Lue keskustelun säännöt.
Musiikin teoriaa osaamattomille musiikki on subjektiivista
01.04.2020 |
Musiikin teoriaa osaaville tämä näkökanta on aivan naurettava
Kommentit (141)
Danny Elfman on täysin itseoppinut eikä osaa myöskään nuotteja. Jos katsotaan klassisen ulkopuolelle, Paul McCartney ja Jimi Hendrix olivat täysin itseoppineita eivätkä tienneet mitään musiikkiteoriasta saatika osanneet nuottien lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musiikki on subjektiivista, osaa sen kuulija teoriaa tai ei.
Avaajan tulkinta on subjektiivinen
Ei tarvitse osata teoriaa, jotta voisi nauttia musiikista. Se kyllä helpottaa, jos haluaa kommunikoida sillä muiden kanssa, vaikka sekään ei vaadi teorian ymmärtämistä. Se on kuin katsoisi ulkomaalaista ohjelmaa vieraskielisillä teksteillä. Osa nauttii vain kuvasta ja äänistä. Toiset tietävät mitä tapahtuu, koska he ymmärtävät tekstistä. Ne ketkä osaavat kielen, ymmärtävät monet asiat ja seikat mitä teksteihin ei ole saatu kirjoitettua ja heillä on syvempi ymmärrys tapahtumista.
Moni huippuluokan muusikko tekniikalla tai luovuudella mitattuna ei osaa esim. lukea nuotteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
my piano has been drinking, not me.
Vierailija kirjoitti:
Hans Zimmer ei osaa lukea nuotteja ollenkaan ja saanut useita Oscareita parhaasta soundtrackista, kun ehdokkaana on ollut kymmeniä muita teoreettisen koulutuksen saaneita akateemisia muusikoita. Ensimmäinen Oscar tuli jo vuonna 1995 elokuvasta Leijonakuningas.
Jos Hans Zimmer ei osaa lukea nuotteja niin ei varmaan osannut Beethovenkaan. Ihan telepatialla välittävät sinfoniaorkesterille tiedon, mitä kukakin tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni huippuluokan muusikko tekniikalla tai luovuudella mitattuna ei osaa esim. lukea nuotteja.
Ja tosi moni huippukirjailija ei osaa esim. lukea tai kirjoittaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hans Zimmer ei osaa lukea nuotteja ollenkaan ja saanut useita Oscareita parhaasta soundtrackista, kun ehdokkaana on ollut kymmeniä muita teoreettisen koulutuksen saaneita akateemisia muusikoita. Ensimmäinen Oscar tuli jo vuonna 1995 elokuvasta Leijonakuningas.
Jos Hans Zimmer ei osaa lukea nuotteja niin ei varmaan osannut Beethovenkaan. Ihan telepatialla välittävät sinfoniaorkesterille tiedon, mitä kukakin tekee?
Varhaisimmat soundtrackit oli syntetisaattorin soittimilla soitettuja ja hän opasti orkesteria tekemään näistä instrumentti kerrallaan oikean kappaleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse osata teoriaa, jotta voisi nauttia musiikista. Se kyllä helpottaa, jos haluaa kommunikoida sillä muiden kanssa, vaikka sekään ei vaadi teorian ymmärtämistä. Se on kuin katsoisi ulkomaalaista ohjelmaa vieraskielisillä teksteillä. Osa nauttii vain kuvasta ja äänistä. Toiset tietävät mitä tapahtuu, koska he ymmärtävät tekstistä. Ne ketkä osaavat kielen, ymmärtävät monet asiat ja seikat mitä teksteihin ei ole saatu kirjoitettua ja heillä on syvempi ymmärrys tapahtumista.
No mutta suklaakakku on sinusta hyvää, jos on?
Huolimatta siitä, että ymmärrät, kuinka vaikea on se on ollut tehdä, kuinka sopiva makuyhdistelmä kakussa on viimeisen päälle mietitty, miten kuorrutuksessa on juuri oikea kuohkeus?
Luciano Pavarotti ei osannut lukea nuotteja ollenkaan.
