Minulla on hylätyksitulemisen trauma
Ja saan edelleen hylätyksitulemisen kokemuksia eri tavoin. Onko mitään keinoa olla ottamatta näitä niin raskaasti?
Kommentit (8)
Ei voi muuta ku olla yksin loppuelämä eipähän jätetä yksin. Mulla on myös mut en jaksa mitää apua hakea Kärsin mieluummin yksin.
Tosi monella on, hyvä että tiedostat. Minäkin suosittelen terapiaa.
Sama minulla. Suosittelen terapiaa, koska siitä on vaikea selvitä yksin. Itse olen pian 40-vuotias, enkä ole hylätyksitulemisen pelon takia seurustellut koskaan enkä aio. Minulla ei ole kavereita ja työelämä on ajanut minut it-se-murhan partaalle. Olen jo luopunut toivosta. Ajattelen nykyään usein, että ehkä seuraava elämä on parempi.
Minullakin oli. En mitään muuta pelännyt niin kauheasti kuin hylätyksi tulemista.
Sitten tulin hylätyksi 20 vuotisessa avioliitossa. Luulin, että tulen hulluksi. Pari vuotta meni, kun olin toipunut suht hyvään malliin.
Tänä päivänä en enää pelkää hylätyksi tulemista, tiedän että siitä selviää.
Mitäs jos vaikka menisit keskustelemaan asiasta ammattilaisten kanssa?
Mitä tarkoitat?