Millaista on ollut poliisin kuulustelussa?
Onko kukaan ollut? Mikä yllätti? Mihin kannattaa varautua?
Kommentit (32)
Siihen, että ne on tehneet kotiläksynsä.
Olen ollut kuultavana epäiltynä huumausainerikoksesta (kaverini oli kasvattanut kannabista ja satuin olemaan paikalla hänen asunnossaan kun poliisit vierailivat siellä). Rikostutkija oli hyvin asiallinen ja kysyi suoraan, olenko osallistunut huumeiden kasvattamiseen. Kyseli myös, mitä olimme tehneet ennen poliisien vierailua. Keskustelun jälkeen hän kirjoitti yhteenvedon vastauksistani, jonka antoi minulle tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Koko homma oli ohi varmaan vartissa.
Olin noin 20 vuotta sitten työhöni liitttyvässä rutiinikuulustelussa, jossa ketään ei epäilty rikoksesta. Siitä huolimatta tilanne oli niin pelottava, että koin melkein murhanneeni jonkun.
En ole koskaan olllut. Jos joutuisin niin kertoisin kaiken rehellisesti.
Olen ollut kuulusteltavana todistajan ominaisuudessa talousrikosjutussa. Poliisin kuulustelu oli asiallinen, oikeudessa sitten tuntui kuin olisin ollut syytettynä.
Erittäin epämiellyttävä kokemus.
Joku edellä jo kertoikin, tuntui kun olisi syytteessä murhasta, vaikka kyseessä oli kolari. Saa olla tarkkana, miten sanansa asettelee, koska kaikki mitä sanot, voidaan käyttää sinua vastaan. 😂
Poliisi toimii harmaalla alueella moraalisesti ja laillisesti moniin muihin viranomaisiin verrattuna, koska periaatteisiin kuuluu se, ettei epäillylle tiedoteta olennaisista asioista. Tulee vain kirje tai soitto, että pitäisi tulla käymään, mutta ei mitään tietoa siitä miten siihen pitäisi varautua.
Poliisi myöskin ottaa ylös DNA -ja sormenjälkitietoja eikä varmasti lupaa hävittävänsä niitä.
Poliisi saattaa kirjoittaa päätteelleen asioita valikoivasti ja sanoa useita asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä et kuitenkaan voi tietää ellei sinulla ole lakioppinut tai vastaava asiantuntija mukana, joka pitää tilanteen hallinnassa.
Sama hupiukkoilu jatkuu käräjillä eli viranomaisilla on oma sisäpiirin vilunkitietonsa ja käytännöt, joista et luonnollisesti voi tietää yhtään mitään ellet satu olemaan samalla alalla eikä lakimiehesikään välttämättä rupea sitä kunnolla avaamaan; sinulle voi esim.vasta tässä vaiheessa paljastua, että poliisille luovutettu kirjallinen puolustus meni hukkaan, koska "ei sitä lueta". Et tule tietämään mihin asioihin sinun pitäisi puolustuksessa keskittyä, paljonko on aikaa vastata ja sinun mikkisi saatetaan hiljentää ennen kuin osaat vastata ja istunto lopettaa siihen.
Jos mahdollista, älä siis puhu poliisille. Mutta jos on pakko, älä mene ikinä puhumaan ennen lakioppineen konsultaatiota ja vielä tämänkin jälkeen jos joudut käräjille on sinun syytä valmistautua vastarintaan ja vaikeuksiin, sillä esim.oikeusaputoimistot saattavat tarjota tai kieltää apuaan ja puhua muiden avustajien suulla ("se on lomalla, ei se halua auttaa") tunnepuuskissaan neutraaliuden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan olllut. Jos joutuisin niin kertoisin kaiken rehellisesti.
Mä enn edes osaisi valehdella. Lapsesta saakka taitelijaksi kasvaneeena rehellisyys ja tunteisiiin reagoiminen on kehittynyt hyvin voimakkkkaaksi.