Mutta musiikin teoria ei ole (pelkkää) nuottienlukutaitoa. Itse osaan kyllä lukea nuotteja, mutta en ymmärrä musiikin teoriasta melkein mitään. Eli osaan soittaa pianoa ja nokkahuilua nuottejen mukaan. Laulaminen ei vielä suju pelkkien nuottejen pohjalta, vaan tarvitsen aina alkuun tueksi vaikkapa sen pianon. Mutta esim. soinnuista en ymmärrä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisia asiantuntijoita koko keskustelu täynnä.
Onko kenelläkään tähän keskusteluun kirjoittaneista todellista musiikkitieteellistä koulutusta? Aivan. Ei ole.
Ilman sitä suurin osa musiikin ilmiöistä jää teiltä huomaamatta, puhumattakaan siitä, että pystyisitte niitä analysoimaan.
-Huomasitko, miten d toimi tuossa raamisävelenä?
-Tunnistitko tuossa selvän salzerilaisen prolongaatiomuodon?
-Aukeaisiko tämä sävelteos paremmin jos sen temaattista materiaalia tarkasteltaisiin sen tonaalista liikettä artikuloivana tekijänä?
Niin. Ilman asianmukaista koulutusta musiikkia ja sen säveltäjiä sekä esittäjiä arvottava ihminen rinnastuu syöttötuolissa istuvaan vauvaan, jonka suuhun huoltaja työntää ruokaa. "Nam, maistuu hyvältä koska maistuu hyvältä." "Yäk, maistuu pahalta koska en pidä tästä."
Kuvittele tilanne, jossa nämä vauvat kiistelevät siitä, mikä purkkiruoka on yliarvostettua. Tai no, ei tarvitse kuvitella. Näet sen tässä keskustelussa
Moni päättäjä ei osaa hoitaa aikuisten asioita, mutta Talvivauvasta kyllä huolehditaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia asiantuntijoita koko keskustelu täynnä.
Onko kenelläkään tähän keskusteluun kirjoittaneista todellista musiikkitieteellistä koulutusta? Aivan. Ei ole.
Ilman sitä suurin osa musiikin ilmiöistä jää teiltä huomaamatta, puhumattakaan siitä, että pystyisitte niitä analysoimaan.
-Huomasitko, miten d toimi tuossa raamisävelenä?
-Tunnistitko tuossa selvän salzerilaisen prolongaatiomuodon?
-Aukeaisiko tämä sävelteos paremmin jos sen temaattista materiaalia tarkasteltaisiin sen tonaalista liikettä artikuloivana tekijänä?Niin. Ilman asianmukaista koulutusta musiikkia ja sen säveltäjiä sekä esittäjiä arvottava ihminen rinnastuu syöttötuolissa istuvaan vauvaan, jonka suuhun huoltaja työntää ruokaa. "Nam, maistuu hyvältä koska maistuu hyvältä." "Yäk, maistuu pahalta koska en pidä tästä."
Kuvittele tilanne, jossa nämä vauvat kiistelevät siitä, mikä purkkiruoka on yliarvostettua. Tai no, ei tarvitse kuvitella. Näet sen tässä keskustelussa
Ja silti omat musikaaliset saavutuksesi ovat yhtä suuret kuin sillan alla asuvalla deekulla. Eli nolla.
Vierailija kirjoitti:
Luciano Pavarotti ei osannut lukea nuotteja ollenkaan.
Mutta musiikin teoria ei ole (pelkkää) nuottienlukutaitoa. Itse osaan kyllä lukea nuotteja, mutta en ymmärrä musiikin teoriasta melkein mitään. Eli osaan soittaa pianoa ja nokkahuilua nuottejen mukaan. Laulaminen ei vielä suju pelkkien nuottejen pohjalta, vaan tarvitsen aina alkuun tueksi vaikkapa sen pianon. Mutta esim. soinnuista en ymmärrä mitään.
Nuottien, ei nuottejen.
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on subjektiivista, osaa sen kuulija teoriaa tai ei.
Totuus: ei ole. Vai väitätkö tosissasi, että satoja vuosia vanhat klassisen musiikin sävellykset ovat samalla tasolla kuin 2000-luvun muminaräpit ja kertakäyttöiset popbiisit?
