Miten jaksaa arjen rutiinit?

Ruokavalio, liikunta ja lepo.

Se on sitä miten asiaan asennoituu. Meillä on menty huumorilla ja pilkkeenä silmäkulmassa. Luotu raamit, mutta ei ollan koskettu sisältöön. Molemmilla vanhemmilla on jotain omaakin ne ruutiniit menee omalla painollaan.

Älä missään nimessä lisäänny. 

"saan huolehdittua kahden aikuisen asiat pääsääntöisesti hyvin"

Tämä särähti aika pahasti...mites se sinun miehesi osallistuu teidän kahden aikuisen asioihin?

Huhuu ap...Siivous ja tiskit jää jos sinä et hoida?

Mies osallistuu maksamalla puolet laskuista, lämmittämällä takan ja saunan ja tekemällä "miesten työt" (autot, rempat). Päivittäisiin kotitöihin osallistuu jos pakotan tai en yksinkertaisesti jaksa raskaan työpäivän päälle, mutta tämä on todella harvinaista, koska yleensä kahden aikuisen taloudessa ei ole mitään niin pakollista jos ei oikeasti jaksa. Ruuan kyllä hoidan joka päivä pöytään vaikka kuinka väsyttäisi, mutta se ei aina täytä terveellisen kriteerejä. Ollaan siis vuosia asuttu saman katon alla ja aina on ollut näin.

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä miten asiaan asennoituu. Meillä on menty huumorilla ja pilkkeenä silmäkulmassa. Luotu raamit, mutta ei ollan koskettu sisältöön. Molemmilla vanhemmilla on jotain omaakin ne ruutiniit menee omalla painollaan.

Tässä ei ollut kysymys teistä.

Vierailija kirjoitti:

Mies osallistuu maksamalla puolet laskuista, lämmittämällä takan ja saunan ja tekemällä "miesten työt" (autot, rempat). Päivittäisiin kotitöihin osallistuu jos pakotan tai en yksinkertaisesti jaksa raskaan työpäivän päälle, mutta tämä on todella harvinaista, koska yleensä kahden aikuisen taloudessa ei ole mitään niin pakollista jos ei oikeasti jaksa. Ruuan kyllä hoidan joka päivä pöytään vaikka kuinka väsyttäisi, mutta se ei aina täytä terveellisen kriteerejä. Ollaan siis vuosia asuttu saman katon alla ja aina on ollut näin.

Unohtakaa sitten ne lapset.

Siksi onkin tosi vaikea uskoa että homma alkaisi parantua lapsen myötä kun molemmat olisi väsyneitä ja yrittäisivät sopeutua tilanteeseen. Tähän asti molemmat on myös saanut tulla ja mennä kuinka lystää. Tuntuu että mies ei ymmärrä kuinka väsynyt olen ollut jo pitkään eikä oikeastaan myös sitä mitä lasten hoito oikeasti on. Sanoin hänelle että vanhempana olo on maailman rankin työ niin hän vain naurahti... Ap

Pidä pintasi äläkä tee lasta! Kaikki jää sinun tehtäväksesi. Lapseton elämä on helppoa ja mukavaa! Tunnet omat voimavarasi ja miehen osallistumattomuuden. Helppohan hänen on haluta lasta kun ei osaa ajatella kaikkia vastuuta ja lisätyötä mitä siitä seuraa.

Täällä 1,5v lapsen äiti. Ei ruokaa tarvitse kokata joka päivä. Kokkaa isoja annoksia perus arkiruokaa. Väsyneimpinä päivinä syödään valmista.

Kyllä nämä samankaltaiset päivät puuduttaa välillä mutta se on paljon itsestä kiinni millaista sisältöä päivässä on. Kun lapsi kasvaa, voi tehdä enemmän asioita.

Vauvavuosi menee väistämättä sumussa, eikä siinä vielä oikein rutiineja kehity kun vauvalla on uusia vaiheita jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä miten asiaan asennoituu. Meillä on menty huumorilla ja pilkkeenä silmäkulmassa. Luotu raamit, mutta ei ollan koskettu sisältöön. Molemmilla vanhemmilla on jotain omaakin ne ruutiniit menee omalla painollaan.

Tässä ei ollut kysymys teistä.