Kannattaa harkita tarkkaan mitä vastaa kyselyihin. Voi olla myös vastaamatta mitään ja vaieta ja sanoa, en kommentoi.
Poliisi ei sumeile valehdella kuulustelutilanteessa ja voi kertoa että kavereilta on jo tunnustus saatu, älä usko.
Poliisi voi myös antaa kuvan uhkaavasta väkivallasta (tiedän koska olen sen kokenut), mutta uhkaukset jäävät sanalliselle ja tasolle ja jos tilanne alkaa pelottamaan, kuulusteltava voi vaatia paikalle korkeampaa päällystöä tai lisäpoliisin, joka jo pelkkänä vaatimuksena osoittaa kuulustelijalle ettei kuulusteltavaa kannata pelotella, sillä hän pitää oikeuksistaan huolta.
Kuulustelupöytäkirjan lukemiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä ensimmäinen versio harvoin kertoo asian niinkuin sinä olet sen kertonut.
Vaadi korjattavaksi virheelliset kohdat, sillä se paperi menee oikeuteen ja sitä käytetään sinua vastaan ja on turha väittää rosiksessa ettet tarkoittanut asiaa niinkuin se on ylös kirjattu.
Älä allekirjoita kuulustelupöytäkirjaa vaikka poliisi uhkaisi laittaa sinut selliin miettimään asioita, sillä yleensä se on turha uhkaus.
Vaadi pöytäkirja kirjoitettavaksi uudelleen, niin että se vastaa kertomustasi, äläkä välitä vaikka joutuisit istumaan muutaman päivän pidätyssellissä, sillä se on halpa hinta mahdollisuudesta tulla tuomituksi oikeudessa jos kuulustelupöytäkirja on sinua vastaan väsätty ja sen perusteella tulee kiinteä tuomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan olllut. Jos joutuisin niin kertoisin kaiken rehellisesti.
Mä enn edes osaisi valehdella. Lapsesta saakka taitelijaksi kasvaneeena rehellisyys ja tunteisiiin reagoiminen on kehittynyt hyvin voimakkkkaaksi.
Toki tunteiiden liioittelua on muttta se on eri asia.
Kuumottavaa oli 18-vuotiaana, varsinkin kun nauhoittivat keskustelun. Missä lie nauhoitus nykyään on?
N26
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Poliisi toimii harmaalla alueella moraalisesti ja laillisesti moniin muihin viranomaisiin verrattuna, koska periaatteisiin kuuluu se, ettei epäillylle tiedoteta olennaisista asioista. Tulee vain kirje tai soitto, että pitäisi tulla käymään, mutta ei mitään tietoa siitä miten siihen pitäisi varautua.
Poliisi myöskin ottaa ylös DNA -ja sormenjälkitietoja eikä varmasti lupaa hävittävänsä niitä.
Poliisi saattaa kirjoittaa päätteelleen asioita valikoivasti ja sanoa useita asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä et kuitenkaan voi tietää ellei sinulla ole lakioppinut tai vastaava asiantuntija mukana, joka pitää tilanteen hallinnassa.
Sama hupiukkoilu jatkuu käräjillä eli viranomaisilla on oma sisäpiirin vilunkitietonsa ja käytännöt, joista et luonnollisesti voi tietää yhtään mitään ellet satu olemaan samalla alalla eikä lakimiehesikään välttämättä rupea sitä kunnolla avaamaan; sinulle voi esim.vasta tässä vaiheessa paljastua, että poliisille luovutettu kirjallinen puolustus meni hukkaan, koska "ei sitä lueta". Et tule tietämään mihin asioihin sinun pitäisi puolustuksessa keskittyä, paljonko on aikaa vastata ja sinun mikkisi saatetaan hiljentää ennen kuin osaat vastata ja istunto lopettaa siihen.
