Lue keskustelun säännöt.
Pitäkää rohkeasti tylsää lasten kanssa, sanoo Jari Sinkkonen.
25.04.2008 |
Vaikka tänä viikonloppuna menettäisikin Linnanmäen tai lapsimessujen aktiviteetit, vahinko ei ole lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mielestä välttämättä kovin suuri.
Jos arjen poissaoloistaan syyllisyyttä kantavat uravanhemmat buukkaavat joka viikonloppunsa täyteen lapsitoimintaa, pieleen menee sekin hyvä tarkoitus.
¿ Ei aikuinenkaan pitäisi siitä, että häntä vietäisiin ohjatusti kaikkialle " pitämään hauskaa" vaikka väkisin, Sinkkonen sanoo.
Virikkeiden ylenpalttinen tuputtaminen voi hänen mielestään olla pahimmillaan lapselle hyvin stressaavaa.
Antakaa lasten
olla rauhassa
Sinkkonen liputtaakin nyt luovan joutilaisuuden puolesta. Lapsilla olisi aikuisenakin elämässään helpompaa, jos he tottuisivat siihen että välillä on tylsää. Ja oppisivat miten siitä tilanteesta selvitään.
¿ Aikuisten pitäisi luopua siitä ajatuksesta, että kaikista lasten kanssa tehdyistä asioista pitäisi olla jotain hyötyä tai että toiminnan pitäisi olla erityisen kasvattavaa. Pelkkä oleilu voi olla jopa tärkeämpää lapsen kehitykselle, sanoo Sinkkonen.
Kun välillä on pakko olla paikallaan, luovuus lähtee liikkeelle. Siinä joutuu ihan itse keksimään tekemistä, leikkejä, askartelua ja vaikka jutustelunaiheita vanhempien kanssa.
¿ Lapsella on oikeus saada olla rauhassa. Tärkeintä on, että isä tai äiti ovat läsnä ja paikalla, jos heitä tarvitaan. Mutta ei lasten leikkeihin tarvitse eikä pidä tuppautua, Sinkkonen neuvoo.
Psykiatri Jari Sinkkonen julkaisi tänään perjantaina uuden vanhemmuuskirjansa " Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun" .
Kommentit (40)
Lasten kanssa saa ihan hyvällä omallatunnolla " vaan" touhuilla kotosalla. Koulussa oleva poikani sanookin, että kun viikon käy koulussa, on esimerkiksi viikonloppuna kiva olla menemättä minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku asiantuntija on ainakin puhunut siitä, että nykyään on vallalla käsitys, että lapsen kanssa pitäisi viettää laatuaikaa, vaikka parempi olis vaan normaalisti elää arkea.
Ihanan jalat maassa -kasvatusta, mies vie meidät takaisin maalaisjärjen pariin.
Pidän myös siitä, että Sinkkonen puolustaa isyyttä ja sen tärkeyttä.
On se niin viisas mies! Toivottavasti saan tuon uuden kirjan kirjastosta pian, varasin sen jo monta viikkoa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vielä jää monta monta tuntia aikaa luimistella kotona vaipanhajuissa.
Vierailija:
Muistan, kun äitiyslomalla ollessani ihmiset kauhisteli kun ei meillä ollut vauvan kanssa mitään harrastuksia. Vauvan! Yksikin kaveri kävi joka päivä jossain, milloin oli vauvauintia, vauvamuskaria, vauvajumppaa, joka päivä joku tapaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Muistan, kun äitiyslomalla ollessani ihmiset kauhisteli kun ei meillä ollut vauvan kanssa mitään harrastuksia. Vauvan! Yksikin kaveri kävi joka päivä jossain, milloin oli vauvauintia, vauvamuskaria, vauvajumppaa, joka päivä joku tapaaminen.
Vertaistuki tekee hyvää tuoreelle äidille (ja vähemmänkin tuoreelle, itse palasin juuri mieli virkistyneenä perhekahvilasta).
sekin on täysin äitikohtaista.
Itselläni on kaksi lasta, kotona 5,5 vuotta, enkä ole koskaan edes käynyt perhekahvilassa. Inhoan leikkipuistojen puuhapiirejä ja touhutupia yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen muutaman kirjan lukenut enka kylla allekirjoita kaikkia Sinkkosen mietteita.
