"Ei luokkia, ei seiniä - Koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä”. Kuka niin päätti ja miksi?"

Persuja voi syyttää kaikesta nykyään

Olen kyllä tyytyväinen, että silloin muinoin kun itse kävin kouluja, oli vielä luokkahuoneet, todistukset, tunneilla selkeä rakenne, kunnolla kotitehtäviä, eikä käytössä ollut tietokoneita, saati älypuhelimia.

Uskon, että myös oppimistulokset olivat tuolloin parempia. (70-90-luvuilla).

Veikkaus: demarit, joiden mielestä kaikkien pitää oppia yhtä huonosti, koska se on tasa-arvoa.

Kopioikaa pliis se juttu tänne. Maksumuurin takana.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaus: demarit, joiden mielestä kaikkien pitää oppia yhtä huonosti, koska se on tasa-arvoa.

Tai sitten kokoomus, joka haluaa luoda markkinaa kalliille yksityiskouluille, joissa opiskellaan perinteisin menetelmin.

Mihin sitä koulurakennustakaan enää tarvitaan? Kokoontuisivat vaan pelkälle tontille. Aitaa ei tietenkään tontilla saa olla. Elämysoppimista.

Konsultit ja kunnanisät.

Vierailija kirjoitti:

Mihin sitä koulurakennustakaan enää tarvitaan? Kokoontuisivat vaan pelkälle tontille. Aitaa ei tietenkään tontilla saa olla. Elämysoppimista.

Onhan näitä jo ainakin esikoulussa. Nimitetään hämäävästi "luontoesikouluiksi". Palleroille kurikset ylle ja viettävät sitten päivänsä pihalla "elämysoppimassa".

Vierailija kirjoitti:

Mihin sitä koulurakennustakaan enää tarvitaan? Kokoontuisivat vaan pelkälle tontille. Aitaa ei tietenkään tontilla saa olla. Elämysoppimista.

Kun luontokin on nyt niin lähellä niin metsän keskelle. Ei sinne mitään länsimaista haittakulttuuria kuten rakennuksia tarvita.

Kyllähän tässä koulutusjärjestelmän rapauttamiseen ja yksityiskouluja kohti mennään koko ajan. Vaikka todellisuudessa kaikille avoin peruskoulujärjestelmä on mahdollistanut luokkanousun ja sen että kaikkien potentiaali saataisiin paremmin käyttöön. Ei köyhiin oloihin syntyminen tarkoita sitä että ihminen olisi vajaaälyinen. 

Olisiko syy siinä, että eräissä kulttuureissa tuollainen luokkahuonekuri ei oikein toimi, joten Suomi tietysti mukautuu tähän...

No eipä yllättänyt, että taustalta löytyi rikollista kähmintää.

Suomi on yksi pahiten korruptoituneista länsimaista.

Samat tahot, jotka päättivät, että toimistot ovat nykyään monitoimitiloja ilman omia työpöytiä. Ja vessat unisex-tyyppisiä, kun "kaikki" haluavat käydä sellaisissa.

Siis raha ratkaisee, isot ja yhteiset tilat ovat halvempia tehdä kuin seinillä rajatut pienemmät tilat. Siksi ei tule tilanne enää parantumaan.

Björn Walhroos & Co

Köyhät takaisin palvelusväeksi!

Fiaskon isiä tai äitejä ei ole ilmoittautunut. Kyllähän tuo pitäisi olla helposti selvitettävissä. Tai onhan se, totta kai,  tiedossa, mutta kansalle ei kerrota.  Siinä mennyt viemäristä monenkin suomalaislapsen koulutus. Luulen, että alun perin tuossa on ajateltu säästää rahaa tärkeimmpiin menoihin, kuin lastemme koulututukseen. En viitsi eritellä noita tärkeämpiä kohteita verorahoillemme.

Jos Suomen keinotekoinen kaksikielisyys (kulut noin miljardi euroa vuosittain) purettaisiin, saataisiin lapsille hyvät koulutilat.

