Miksi äideistä etsitään vikaa heti jos lapsi ei pärjää?

Koska KAIKKI on perinteisesti ollut äidin/naisten vika. Tästä ajatusmallista on vaikea pyristellä irti, luulen.

Koska äiti on lapsen läheisin ihminen

Vioista syytetään äitiä mutta vahvuudet eivät ole äidin ansiota vaan lapsen luontaisia piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vioista syytetään äitiä mutta vahvuudet eivät ole äidin ansiota vaan lapsen luontaisia piirteitä.

Eikun vahvuudet ovat tietysti peritty isältä.

Näin se yleensä on 99% tapauksista. Myös isä osittain syyllinen. Tai jos aletaan totta puhumaan niin isovanhempien, isoisovanhempien ja niin edelleen niin heidän traumojensa vika.

Vierailija kirjoitti:

Koska KAIKKI on perinteisesti ollut äidin/naisten vika. Tästä ajatusmallista on vaikea pyristellä irti, luulen.

Sehän se onkin kun yksinhuoltajaperheitä joissa äiti on se ainoa vanhempi on paljon, isät paljon töissä, päiväkodinhenkilökunta on naisia ja kouluissa tilanne on kuta kuinkin sama, joten lapset viettävät suurinman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa.

Lapsille opetetaan jo pienestä, että ei tarvitse itse ottaa mistään vastuuta. Aina se on jonkun muun vika, jos ei koulu suju tai ei pärjää muuten elämässä. Ensin äidin, myöhemmin ex-tyttöystävän tai vaikkapa yhteiskunnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska KAIKKI on perinteisesti ollut äidin/naisten vika. Tästä ajatusmallista on vaikea pyristellä irti, luulen.

Sehän se onkin kun yksinhuoltajaperheitä joissa äiti on se ainoa vanhempi on paljon, isät paljon töissä, päiväkodinhenkilökunta on naisia ja kouluissa tilanne on kuta kuinkin sama, joten lapset viettävät suurinman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa.

Joten naisten ansiota kaikki toimiva ja hyvä. Ja koska miehet eivät tee osaansa, koituu siitä ongelmia lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille opetetaan jo pienestä, että ei tarvitse itse ottaa mistään vastuuta. Aina se on jonkun muun vika, jos ei koulu suju tai ei pärjää muuten elämässä. Ensin äidin, myöhemmin ex-tyttöystävän tai vaikkapa yhteiskunnan.

tai sen koulukiusaajan

Vierailija kirjoitti:

Lapsille opetetaan jo pienestä, että ei tarvitse itse ottaa mistään vastuuta. Aina se on jonkun muun vika, jos ei koulu suju tai ei pärjää muuten elämässä. Ensin äidin, myöhemmin ex-tyttöystävän tai vaikkapa yhteiskunnan.

Niitä ongelmia on vain pojilla?

Siksi ettei kenenkään tarvitsisi tehdä mitään, esim. auttaa lasta, koska mieluummin osoitellaan ja syytellään, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä, ja kohdekin on luultavasti ihan väärä.

Vierailija kirjoitti:

Koska KAIKKI on perinteisesti ollut äidin/naisten vika. Tästä ajatusmallista on vaikea pyristellä irti, luulen.

Sen äitiyden vallan merkityksen eri puolista ei voi koskaan keskustella riittävän aivoimesti, joten tämä asia ei tule koskaan muuttumaan.

Naiset ovat olleet aina syntipukkeja. Katsokaa nyt vaikka sitäkin keskustelua että pojat eivät pärjää koulussa kuten tytöt. Sekin on tietenkin naisten syy.

Miksi naiset sitten suostuvat tähän?! Miksette vaan muuta asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset sitten suostuvat tähän?! Miksette vaan muuta asiaa?

Koska he ovat lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja. Sen sijaan, että he ottaisivat todellista vastuuta he kiukuttelevat kuin pikkulapset joilta on viety kaikki lelut ja karkit, jos heitä ei palvota lähes toisena päivätyönään.

Äiti on yksilön elämässä lähtökohtaisesti tärkein henkilö ihmisen sekä eläimen elämän alkuvaiheissa. Tämä selittyy biologisesti ja psykologisesti tutkitusti. Se, että onko äidin vika, jos lapsi kärsii mielenterveyden häiriöistä ja siitä koituvista ongelmista on asia erikseen.

Ei tietenkään ole yksistään äidin vika jos lapsi ei osaa käyttäytyä. Elinympäristö, tapaturmat, traumat, sairaudet sekä ihmissuhteet muiden keskeisten henkilöiden kanssa vaikuttavat psyykeen kehitykseen. Ihmisen käytökseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Äiti on väistämättä yksi niistä, mutta ei ainoa.

Syyttely äitejä kohtaan on helppoa ja kertoo siitä että ei jakseta nähdä vaivaa tosiasioiden ja tiedon etsimiseen asioista.

Lapsen vanhemman välinen vuorovaikutus on yksi tärkeimpiä asioita. Ongelmat vuorovaikutuksessa näkyy helposti lapsen käytöksessä. 

Toisaalta, jos lapsen vanhemman vuorovaikutus on hyvää ja vanhemmalla voimavaroja lapsen kanssa toimimiseen, voidaan näitä hyödyntää lapsen kehityksen tukemiseen, vaikka lapsella olisi joku sairaus tai poikkeama. Sairaudesta tai poikkeamasta huolimatta häntä voidaan kasvattaa ja usein kotona arjessa tehtävä työ on tärkeä osa kuntoutusta ja hoitoa. Vanhemmpien voimavarojen ja vuorovaikutustaitojen kartoittamien on tärkeää, jotta vanhempia voidaan ohjata toimimaan lapsen kanssa kuntouttavalla tavalla (eli vammille ei voi antaa enempää vastuuta, kuin mihin heidän jaksaminen ja osaaminen riittää ja tarvittaessa koko perhettä on kuntoutettava/koulutettava, jotta arki ongelmista huolimatta toimisi. (samat vanhemmat pärjäisivät siis ihan ongelmitta ns. terveen lapsen kanssa, mutta lapsen oireiden tai sairauden tuomat lisähaasteet vaatii lisätukea))

Siksi että on halvempaa saada äidit hiljaiseksi syyllistämällä heidät, kuin järjestää lapselle tarvittava tuki.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat olleet aina syntipukkeja. Katsokaa nyt vaikka sitäkin keskustelua että pojat eivät pärjää koulussa kuten tytöt. Sekin on tietenkin naisten syy.

Kyllä ainakin poikien lukutaitoa koskevissa uutisissa aina kerrotaan, että erityisen tärkeä olisi lukevan isän malli.

Vierailija kirjoitti:

Vioista syytetään äitiä mutta vahvuudet eivät ole äidin ansiota vaan lapsen luontaisia piirteitä.

Jos mietin omia lapsiani, niin tietenkin heidän vahvuutensa ovat heidän omiaan, eivät minun aikaansaannostani.

T. Äiti.