Lue keskustelun säännöt.
Miehen JÄRKKY neljänkympin kriisi - mitä kaikkea siihen kuuluu ja kuinka jeesuksen pitkään se kestää? Mikä on paras lääke vaivaan?
31.12.2019 |
Te jotka olette vierestä seuranneet miesten neljänkympin kriisejä, niin mitä se käytännössä eteni? Kuinka hulluna mies oli ja ymmärsikö tätä itse ja jos kyllä, niin missä vaiheessa? Kuinka kauan tällainen kriiseily oikein kestää? Kuinka äkisti kriisi loppuu? Miten tämän saa kestettyä ja minimoitua vahingot niin, ettei koko perhe hajoa?
Mies on saanut oman kriisinsä joskus v. 2017/2018 vuoden taitteessa, mutta tämä vuosi on ollut jotakin aivan järkyttävää. Tänä vuonna on kyseenalaistanut yhteisen elämän, uhoaa ja uhmaa. Syyttää minua, ystäviään ja sukulaisia kaikesta ja kaikki asiat on huonosti. On ihastunut kolmanteen, ostelee hullunlailla tavaraa ja käy parturissa ja vaatekaupassa muutaman viikon välein. On kotiaskareissa flegmaattinen ja kiukuttelee siitäkin.
Mielipiteet vaihtelee päivittäin ja suuttuu käsittämättömistä asioista, esim. on itse ehdottanut edellisenä päivänä jotakin, ja jos olen hyvää hyvyyttäni selvittänyt asiaa ja kertonut sitten hänelle, että tämä homma onnistuisi, niin sitten asia onkin yhtäkkiä aivan syvältä ja suuttuu. Aivan käsittämätöntä.
Koko yhteinen elämämme (20 v) onkin ollut nyt yhtäkkiä täysin hirveää aikaa ja hän on minun takia menettänyt elämän. Syyttelee 15 vuotta vanhoista jutuista, kuin ne olisi eilen tapahtunut. Kiukuttelee ja uhoaa kotona, kuin näppynaamainen teini. Koko maailman on häntä vastaan, paitsi tämä ihana uusi, nuori typy, joka on kenties hänen kauan etsimänsä elämänkumppaninsa. Huoh. Millään ei tunnu olevan väliä, paitsi sillä omalla navalla ja peilikuvalla. Kaikki aiemmin tehdyt päätökset ovatkin olleet yhtäkkiä AIVAN vääriä eikä häntä ole IKINÄ kuunneltu missään asiassa. Mieliala heittelee laidasta laitaan. Ollaan yhtäkkiä oltu AINA aivan vääriä tyyppejä toisillemme.
Muuten olisin lähtenyt kävelemään jo aikaa sitten, mutta ko kyseessä on ollut aikaisemmin tasapainoinen ja normaali mies ja perheen isä. Nyt on kuitenkin pari vuotta hypännyt hulluna, mutta aivan erityisesti tämän vuoden.
En ole oikein mistään löytänyt varsinaista faktaa tästä ukkojen neljänkympin kriisistä, joten ihmettelen tässä, että tuleeko se järki joskus vielä päähän ja kuinka kauan tällainen kriisi kestää? Ukko täyttää ensi vuonna 40 v.
Mulla on hyvä itsetunto ja tiedän tasan tarkkaan, että muitakin ottajia omavaraiselle, työteliäälle ja katseenkestävälle naiselle kyllä olisi, jolla on jalat maassa. Olenpahan kuitenkin sinnikkoluonteeltani ja rakkaudesta jäänyt katsomaan, että palaako se järki sinne kalloon. Noin hulluna ei voi nimittäin loputtomiin olla.
Kommentit (266)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö taitaa olla kyseessä eikä mikään ikäkriisi 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun miehellä on ehkä normaalia pahempi tuo kriisi, ja mä luulen, että ero teillä tulee, ja mies pääsee elämään uutta ja onnellista elämää. Ihmeen täytyy tapahtua, jos mies jäisikin luoksesi.
Aja pois tuommoinen vauveli! Ei sinun pidä kuunnella mitään solvauksia omassa kodissasi, hyvänen aika! Vedä rajat tai ukko pihalle. Eiköhän tuo kuvio ole nyt nähty.
En näe ikäkriisiä vaan miehen, joka yrittää saada vaimonsa ottamaan eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole mikään kriisi. Eroa mies valmistelee ja koettaa hakea oikeutusta sille kehittelemällä kaikenlaisia kuviteltuja vääryyksiä.
Jos olette jo niin pitkällä, että miehelläsi on toinen ja hän avoimesti kertoo asiasta, niin en katselisi päivääkään. Mies järkiintyy vasta sitten, kun on elänyt jonkin aikaa uuden ihastuksensa kanssa arkea. Nyt hän elää huumaa, mutta se haihtuu.
Ei tullut mitään kriisiä. Ikä tuli ja meni ja kaikki oli normaalisti ja käytös kohteliasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet liian nuoresta asti yhdessä. En tiedä miten tuo ongelma ratkaistaan, mutta tuohon se juurtaa. Monilla miehillä ei tule mitään kriisiä tuossa iässä.
Me olemme olleet 19-vuotiaista yhdessä ja nyt viisikymppisiä. Mitään kriisejä ei ole kummallakaan ollut kertaakaan. Teoriasi ei pidä paikkaansa.
