Arvottomuuden tunne
Mitä mieltä olette seuraavasta: Olen naimisissa oleva ihminen. Mieheni ei huomioi minua millään lailla. Ei kysele asioistani, ei kommentoi ulkonäköäni, ei kerro koskaan rakastavansa minua, ei mitään positiivista palautetta joskaan ei paljon myöskään negatiivista. Ei osta joululahjoja, eikä kyllä muitakaan lahjoja, ei tuo kukkia ym. Äidillensä kyllä huolehtii kukat ja syntymäpäivälahjasta puhuu jo viikkoja ennen ko. päivää että mitä hankkisi äidilleen. Jotenkin olen tähän vuosien mittaan tottunut koska olen tätä sietänyt. Olen kyllä huomauttanut tästä kauniisti ja vähemmän kauniisti että tarvitsisin jonkinlaista huomiota edes sitä negatiivista. Ei ole mennyt perille. Äitinsä kanssa tiivis suhde ja äitinsä tietää kaikki hänen asiansa. Nyt ikäkriisissä koen että kuppi menee nurin. Haluan huomiota, haluan kukkia ja edes pientä muistamista joskus. Vaadinko liikaa? Vai otanko harppauksen uuteen elämään? PS. Lapset ovat jos aikuisia. Nuorin kohta 18-vuotias. Itse olen omasta mielestäni ihan mukava, joskin liian kiltti. Nuorena olin myös ihan mukiinmenevä näköinen. Nyt en tiedä kun itsetuntoni on niin matalalla. Neuvoja kiitos!
Kommentit (14)
Suosittelen jotain parisuhdeleiriä. Asiat pitää saada puhuttua auki ja puhki. Kaksin se harvoin onnistuu, vertaistuki voisi tehdä terää. Mies ei ehkä vain tajua.
Eroa! Tuo ei ole enää parisuhde, jos toinen ei huomioi millään lailla. Suhde on miehelle pelkästään käytännöllistä, siksi hän ehkä itsekkäästi jää siihen. Erosin itse juuri samanlaisesta tilanteesta -- mies ei huomioi, hymyile, kehu, lahjo, yms -- ja täytyy sanoa, että yksin on parempaa! Ero oli todella pelottavaa ennen kuin tein päätöksen, minkä jälkeen olo keveni.
Tätä en ole tajunnut miksi se arvo pitää joillekin tulla ulkoa. Eikö riitä että tietää itse olevansa arvokas ja hyvä ihminen?
3 Jatkaa: Yksin voit kasvattaa itsevarmuuttasi paljon paremmin, kun mieltä ei paina se, että oma kumppani ei arvosta ollenkaan.
Miksi aina kannustetaan eroamaan? Miksi se on parempi vaihtoehto kuin parisuhteen parantaminen - tai edes yrittäminen parantaa?
Kiero arvomaailma.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina kannustetaan eroamaan? Miksi se on parempi vaihtoehto kuin parisuhteen parantaminen - tai edes yrittäminen parantaa?
Kiero arvomaailma.
AP on yrittänyt keskustella, mies ei tätä huomioi ja tätä on jatkunut vuosia. Yksin ei voi parisuhdetta pitää yllä tai parantaa. Kyllähän se on sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä en ole tajunnut miksi se arvo pitää joillekin tulla ulkoa. Eikö riitä että tietää itse olevansa arvokas ja hyvä ihminen?
Kyllä elämän tärkeimpien ihmissuhteiden kuuluu tuntua siltä, että on toiselle arvokas. Pitää olla juuri sen verran itsearvostusta, että tajuaa sellaisen tilanteen kierouden, missä toinen ei arvosta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina kannustetaan eroamaan? Miksi se on parempi vaihtoehto kuin parisuhteen parantaminen - tai edes yrittäminen parantaa?
Kiero arvomaailma.
AP on yrittänyt keskustella, mies ei tätä huomioi ja tätä on jatkunut vuosia. Yksin ei voi parisuhdetta pitää yllä tai parantaa. Kyllähän se on sillä selvä.
Ap on tehnyt vasta ensimmäisen tason korjausliikkeet. Sen jälkeen on muita mahdollisia toimenpiteitä, myös pariterapiaa. Asia on selvä vasta kaikkien toimepiteiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina kannustetaan eroamaan? Miksi se on parempi vaihtoehto kuin parisuhteen parantaminen - tai edes yrittäminen parantaa?
Kiero arvomaailma.
AP on yrittänyt keskustella, mies ei tätä huomioi ja tätä on jatkunut vuosia. Yksin ei voi parisuhdetta pitää yllä tai parantaa. Kyllähän se on sillä selvä.
Ap on tehnyt vasta ensimmäisen tason korjausliikkeet. Sen jälkeen on muita mahdollisia toimenpiteitä, myös pariterapiaa. Asia on selvä vasta kaikkien toimepiteiden jälkeen.
*AP on tehny ensimmäisen tason korjausliikkeet ja mies on torjunut hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina kannustetaan eroamaan? Miksi se on parempi vaihtoehto kuin parisuhteen parantaminen - tai edes yrittäminen parantaa?
Kiero arvomaailma.
AP on yrittänyt keskustella, mies ei tätä huomioi ja tätä on jatkunut vuosia. Yksin ei voi parisuhdetta pitää yllä tai parantaa. Kyllähän se on sillä selvä.
Ap on tehnyt vasta ensimmäisen tason korjausliikkeet. Sen jälkeen on muita mahdollisia toimenpiteitä, myös pariterapiaa. Asia on selvä vasta kaikkien toimepiteiden jälkeen.
*AP on tehny ensimmäisen tason korjausliikkeet ja mies on torjunut hänet.
Siksi niitä toisen ja kolmannen tason korjausapua on saatavilla. Et ole ainoa. Harva hukkuva pystyy itse repimään itseään vedestä ylös.
Jos mies torjuu parisuhdeleirit tai terapiat, niin sitten pitää ajatella asia uudelleen.
Minä aikanani varasin pariterapeutin. Mies sanoi, ettei lähde. Sen jälkeen iskin avioeropaperit pöytään ja hautasin kuudessa viikossa kahdenkymmenvuotisen avioliiton.
Se oli virhe - minun olisi pitänyt antaa miehelle enemmän aikaa sopeutua ajatukseen, eikä uskoa ekaa kieltosanaa. Nyt jos olisin samassa tilanteessa, niin maanittelisin miehen kokeilemaan terapiaa minun vuokseni.
Ap. Ryhdistäydy. Ostele itsellesi kukkia, koruja ja jotakin kaunista. Mene kampaajalle ja hoida itseäsi. Voit kyllä kysyä mieheltäsi kumman kanssa on naimisissa sinun vai äitinsä.
Näin juuri teen ja olen tehnyt. Ostan itselleni kukkia, joululahjan, uusia vaatteita ja käyn kampaajalla. Nämä kyllä auttaa mutta ei korjaa parisuhdetta. TV aloittaja
Moni mies säikähtää siinä vaiheessa kun eropaperit lyödään pöytään. On aivan ymmällään että mitä tapahtuu kun kaikki on hyvin. Miehillä kai kaikki on hyvin kun palvelu pelaa eikä itse tarvi vaivautua. Pariterapia/ero jompi kumpi teidän kohdalla.
Tuossa on vaarana katkeroituminen.