Lue keskustelun säännöt.
Miehen juominen mietityttää
11.04.2020 |
Olen seurustellut noin puolen vuoden ajan miehen kanssa, jonka alkoholinkäyttö on alkanut hiertää aika paljon. Tapanaan on siis vuosikausia ollut melkolailla joka viikonloppu juoda kunnon kännit, kaveripiiri on sellainen, että kaikilla vapaa-aikaan kuuluu alkoholi. Miehellä on elämässä muuten kaikki kunnossa, on hyvä työ, koti ja raha-asiat reilassa. Ei ole väkivaltainen eikä petollinen. Pitkään näiden seikkojen takia olenkin hyväksynyt juomisen, mutta ajan saatossa on alkanut huolestuttaa. Mies itsekin on oma-aloitteisesti puhunut, että haluaisi muuttaa tapojaan ja juoda vähemmän, jonkin aikaa joikin harvemmin, kunnes taas sama meno jatkui. Olen kannustanut häntä vähentämään silloin kun itse on tuonut esiin haluavansa muutosta, mutta varonut visusti painostamasta millään tavalla. Nyt kuitenkin riitoja juomisesta on alkanut tulla koko ajan enemmän, tulen surulliseksi joka kerta kun mies ilmoittaa juomista olevan taas tiedossa. Juominen on mitä suurimmassa määrin sosiaalista, kun koko kaveriporukka juo reilusti, ei mieskään kykene muuttumaan, kun kavereiden kanssa kaikkeen tekemiseen liittyy aina alkoholi. En ole absolutisti itsekään ja juon kyllä silloin tällöin, mutta en todellakaan joka viikonloppu. Mies juo vielä kavereineen kerralla niin suuria määriä, että kohtuullisuus on kaukana. Tiedostan kyllä, että toista ei voi muuttaa enkä sitä haluakaan. Haluan, että muutos lähtee hänestä itsestään. Jäljelle jää vaihtoehtona siis vain joko sopeutua tilanteeseen tai erota. Haluaisin kuulla kokemuksia vastaavassa tilanteessa olleilta, ylireagoinko ja onko tähän mahdollista löytää kultainen keskitie? Kyseessä muuten hyvä mies, joten kynnys eroamiseen on korkea. Mietin suurentelenko itse asiaa liikaa. Ikää meillä on 27 ja 28v jos sillä nyt mitään merkitystä asian suhteen on.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Kappalejako!
Olen pahoillani. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se aiheuttaa riitoja, se on ongelma. Muuta en sano.
Hyvät miehet ei käytä aineita sori. Joka viikonloppu känni vaikuttaa aika paljon ajatuksen kulkuun ja aivojen toimintaan. Henkistä köyhyyttä. Normaalia on että nuorena juodaan ja voi olla jotain huumekokeilujakin, mutta kun ikää tulee niin normaali ihminen kyllästyy noihin touhuihin ja kasvaa ihmisenä. Mikään ei ole niin surullista kuin nähdä kaupassa henkilö palauttamassa yhtä tölkkiä pantin vuoksi ja sitten viimeisillä hiluilla ostetaan pirkkaolut.
En jatkaisi suhdetta. Itsellä aikanaan saman tyylinen suhde, ja avioliitto - ja ero. Jos kaikkeen vapaa-aikaan ja kaverisuhteisiin liittyy noin voimakkaasti juominen, millaiseksi kuvittelet perhe-elämäsi muodostuvan ajan mittaan? Haluatko todella sellaisen tulevaisuuden? Ennen pitkää tuollainen vaikuttaa terveyteen, ja mikäli teillä olisi lapsia, mies todennäköisesti jatkaisi rilluttelua kavereittensa kanssa.
Olen vanha ja kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että keskustele asiallisesti yhteisistä arvoistanne ennen kuin jatkat suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin tuo tuosta muuksi muuttuu. Ota tai jätä.
