hupia kansalle, pois kaik ilmaiset yliopistot, kirjastot, uimahallit ja turhat urheilut. Kansan tulee keskittyä työn tekoon, kyllä näin on. Känsät on kunniamerkki, sanon mä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen muuttaminen maksullisiksi ajaisi kansalaiset kahteen joukkoon, ne joilla on varaa kouluttautua (rikkaat) ja ne, joilla ei (köyhät). Köyhät eivät koskaan pääsisi irtautumaan asemastaan
Lahjakkaille köyhille myönnettiin ennen stipendejä.
Eli olematon osa köyhistä ehkä pääsisi... Sellainen 0.00001%?
Virossa lääkärikoulutus maksaa, koska lääkäreillä on odotettavissa hyväpalkkainen työura.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen muuttaminen maksullisiksi ajaisi kansalaiset kahteen joukkoon, ne joilla on varaa kouluttautua (rikkaat) ja ne, joilla ei (köyhät). Köyhät eivät koskaan pääsisi irtautumaan asemastaan
Lahjakkaille köyhille myönnettiin ennen stipendejä.
Eli olematon osa köyhistä ehkä pääsisi... Sellainen 0.00001%?
Ja olivat siitä ihan saamarin kiitollisia!
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hirvittävä ajatus, että joku opiskelisi huvikseen. Sivistys on yhteiskunnan turmio.
Heh, juuri meinasin itsekin kirjoittaa, että mitä PAHAA on itsensä sivistäminen sivistyksen takia?
Jos taas ap puhuu ammatin/tutkinnon opiskelusta, sitä tuskin kukaan tekee opintotuella huvin vuoksi. Pelkkä minimityöttömyystuki plus toimeentulotuki antaa paremman tulotason!
Suomalaisen järjestelmän hyvä puoli on sosiaalisen luokkakierron mahdollisuus. Ihmisen eteneminen elämässä on kiinni enemmän ällistä ja lahjakkuudesta kuin siitä, onko sattunut syntymään varakkaaseen perheeseen. Näin sen pitää ollakin, kahdesta olennaisesta syystä:
- jos valtio koetaan reiluksi, eikä hyväosaisten vallankäyttöön perustuvaksi ja epäreiluksi, se lisää sitoutumista yhteiseen hyvään ja edistää yhteiskuntarauhaa.
- jos pienen kansakunnan kaikki lahjakkuudet hyödynnetään tulotasosta riippumatta, se edistää taloutta. Pienellä kansakunnalla ei ole järkeä tuupata koulutusjärjestelmän lävitse pelkästään hyvätuloisia, eikä se edistä koulutettujen tasoakaan, jos korkeakouluista tulee vain hyvätuloisia, älykkyydestä ja lahjakkuudesta riippumatta.
Tekisi hyvää Suomen taloudelle nuo suunnitellut lukukausimaksut. Insinööri-, lääkäri- ja lakimiesopintoihin voisi asettaa muutaman kymppitonnin lukukausimaksun, ehkä suuruusluokkaa 30,000. Se toimisi seulana, että opintoihin hakeutuvat vain ne, ketkä todella haluavat valmistua. Kukaan ei jäisi notkumaan yliopistolle. Se olisi oikein hyvä motivaatiomittari. Humanistisiin, fysiikkaan, ympäristöaineisiin ja muihin vähäpätöisempiin aineisiin lukukausimaksu olisi 15,000. Siihen olisi parempi, ettei sen maksuun saisi lainaa, vaan maksu suoritettaisiin ihan omasta pussista.
Rahan takia opiskeleva luultavammin muuttaa Suomesta tutkinnon jälkeen kuin huvikseen opiskeleva.