Jos mahdollista, älä siis puhu poliisille. Mutta jos on pakko, älä mene ikinä puhumaan ennen lakioppineen konsultaatiota ja vielä tämänkin jälkeen jos joudut käräjille on sinun syytä valmistautua vastarintaan ja vaikeuksiin, sillä esim.oikeusaputoimistot saattavat tarjota tai kieltää apuaan ja puhua muiden avustajien suulla ("se on lomalla, ei se halua auttaa") tunnepuuskissaan neutraaliuden sijaan.
Taitaa olla paljonkin kokemuksia näistä asioista😀
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Poliisi toimii harmaalla alueella moraalisesti ja laillisesti moniin muihin viranomaisiin verrattuna, koska periaatteisiin kuuluu se, ettei epäillylle tiedoteta olennaisista asioista. Tulee vain kirje tai soitto, että pitäisi tulla käymään, mutta ei mitään tietoa siitä miten siihen pitäisi varautua.
Poliisi myöskin ottaa ylös DNA -ja sormenjälkitietoja eikä varmasti lupaa hävittävänsä niitä.
Poliisi saattaa kirjoittaa päätteelleen asioita valikoivasti ja sanoa useita asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä et kuitenkaan voi tietää ellei sinulla ole lakioppinut tai vastaava asiantuntija mukana, joka pitää tilanteen hallinnassa.
Sama hupiukkoilu jatkuu käräjillä eli viranomaisilla on oma sisäpiirin vilunkitietonsa ja käytännöt, joista et luonnollisesti voi tietää yhtään mitään ellet satu olemaan samalla alalla eikä lakimiehesikään välttämättä rupea sitä kunnolla avaamaan; sinulle voi esim.vasta tässä vaiheessa paljastua, että poliisille luovutettu kirjallinen puolustus meni hukkaan, koska "ei sitä lueta". Et tule tietämään mihin asioihin sinun pitäisi puolustuksessa keskittyä, paljonko on aikaa vastata ja sinun mikkisi saatetaan hiljentää ennen kuin osaat vastata ja istunto lopettaa siihen.
Jos mahdollista, älä siis puhu poliisille. Mutta jos on pakko, älä mene ikinä puhumaan ennen lakioppineen konsultaatiota ja vielä tämänkin jälkeen jos joudut käräjille on sinun syytä valmistautua vastarintaan ja vaikeuksiin, sillä esim.oikeusaputoimistot saattavat tarjota tai kieltää apuaan ja puhua muiden avustajien suulla ("se on lomalla, ei se halua auttaa") tunnepuuskissaan neutraaliuden sijaan.
Aivan, aivan, kuten vankilat ovat täynnä rikollisia, jotka ovat syyttömiä
Aika yksitoikkoistahan se on vastata kaikkiin kysymyksiin en kommentoi. Joihinkin vieläpä moneen kertaan.
Tavallaan yllättävän helppoa. Poliisi ei tentannut kovin tarkkaan, vaikka annoin epämääräisiä vastauksia tyyliin "en tiedä". Kyseessä ei tosin ollut mikään m.u.r.h.a.tutkinta, mutta rikoksesta epäilty olin kyllä.
Toisaalta poliisi sai minusta yllättävän paljon irti, vaikka olin etukäteen suunnitellut olevani hiljaa. Asianajajaan olin yhteydessä vasta kuulustelun jälkeen, ja se taisi olla virhe!
Lain mukaan minun ei olisi tarvinnut kertoa poliisille mitään muuta kuin nimeni ja henkilötunnukseni! Mutta poliisi uhkaili että jos en puhu kuulustelussa, niin minun on sitten puhuttava oikeudenkäynnissä. Lain mukaan olisin saanut olla hiljaa sekä kuulustelussa että oikeudenkäynnissä. Mutta sitä en silloin tiennyt. Toisin sanoen minun olisi pitänyt selvittää tämä "oikeus vaieta"- periaate ennen kuulustelua. Valmistauduin siis liian huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Poliisi toimii harmaalla alueella moraalisesti ja laillisesti moniin muihin viranomaisiin verrattuna, koska periaatteisiin kuuluu se, ettei epäillylle tiedoteta olennaisista asioista. Tulee vain kirje tai soitto, että pitäisi tulla käymään, mutta ei mitään tietoa siitä miten siihen pitäisi varautua.