Mi-ten lap-si-per-heis-sä jak-se-taan ar-jen ru-tii-nit?

Vierailija kirjoitti:

Mies osallistuu maksamalla puolet laskuista, lämmittämällä takan ja saunan ja tekemällä "miesten työt" (autot, rempat). Päivittäisiin kotitöihin osallistuu jos pakotan tai en yksinkertaisesti jaksa raskaan työpäivän päälle, mutta tämä on todella harvinaista, koska yleensä kahden aikuisen taloudessa ei ole mitään niin pakollista jos ei oikeasti jaksa. Ruuan kyllä hoidan joka päivä pöytään vaikka kuinka väsyttäisi, mutta se ei aina täytä terveellisen kriteerejä. Ollaan siis vuosia asuttu saman katon alla ja aina on ollut näin.

Niin, eli mies ei nytkaan osallistu kotihommiin. Mites meinaat, kuka sen lapsen sitten kasvattaa?

Mies sitten tekee sen kanssa vaan niita "kivoja" asioita, eli kaytannossa tarkoittaa sita, etta kun lapsi tayttaa viisi niin mennaan kerran viikossa mato-ongelle. 

Ala missaan nimessa tee lasta, ala ainakaan ennen kuin mies osallistuu kodinhoitoon tasapuolisesti. Olet ihan oikeassa epaillessasi, ettet jaksa yksin. 

Meillä sama. Mies vinkuu lasta, minulle on sinänsä ihan sama. Mutta mies ei osallistu kovin aloitteellisesti kodin siivoukseen tai kokkailuun, joten lasta ei tule.

Ei teille lasta. Kaiken hoidon lisäksi vaatii paljon vastavuoroisuutta.

Ei lasten kanssa pääse helpolla.

Omat pojat 16 ja 18vuotta ja en koe vieläkään pääseväni helpolla.

Kahden aikuisen taloudessa ei ole pakko tehdä mitään jos ei jaksa eli kaikkea voi siirtää.

Lapsen kanssa niin ei voi elää.

Hän myös vertaa meitä lähipiirin perheisiin kun epäröin asiaa. Mutta minä tiedän että joka perheessä nainen on vastuussa kauniista kodista ja pääsääntöisesti lapsiarjen pyörittämisestä ja silloinhan homma toimii hyvin. Minä tiedän omat voimavarani ja miehen pitäisi olla lasten hoidosta aivan yhtä paljon vastuussa kuin minäkin sekä tehdä oma aloitteisesti myös kotitöitä että homma toimisi. Minä en valitettavasti ole mikään kodin hengetär :( ap

Ap ei saa edes kahden ihmisen tiskejä koneeseen, jonka tekee sekunneissa.

Ja kuvittelee tekevänsä lapsen? 

Vierailija kirjoitti:

Ap ei saa edes kahden ihmisen tiskejä koneeseen, jonka tekee sekunneissa.

Ja kuvittelee tekevänsä lapsen? 

Eihän AP sanonut että tekee lapsen. Hänen miehensä haluaa lapsen, mutta häneltä ei onnistu tiskien laitto koneeseen ilmeisesti ikinä. :D

Vierailija kirjoitti:

Ap ei saa edes kahden ihmisen tiskejä koneeseen, jonka tekee sekunneissa.

Ja kuvittelee tekevänsä lapsen? 

Eihän AP sanonut että tekee lapsen. Hänen miehensä haluaa lapsen, mutta häneltä ei onnistu tiskien laitto koneeseen ilmeisesti ikinä. :D

Vierailija kirjoitti:

Täällä 1,5v lapsen äiti. Ei ruokaa tarvitse kokata joka päivä. Kokkaa isoja annoksia perus arkiruokaa. Väsyneimpinä päivinä syödään valmista.

Kyllä nämä samankaltaiset päivät puuduttaa välillä mutta se on paljon itsestä kiinni millaista sisältöä päivässä on. Kun lapsi kasvaa, voi tehdä enemmän asioita.

Vauvavuosi menee väistämättä sumussa, eikä siinä vielä oikein rutiineja kehity kun vauvalla on uusia vaiheita jatkuvasti.

Ei ole kuule helppoa niiden teinejen kanssa ja ne isot kokatut annokset menee heti.

Lapsia ei kannata tehdä jos jaksaminen on koetuksella.