Ihan älytöntä.

Joskus väittelin asiasta yhden mamman kanssa joka oli sitä mieltä ettei mitään perinteisiä koululuokkia vaan oppilaat itse tunnin alusta järjestää pulpetit tms missä nyt halusikaan että he istuvat, mieleisille paikoilleen. Viittaamisen se vasta saa###asta oli. Piti voida huudella vastaukset ja vapaata keskustelua. Myös alakouluun.

Onkohan mieli muuttunut kun omansa ovat nyt koululaisia?

Itsellä erityislapsi joka kuitenkin pärjää osan aineista ihan yleisopetuksen parissa. Hänelle ainakin tuollainen olisi kauhistus.

Moni varmaan ajattelee että nepsypulmaiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät oppisivat kun opetus täysin erilaista muttei todellakaan ole näin.

Minulla myös tavallinen lapsi koulussa, ylä-asteella jo ja ei hänkään varmaan tuollaisesta hyötyisi.

Miksi muutetaan hyvää ja toimivaa? Jos jotakin muutetaan niin kouluavustajia ja erityisopettajia enemmän. Avustaja pakolliseksi joka luokkaan ja luokkakoot pienemmiksi.

AIVAN ilman ohjeistusta eivät uudet koulut synny. Suomessa rakentaminen pohjautuu RT-kortteihin. Ne ovat kokoelma ohjeita ja suosituksia, jotka laatii rakennusalan toimijoiden yhteisen säätiön omistama Rakennustieto.

Rakennustieto julkaisi koulurakentamisen uudet RT-kortit viime kesänä. Niiden mukaan koulutilojen tulee olla monikäyttöisiä ja helposti muunneltavissa erilaisten oppimis­tilanteiden ja eri­kokoisten ryhmien tarpeiden mukaan.

Ohjeissa ei kehoteta välttämään perinteisiin luokkatiloihin perustuvia kouluja, mutta suurin osa esitellyistä esimerkeistä on uudenlaisia oppimisympäristöjä.

RT-kortteja valmisteli ryhmä, johon kuului muun muassa Rakennustiedon ja Opetushallituksen edustajia, kuntien virkamiehiä, arkkitehtejä ja konsultteja.

Yliopistojen kasvatustieteilijöitä tai Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) edustajia ei ryhmässä ollut. Sen sijaan siihen osallistui nimiä, jotka toistuvat uudenlaisten oppimisympäristöjen suunnittelussa monessa roolissa.

Esimerkiksi Vantaan sivistystoimen projektipäällikkö Eero Väätäinen on samanaikaisesti eläkkeellä, työsuhteessa kaupunkiin ja toimii yksityisenä konsulttina koulu­rakennushankkeissa. Hänen ansiotulonsa vuonna 2018 olivat yli 125 000 euroa.

Ryhmään kuuluivat myös Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä ja arkkitehti Heikki Luminen. Heidän yh­tiönsä Finnish Education Group (FEG) on laatinut koulusuunnittelun Cookbookin eli ”keittokirjan”, joka mainitaan RT-korttien lähdeluetteloissa ensimmäisenä.

Cookbookissa avointen opetustilojen filosofia ilmaistaan selkeästi: Perinteinen pulpettikalusteinen luokkatila ei sovellu – – [suurten ja pienten ryhmien vaihteluun perustuvaan] oppimis­tapahtumaan. Rakennettu ympäristö on vahvin tapa muuttaa toimintaa – uudessa tilassa on mahdoton toimia vanhalla tavalla. Suurin potentiaali koulujen toiminta­kulttuurin muutokseen on itse oppijoissa, kun taas suurin jarru sen suhteen voivat olla opettajat, jotka usein edelleen haluavat opettaa kuten ennenkin.

Cookbookissa mainitaan myös säästöpotentiaali: Tilojen käyttöä tehostamalla, kokonais­neliömäärää supistamalla ja tilojen ominaisuuksia parantamalla on tarkoitus tuottaa moderneja ja kustannus­tehokkaita oppimis­ympäristöjä.