Poliisi myöskin ottaa ylös DNA -ja sormenjälkitietoja eikä varmasti lupaa hävittävänsä niitä.
Poliisi saattaa kirjoittaa päätteelleen asioita valikoivasti ja sanoa useita asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä et kuitenkaan voi tietää ellei sinulla ole lakioppinut tai vastaava asiantuntija mukana, joka pitää tilanteen hallinnassa.
Sama hupiukkoilu jatkuu käräjillä eli viranomaisilla on oma sisäpiirin vilunkitietonsa ja käytännöt, joista et luonnollisesti voi tietää yhtään mitään ellet satu olemaan samalla alalla eikä lakimiehesikään välttämättä rupea sitä kunnolla avaamaan; sinulle voi esim.vasta tässä vaiheessa paljastua, että poliisille luovutettu kirjallinen puolustus meni hukkaan, koska "ei sitä lueta". Et tule tietämään mihin asioihin sinun pitäisi puolustuksessa keskittyä, paljonko on aikaa vastata ja sinun mikkisi saatetaan hiljentää ennen kuin osaat vastata ja istunto lopettaa siihen.
Jos mahdollista, älä siis puhu poliisille. Mutta jos on pakko, älä mene ikinä puhumaan ennen lakioppineen konsultaatiota ja vielä tämänkin jälkeen jos joudut käräjille on sinun syytä valmistautua vastarintaan ja vaikeuksiin, sillä esim.oikeusaputoimistot saattavat tarjota tai kieltää apuaan ja puhua muiden avustajien suulla ("se on lomalla, ei se halua auttaa") tunnepuuskissaan neutraaliuden sijaan.
Aivan, aivan, kuten vankilat ovat täynnä rikollisia, jotka ovat syyttömiä
Vankiloissa on paljon ihmisiä, jotka ovat menneet allekirjoittamaan kuulustelupöytäkirjan poliisin painostuksen seurauksena, esim. uhkauksena pidätys ellet allekirjoita.
Sen kuulustelupöytäkirjan perusteella raastuvanoikeus ratkaisee tapauksista valtaosan ja on aivan turhaa yrittää enää siellä kertoa, että allekirjoitus tuli vain koska poliisi uhkasi pidättää kuulusteltavan ellei hän allekirjoita.
Jos joudutte poliisin kanssa tekemisiin ja kuulusteluun, pitäkää huolta että se kuulustelupöytäkirja tukee teidän syyttömyyttänne, sillä sen perusteella se tuomio rosiksessa tulee jos on tullakseen.
Minua on kuulusteltu kerran. Olin sairaalassa, sekä henkisesti että fyysisesti aivan rikki, ja ollut tajuttomana ja nukutettuna kai yli vuorokauden. Kaksi päivää heräämiseni jälkeen poliisit tulivat kuulustelemaan, vaikka olin hädintuskin tolkuissani. Muistan hyvin että he aloittivat sanomalla, että tämä ei ole mikään virallinen kuulustelu, tämä on vaan tämmöinen alustava keskustelu. Myöhemmin sitten sain kuitenkin nähdä tämän 'keskustelun' pohjalta laaditun kuulustelupöytäkirjan, jossa oli vielä minun nimikirjoitukseni alla, eikä mitään muistikuvaa että olisin mitään pöytäkirjoja allekirjoittanut. Mikä pahinta, pöytäkirjassa oli monta kohtaa juuri päinvastoin kuin mitä minä olin kertonut, mutta kun oli nimi alla niin vaikea alkaa siinä vaiheessa väittämään vastaan, saati sitten syyttämään poliisia asian vääristelystä tms. En vielä tänäkään päivänä tiedä mitä oikein tapahtui, mutta oikeudessa minut kuitenkin lopulta tuomittiin syylliseksi, ja varmasti tuo kuulustelu painoi vaa'assa jonkun verran. Eli ei kovinkaan positiivinen kokemus.
U