Nykyaikana tahti on kovasti kiihtynyt vahan kaiken suhteen vaikkemme ehka niin haluaisikaan. Jos lapsen kanssa vaan " eletaan sita harmaata ja tylsaa arkea" kuten Sinkkonen liputtaa niin kuinka ihmeessa se lapsi vanhempana kestaa ja osaa jasentaa kiihtyvan menon. Jos siis kodin malli on oleskelua neljan seinan sisalla?
Ja ei, meidan 2 v ei harrasta muuta kun temppurataa kerran viikossa tasapainon kehityksen harjoittamiseen eika koskaan ole viela Linnanmakea nahnytkaan. Mua vaan arsyttaa tama Sinkkosen harmaan arjen toitotus. On erilaisia vanhempia ja lapsia, toiset luonnostaan kotihiiria ja toiset enemman menevia.
työpäivän jälkeen oikaista sängylle ja lukea omaa kirjaa lasten nukkumaanmenoon saakka?
Ruokkii vain lapset välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 kävi kyllä jossain äiti-vauva kahvittelujutuissa pari kertaa. En kyllä montaa, kun ahdisti kun kaikki keskittyi vaan vauvoihin ja pyöri vauvojensa ympärillä. Itse kaipasin keskustelunaiheeksi muutakin :P
kyllä mä ainakin ruoan jälkeen oikaisen sohvalle lukemaan / otan läppärin syliin ja nautiskelen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sen kiireen määrittää ja siihen pakottaa? En oikeasti ymmärrä tuota nykypäivän kiireen korostamista, koska meillä ei sitä ole. Ehkä meillä ei ole sitä, koska ehkä elämme juuri tuota harmaata arkea.
Käymme molemmat töissä, mieheni ja minä, toinen lapsi on koulussa, toinen hoidossa. Molemmat harrastamme liikuntaa säännöllisesti, mutta lapsilla on vain yksi harrastus tai kerho/viikko. Illat menee yleensä peukaloita pyöritellessä, siivotessa, telkkaria katsellen tai kesäisin pihaa raaputellen. Emme koe mitään ulkoista painetta tehdä jotain, koska muutkin tekevät.
Ei meillä ainakaan ole kiire, enkä koe arkea raskaana tai painostavana.
Mun 6-vuotiailla ei edes KAUHEAA ole vielä harrastuksiakaan!! Iltaisin ollaan useimmiten kotona tai mennään pyöräilemään tai kävelemään. Tai sitten vain ollaan ulkona pihassa. Toinen kaksosista joskus käy kaverin luona leikkimässä.
Menevätköhän pilalle?
Ei minun eikä naapuruston lasten äidit todellakaan kököttäneet lattialla nukkeja pukemassa tai mitään legolinnoja kokoamassa.
Itse keksittiin leikkimme ja aikuisia ei kyllä tippaakaan nolottanut komentaa meitä hiljaisiksi tai ulos leikkimään, että saavat työpäivän jälkeen levätä.
Suuri heikkous ihmisissä on tulevaisuudessa juuri se, ettei jakseta rutiineja ja puurtamista vaan elämän pitäisi olla korkealentoa 24h/vrk.
Pienenä mä vietin just tuollaista tylsän tappavaa arkea. Ei ollut paljon leikkikavereita koska en ollut hoidossa missään. Sisarukset olivat isoja. Harvoin sain mennä kaverille leikkimään. Usein leikin vain yksikseni.
Nykyään aikuisena tuntuu, että olen tosi rauhaton tyyppi. Jatkuvasti haluaisin olla menossa. En oikein kestä olla kauaa esim. vain kotosalla. Arki-iltaisin haluaisin usein jotain menoa tai ohjelmaa. Mitä enemmän sitä parempi!!!
No toki joskus on kiva rauhoittuakin mutta mistä tämä johtuu? Luonne-eroistako?
En voi uskoa että kaikki edes viihtyvät sillai " ilman mitään tehden" !!
Tämä siis sille, joka sanoi, että pitää olla menossa koko ajan.
Muistan, kun äitiyslomalla ollessani ihmiset kauhisteli kun ei meillä ollut vauvan kanssa mitään harrastuksia. Vauvan! Yksikin kaveri kävi joka päivä jossain, milloin oli vauvauintia, vauvamuskaria, vauvajumppaa, joka päivä joku tapaaminen.