Allergioita ja erityislapsia on ollut aina

Miettikää nyt, eikö muka kukaan tunne omituisia mummoja ja pappoja? Oma appenikin oli selkeästi asperger, näin jälkeenpäin ajateltuna. Ilkitöitä pojat tekivät yhtälailla 1800-luvullakin. Ennen peruskoulua oli kansalaiskoulu, johon meni "tyhmemmät", toisin sanoen ne, joilla ei ollut keskittymiskykyä tai oli oppimisvaikeuksia. Apukouluun, kuten erityiskouluja sanottiin, ei ihan helpolla menty.

Allergioitakin on ollut. Erona vain se, että ruoka-aineita oli tarjolla vähemmän, kuten myös lisäaineita. Iho-oireita ja vatsakipuja on ollut aina. Kun vatsakipua 70-luvulla tutkittiin, eikä löytynyt syytä, sanottiin hulluksia. Tai jos sanoi, että maha tulee kipeäksi kun juo maitoa, pidettiin nirsoiluna. Itselläni oli juuri näin. Mutta laktoosi-intoleranssikin on yleistynyt pastoröidyn maidon myötä. Suoraan tilamaitoa on moni laktoosivammainen sanonut pystyvänsä juomaan. Maito on kyllä ihmisille turha.

Miehen sisko, syntynyt 50-luvulla, on oksennellut ja kärsinyt iho-oireista jo lapsena. Hänen allergiat todettiin aikuisiällä. Anoppi on siitä syytellyt itseään, että kun ei tiedetty, heillä kala oli pääraaka-aine ja se oli kaikista pahin.

Kaverini (olen itse syntynyt 60-luvulla) kärsi todella pahoista iho-oireista jo lapsena. Eipä niitä tutkittu, koulussa terkkari neuvoi vain, että appelsiini ja suklaa voi aiheuttaa, niitä ei kannata syödä.