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia asiantuntijoita koko keskustelu täynnä.
Onko kenelläkään tähän keskusteluun kirjoittaneista todellista musiikkitieteellistä koulutusta? Aivan. Ei ole.
Ilman sitä suurin osa musiikin ilmiöistä jää teiltä huomaamatta, puhumattakaan siitä, että pystyisitte niitä analysoimaan.
-Huomasitko, miten d toimi tuossa raamisävelenä?
-Tunnistitko tuossa selvän salzerilaisen prolongaatiomuodon?
-Aukeaisiko tämä sävelteos paremmin jos sen temaattista materiaalia tarkasteltaisiin sen tonaalista liikettä artikuloivana tekijänä?Niin. Ilman asianmukaista koulutusta musiikkia ja sen säveltäjiä sekä esittäjiä arvottava ihminen rinnastuu syöttötuolissa istuvaan vauvaan, jonka suuhun huoltaja työntää ruokaa. "Nam, maistuu hyvältä koska maistuu hyvältä." "Yäk, maistuu pahalta koska en pidä tästä."
Kuvittele tilanne, jossa nämä vauvat kiistelevät siitä, mikä purkkiruoka on yliarvostettua. Tai no, ei tarvitse kuvitella. Näet sen tässä keskustelussa
Tässä ajatuksessa on varmastikin se ongelma, että kuunneltuaan vuosien varrella erilaista musiikkia lakkaa ihminen myös olemasta tuollainen tyhjä taulu ja huolimatta siitä, että kuuntelija ei osaa ilmaista havaintojaan musiikin teorian kielellä, hän saattaa tehdä musiikista havaintoja siinä, minkä genren ne tuovat mieleen "tässä kuuluu suomalainen kansanmusiikki", "tässä on samanlainen saundi kuin northern soulissa", "tämä musiikintekijä on selvästi finnhitsinsä nuorena kuunnellut".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia asiantuntijoita koko keskustelu täynnä.
Onko kenelläkään tähän keskusteluun kirjoittaneista todellista musiikkitieteellistä koulutusta? Aivan. Ei ole.
Ilman sitä suurin osa musiikin ilmiöistä jää teiltä huomaamatta, puhumattakaan siitä, että pystyisitte niitä analysoimaan.
-Huomasitko, miten d toimi tuossa raamisävelenä?
-Tunnistitko tuossa selvän salzerilaisen prolongaatiomuodon?
-Aukeaisiko tämä sävelteos paremmin jos sen temaattista materiaalia tarkasteltaisiin sen tonaalista liikettä artikuloivana tekijänä?Niin. Ilman asianmukaista koulutusta musiikkia ja sen säveltäjiä sekä esittäjiä arvottava ihminen rinnastuu syöttötuolissa istuvaan vauvaan, jonka suuhun huoltaja työntää ruokaa. "Nam, maistuu hyvältä koska maistuu hyvältä." "Yäk, maistuu pahalta koska en pidä tästä."
Kuvittele tilanne, jossa nämä vauvat kiistelevät siitä, mikä purkkiruoka on yliarvostettua. Tai no, ei tarvitse kuvitella. Näet sen tässä keskustelussa
Ja silti omat musikaaliset saavutuksesi ovat yhtä suuret kuin sillan alla asuvalla deekulla. Eli nolla.
Ei saa yleistää. Yllättyisit kuinka moni meidänkin deekuista on vaikuttanut omalla ajallaan nykyisiin menestyviin bändeihimme. Vaikka Pussi-Hiskin ja Stögö-Ollin urat jäivät lyhyeksi, heidän esiintymiset ja opetukset ovat jääneet elämään muiden artistien kautta.
Herää kysymys, tarvitseeko musiikin olla kuulijalle jotenkin "objektiivista". Mihin kuulija tarkalleen ottaen tarvitsee tätä kysymystä?
Hans Zimmer ei osaa lukea nuotteja ollenkaan ja saanut useita Oscareita parhaasta soundtrackista, kun ehdokkaana on ollut kymmeniä muita teoreettisen koulutuksen saaneita akateemisia muusikoita. Ensimmäinen Oscar tuli jo vuonna 1995 elokuvasta Leijonakuningas.