En ymmärrä, miten on pakko juoda, vaikka kaverit juokin. Olen mennyt baareihin, bileisiin ja jopa reiveihin täysin selvänä tai sitten vain muutaman juoman voimin, ei ongelmaa. Miehellä on alkoholiongelma, jos ei pysty kontrolloimaan juomistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse harrastin tuota joka viikonloppu juomista 18-21v ja niin teki kaveritkin. Olen nyt 30v ja juon 1-2krt vuodessa, siihen vaikuttaa toki se että on lapsia. Mutta näyttää olevan minunkin ikäisillä yllättävän usealla edelleen tapana, varsinkin miehillä.
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata jatkaa. Aina ryyppääminen ja kaverit vetävät pitemmän korren. Et voi suunnitella tulevaisuutta ja varsinkaan perhe-elämää lapsineen tuohon kuvioon. Älä muuta yhteen asumaan ja huolehdi ehkäisystä!
Ihminen valitsee itse kaverinsa. Tuossa iässä aletaan vakiintua, joten ihminen joutuu jatkuvasti valitsemaan sen "märemmän pään" jatkaakseen juomista. Eli perheenisiksi ryhtyvät karisevat joukosta pois ja alkoon kiintyneet jatkavat.
Voisitte ehkä vielä kokeilla jos jokin yhteinen harrastus kiinnostaisi ja syrjäyttäisi vanhat vapaa-ajan vieton tavat. Muuten kannattaa vetää johtopäätökset, etenkin, jos haaveilet perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei mies voi ehdottaa kavereilleen tapamiisia, joissa ei juoda? Tai miksei voi jopa yrittää hankkia toisenlaisia kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies voi ehdottaa kavereilleen tapamiisia, joissa ei juoda? Tai miksei voi jopa yrittää hankkia toisenlaisia kavereita?
Saa osakseen lähinnä naureskelua jos ehdottaa jotain muuta. Kyseessä hyvin tiivis kaveririnki joiden kanssa tunteneet lapsista saakka. Pari kertaa mies ollut ilman alkoholia illanvietossa ja kaikki olleet ihan ihmeissään missä mättää. Pitäneet luultavasti minun syynäni ettei ole saanut “lupaa" juoda, vaikka ihan itse halusi tuossa kohti yrittää tehdä muutosta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Et ole ylireagoinut. Tuo määrä juomista on oikeasti aika hälyyttävää, varsinkin kun lupailee vähentävänsä juomisen, mutta ei siihen käytännössä pysty tai halua. Tehdäänpä tämä selväksi: Mitään pakkoa juoda hänellä ei ole.
Juominen ei haittaa hänen elämäänsä merkittävästi -- vielä. Jos tämä jatkuu pitkään, ongelmia tulee väistämättä. Maksaongelmat, huono unen laatu, ennenaikainen ikääntyminen, alkoholismi, jne. Pääasia kuitenkin nyt on, että sinua se syystä haittaa. Suomessa yltiömäinen alkoholinkäyttö on niin normalisoitua, että monet ei näe jokaviikonloppuisissa känneissä mitään huonoa, mutta kyllä se on tosiasiassa vaarallista ja vastuutontakin. Maltti on valttia.
Hän on aikamoisessa ristiriidassa; kaverit pitää entistä yllä,itse olisi jo valmis "aikuistumaan". Onhan se varmasti hankala olla itse kavereiden kanssa,jos muut ryyppää, varmaan helpompaa olisi irrottautua porukasta enempi tai vähempi kokonaan. Mutta,onko siihen valmis?!
Jos alko-ongelma on jo kehittynyt, on asia tietenkin vielä vaikeampi.
Ehkä itse puhuisin rehellisesti tunteitani; et ole tässä tilanteessa valmis sitoutumaan,koska haluat parisuhteesta ja elämältä sitä, mitä haluatkin. Miehen tulee itse miettiä,mihin on valmis ja kumman valitsee. Anna valita ilman painostusta.
Surullista kyllä, voi olla, että irrottautuminen voi kuitenkin olla parasta,jos elämän isot ajatukset ei kohtaa.
Voimia.
