Lue keskustelun säännöt.
Henkinen ja fyysinen väkivalta parisuhteessa - voiko suhde onnistua enää sen jälkeen?
Kommentit (36)
"Sen jälkeen"? Siis, pitkäkö aika siitä on kun henkilö on käyttänyt väkivaltaa toista kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä pohdituttaa sama asia, tosin fyysistä väkivaltaa ei ole ollut mutta eri tyyppistä henkistä (manipulointi, gaslighting, toistuva pettäminen). Ai miksi kukaan haluaisi jäädä? Toiveena hyvien hetkien toistuminen, yhteiset asiat (huumorintaju, laina, omaisuus, lapset, tulevaisuuden toiveet), vaikeus nähdä kokonaiskuvaa selvästi (seuraus manipuloinnista), taloudelliset asiat, yksinäisyyden pelko.
Katkeruuden tunteet jyräävät.
- p*skaan suhteeseen jäänyt -
No lyhyin ja helpoin vastaus, joka pätee ehkä 99%:iin tapauksista, on: ei voi.
Monimutkaisempi vastaus on, että saattaa just ja just onnistua, jos väkivallan käyttäjä tekee niin radikaalin muutoksen että koko elämä ja arvot menee kertaheitolla uusiksi, luokkaa ateisti tulee uskoon tai alkoholistista tulee absolutisti, tms. Silloin voi ehkä aidosti ymmärtää väkivallan vääryyden, ja korjata tapansa niin että korjaus myös pysyy. Ja siltikin vielä tarvitaan että uhri pystyy aidosti antamaan anteeksi menneet vääryydet, kantamatta kaunaa jne. Molemmille osapuolille melkoinen vaatimus, mutta kai niitäkin ihmeitä joskus tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Itseä pohdituttaa sama asia, tosin fyysistä väkivaltaa ei ole ollut mutta eri tyyppistä henkistä (manipulointi, gaslighting, toistuva pettäminen). Ai miksi kukaan haluaisi jäädä? Toiveena hyvien hetkien toistuminen, yhteiset asiat (huumorintaju, laina, omaisuus, lapset, tulevaisuuden toiveet), vaikeus nähdä kokonaiskuvaa selvästi (seuraus manipuloinnista), taloudelliset asiat, yksinäisyyden pelko.
Myös muistikuvat ovat haalistuneet ja toisen alkaa nähdä paremmassa valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi, eikä sinun pitäisi sellaista harkitakaan.
Ei kannata ottaa niitä jänniksiä niin ei käy näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko niin hölmö että luulet sen vain lakkaavan? Jos toinen ei mitenkään kunnioita eikä ole kiinnostunut fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistasi niin mistä luulet motivaation löytyvän käytöksen muuttumiseen?
En jäisi tuollaiseen suhteeseen, vaan olisin lähtenyt siitä jo aikaa sitten. Jokaisen ihmisen pitäisi kunnioittaa itseään niin paljon, että ei jäisi uimaan paskaliejuun. Jos ihminen ei pidä ja arvosta edes itseään, niin miten suhteesta/suhteista voi tulla yhtään mitään? Jos siinä sotkussa on mukana myös lapsia, niin se on ihan kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä suunnittele suhteen jatkamista. Lue sen sijaan kirja; Riina-Maria Metso: Miksi se ei vain lähde?
Ellei kyseessä ole juurikin päihteidenkäytön, sairauden tai muun sellaisen asian aiheuttama käytös, joka nyt on selvästi muuttunut, niin ehkä voi onnistua mutta paljon varmasti vaatii molemmilta. Jos taas on vain tekijän vakuuttelut "olen muuttunut, ei koskaan enää", niin älä usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/?x217700=1038883
"Suomessa kuolee vuosittain keskimäärin 23 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Vuonna 2005 tehdyssä naisuhritutkimuksessa viidennes naisista kertoi kokeneensa puolisonsa taholta väkivaltaa tai uhkailua nykyisen parisuhteen aikana."
Juoksisin jo.
Aito muutos pitää olla taustalla, esim. terapia tai uskoontulo. Vakavaa keskustelua ja anteeksipyyntö sekä anteeksiantamiseen kykeneminen. Pitäisi olla varmuus turvallisuudesta. Kyllähän niitä on parisuhteita, joissa ollut väkivaltaa joskus - etenkin vanhemilla ihmisillä ja silti jatkuneet.
Oma turvallisuus ja tahto edellä mentävä. Riskit tiedostettava, jos on ollut jotain vakavampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuossa tarvitaan pitkä terapia kummallekin erikseen, sekä sitten yhdessä. Yleensä tälläiset suhteet päättyvät useimmiten eroon ja pahimmassa tapauksessa toisen kuolemaan.
Onko teillä lapsia? Jos on, haluatko että he oppivat toimimaan samoin kuin kumppanisi?
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ottaa niitä jänniksiä niin ei käy näin
Mitä jos itse jättäisit suhdeasioiden kommentoinnin kun sinulla ei niistä selvästikään ole kokemusta.
Surullista, että joku tosiaan suunnittelee jäävänsä huonoon suhteeseen, jossa on väkivallan uhka ilmassa.
Itse jäin kuvailmaasi suhteeseen ja vihaan itseäni sen vuoksi.
Miksi kukaan haluaisi jäädä suhteeseen, jossa on ollut henk. tai fyys. väkivaltaa? Miten sellaista ihmistä voi rakastaa joka on harjoittanut väkivaltaa omaa kumppania kohtaan?