Rimpelä on toiminut aiemmin Opetus­hallituksen kehitysjohtajana. Hän on paraikaa esitutkinnassa tapauksesta, jossa hän esitti Hämeenlinnan tilaajajohtajana Seminaarin koulun vuokraamista Suomen yliopisto­kiinteistöiltä samaan aikaan, kun hänen yhtiönsä FEG sai yliopisto­kiinteistöjen kautta Tekes-rahaa ja yh­tiökumppani Luminen suunnitteli Seminaarin koulun muutostyöt.

Epäilty rikosnimike on törkeä virka-aseman väärinkäyttö. Rimpelä sanoi Hämeen Sanomille toimineensa harkintansa mukaisesti oikein ja piti hyvänä, että asia tutkitaan.

RT-kortteja oli valmistelemassa myös Markku Lang. Hän koordinoi Oulun yliopiston projektipäällikkönä vuosina 2010–2018 oppimis­ympäristö­hankkeita, joihin Opetushallitus ja kunnat käyttivät noin kymmenen miljoonaa euroa. Vaikka Opetushallitus ei ohjeista kuntia tekemään juuri tietyn­tyyppisiä koulutiloja, nämä rahat ohjataan ”innovatiivisiin kokeiluihin”.

Lang on Oulun normaali­koulun entinen opettaja, Oppimaisema­-nimisen yrityksen osakas ja nykyisin myös FEG:n asiantuntija. Koulu­rakennus­hankkeissa voidaan käyttää pedagogista asiantuntijaa. Lang työskentelee tällaisena konsulttina.

Pienille oppilaille kotiluokka ja oma paikka ovat Langin mukaansa hyväksi.

”Mutta isomman lapsen pitäisi pystyä ottamaan haltuun rakennusta ja irtautua pulpetista. On osa kasvamista miettiä, missä voi opiskella parhaiten.”

Langin mukaan parhaat kokemukset on saatu, kun uutta koulua on alettu täyttää vähitellen, vuosiluokka kerrallaan. Samalla on pystytty luomaan toiminta­kulttuuria. Näin tapahtuu Jätkäsaaressa, jossa 800 oppilaalle suunnitellussa koulussa on vasta 260 lasta.

Langin mukaan hankaluutena uudenlaisten oppimisympäristöjen suunnittelussa on, jos tiloista tehdään säästösyistä liian ahtaat.

”Vaikka opettajat ovat päässeet suunnittelemaan, millaista toimintaa haluavat, teknisen puolen kirjoittama tilaohjelma ei aina synkkaa sen kanssa. Kilpailutuksessa mennään edelleen hinnan ehdoilla.”

Lang toimi pedagogisena asiantuntijana Hämeenlinnan Nummen koulussa, joka on uusien oppimisympäristöjen virstanpylväitä Suomessa.

Nyt koulu on ollut otsikoissa, koska kymmenkunta opettajaa on valittanut hälystä työsuojelu­valtuutetulle, ja ongelmat ovat nousseet esiin myös kouluterveys­kyselyssä. Arkkitehti tutkii, voisiko koulua parantaa – pystyttämällä väliseiniä.

Lang sanoo tuoneensa esille, ettei koulu toimi noin isolle oppilasmäärälle. Hänen tietojensa mukaan tyytymättömiä on kuitenkin vähemmistö koulun opettajista.

”Se, ettei joku viihdy uusissa tiloissa, saattaa liittyä myös omaan opettajuuteen ja sen muutokseen.”

Vierailija kirjoitti:

Mihin sitä koulurakennustakaan enää tarvitaan? Kokoontuisivat vaan pelkälle tontille. Aitaa ei tietenkään tontilla saa olla. Elämysoppimista.

Telttakin riittää.

Onhan nykyää parakeissakin vuositolkulla esim päiväkoteja.