Muista sinä kuunnella sitä, mistä sinä tulet onnelliseksi. Et liioittele tai ylireagoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Et ole ylireagoinut. Tuo määrä juomista on oikeasti aika hälyyttävää, varsinkin kun lupailee vähentävänsä juomisen, mutta ei siihen käytännössä pysty tai halua. Tehdäänpä tämä selväksi: Mitään pakkoa juoda hänellä ei ole.
Juominen ei haittaa hänen elämäänsä merkittävästi -- vielä. Jos tämä jatkuu pitkään, ongelmia tulee väistämättä. Maksaongelmat, huono unen laatu, ennenaikainen ikääntyminen, alkoholismi, jne. Pääasia kuitenkin nyt on, että sinua se syystä haittaa. Suomessa yltiömäinen alkoholinkäyttö on niin normalisoitua, että monet ei näe jokaviikonloppuisissa känneissä mitään huonoa, mutta kyllä se on tosiasiassa vaarallista ja vastuutontakin. Maltti on valttia.
Minustakin se on hälyttävää. Mies taas ei hahmota asiaa vaan pitää normaalina koska koko tuttavapiiri elää samalla tavalla. Ei tiedä muusta omakohtaisesti. Monet kerrat olemme väitelleet siitä onko tuo normaalia vai ei. Minusta ei ole. Toisaalta sitten taas sanoo kyllä, ettei haluaisi elää niin. Puhuu siis välillä melko ristiriitaisesti. Uskon että oikeasti haluaa muutosta, mutta selkeästi ei tarpeeksi. Ja ymmärrän kyllä miksi se on vaikeaa jos pitää tuota elämäntyyliä täysin normaalina ja kaveripiiri on mikä on. Äärimmäisen vaikeaa koska muuten kyseessä mitä paras mies jonka kanssa haluaisin olla. En vaan tiedä pystynkö sopeutumaan tällaiseen. Ap
Kuulostaa kyllä alkoholiongelmalta. Hienoa toki, että mies itsekin huomaa asian.
Itse kamppailin nuorempana samojen ongelmien kanssa. Asia ratkesi sillä, että ryhdyin olemaan se autokuski melkein joka illanvietossa. Join kahvia tai pepsiä tai mitä ikinä. Kukaan ei ihmetellyt, koska tiesivät saavansa kyydin kylille jatkoille. Minulle se taas oli pelastus, koska opin vähentämään radikaalisti alkoholin käyttöä.
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies voi ehdottaa kavereilleen tapamiisia, joissa ei juoda? Tai miksei voi jopa yrittää hankkia toisenlaisia kavereita?
Saa osakseen lähinnä naureskelua jos ehdottaa jotain muuta. Kyseessä hyvin tiivis kaveririnki joiden kanssa tunteneet lapsista saakka. Pari kertaa mies ollut ilman alkoholia illanvietossa ja kaikki olleet ihan ihmeissään missä mättää. Pitäneet luultavasti minun syynäni ettei ole saanut “lupaa" juoda, vaikka ihan itse halusi tuossa kohti yrittää tehdä muutosta. Ap
Todella epäkypsät kaverit hänellä. Itseäni alkaisi häiritsemään, mitä se hänestä sanoo, jos lähes kolmekymppisenä hengailee noin lapsellisten kaverien kanssa.
Minnusta ennuste on huono, ellei mies lopeta tai vähennä oleellisesti juomistaan. Tuon ikänen kroppa kestää vielä muutaman vuoden, mutta psyykkinen riippuvuus on jo syntynyt tai syntymässä.
En itse ottaisi riskiä, vaan pistäisin miehen valitsemaan: suhde sinuun tai juominen. Voitte sopia säännöt ja rajat yhdessä jos haluaa yrittää, esim kerran kuussa yksi ilta. Mutta tarjoa tosiaan myös vaihtoehtoja, useat tuntemani alkoholistit väittävät etteivät keksi mitään tekemistä juomisen sijaan jos pitää olla ilman.
Kappalejako!