Se on sitä, kun ymmärtää olleena vain ja ainoastaan mahdollistaja niin rahallisesti kuin ajallisesti. Eikä ole päässyt elämään sitä elämää mitä itse haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärissä käynti aiheellista ennenkuin todella alkaa tapahtumaan, bibo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet liian nuoresta asti yhdessä. En tiedä miten tuo ongelma ratkaistaan, mutta tuohon se juurtaa. Monilla miehillä ei tule mitään kriisiä tuossa iässä.
Me olemme olleet 19-vuotiaista yhdessä ja nyt viisikymppisiä. Mitään kriisejä ei ole kummallakaan ollut kertaakaan. Teoriasi ei pidä paikkaansa.
Heeei viiskymppinen, pientä ajatusta mukaan. Koeta ymmärtää, että sinun ja miehesi tarina ei ole se ainoa oikea. Ja voit ehkä tajuta, ettei tuo edellinen kirjoittaja ehkä niin väärässä olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyseessä ole mikään ikäkriisi. Ei ilkeää ja asiatonta käytöstä pidä selitellä millään ikäkriiseillä. Mies on nyt karvansa näyttänyt. Luonteenpiirteet vain korostuvat ikääntyessä.
Oma ex oli ihan samanlainen. Ensin mukava, sitten alkoi vähitellen lähes 20 vuoden suhteen jälkeen syytellä minua kaikesta mahdollisesta. Näki minussa vain vikoja. Jos yritin tehdä hänen mielensä mukaan, se mieli muuttuikin siinä välissä. Sitten otti ja lähti.
Jos miehellä ei aidostikaan ole ollut mitään tunteita sinua kohtaan? Sano, että pakkaa kamansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette vierestä seuranneet miesten neljänkympin kriisejä, niin mitä se käytännössä eteni? Kuinka hulluna mies oli ja ymmärsikö tätä itse ja jos kyllä, niin missä vaiheessa? Kuinka kauan tällainen kriiseily oikein kestää? Kuinka äkisti kriisi loppuu? Miten tämän saa kestettyä ja minimoitua vahingot niin, ettei koko perhe hajoa?
Mies on saanut oman kriisinsä joskus v. 2017/2018 vuoden taitteessa, mutta tämä vuosi on ollut jotakin aivan järkyttävää. Tänä vuonna on kyseenalaistanut yhteisen elämän, uhoaa ja uhmaa. Syyttää minua, ystäviään ja sukulaisia kaikesta ja kaikki asiat on huonosti. On ihastunut kolmanteen, ostelee hullunlailla tavaraa ja käy parturissa ja vaatekaupassa muutaman viikon välein. On kotiaskareissa flegmaattinen ja kiukuttelee siitäkin.
Mielipiteet vaihtelee päivittäin ja suuttuu käsittämättömistä asioista, esim. on itse ehdottanut edellisenä päivänä jotakin, ja jos olen hyvää hyvyyttäni selvittänyt asiaa ja kertonut sitten hänelle, että tämä homma onnistuisi, niin sitten asia onkin yhtäkkiä aivan syvältä ja suuttuu. Aivan käsittämätöntä.
Koko yhteinen elämämme (20 v) onkin ollut nyt yhtäkkiä täysin hirveää aikaa ja hän on minun takia menettänyt elämän. Syyttelee 15 vuotta vanhoista jutuista, kuin ne olisi eilen tapahtunut. Kiukuttelee ja uhoaa kotona, kuin näppynaamainen teini. Koko maailman on häntä vastaan, paitsi tämä ihana uusi, nuori typy, joka on kenties hänen kauan etsimänsä elämänkumppaninsa. Huoh. Millään ei tunnu olevan väliä, paitsi sillä omalla navalla ja peilikuvalla. Kaikki aiemmin tehdyt päätökset ovatkin olleet yhtäkkiä AIVAN vääriä eikä häntä ole IKINÄ kuunneltu missään asiassa. Mieliala heittelee laidasta laitaan. Ollaan yhtäkkiä oltu AINA aivan vääriä tyyppejä toisillemme.
Muuten olisin lähtenyt kävelemään jo aikaa sitten, mutta ko kyseessä on ollut aikaisemmin tasapainoinen ja normaali mies ja perheen isä. Nyt on kuitenkin pari vuotta hypännyt hulluna, mutta aivan erityisesti tämän vuoden.
En ole oikein mistään löytänyt varsinaista faktaa tästä ukkojen neljänkympin kriisistä, joten ihmettelen tässä, että tuleeko se järki joskus vielä päähän ja kuinka kauan tällainen kriisi kestää? Ukko täyttää ensi vuonna 40 v.
Mulla on hyvä itsetunto ja tiedän tasan tarkkaan, että muitakin ottajia omavaraiselle, työteliäälle ja katseenkestävälle naiselle kyllä olisi, jolla on jalat maassa. Olenpahan kuitenkin sinnikkoluonteeltani ja rakkaudesta jäänyt katsomaan, että palaako se järki sinne kalloon. Noin hulluna ei voi nimittäin loputtomiin olla.
Testosteroiinin puute?
Pestaa lähtöään. Saa sitten hyvän tekosyyn, kun "akka oli niin kauhea".
Sitä vaan ihmettelen miksi näinkin kauan olet katsellut moista pelleä?
No hei miksi roikut miehessä, jos kerta hänellä uusi ja elämänne hirveää? Olet omien sanojesi mukaan jalat maassa jne. Oikeasti olet varmaankin tylsä ja ennalta arvattava äippä.
Ehkä mies on herännyt huomaamaan, että elämä voisi olla toisenlaistakin. Sinun rakkautesi, jolla perustelet roikkumisesi miehessä on todellisuudessa yksinjäämisen pelkoa ja läheisriippuvuutta. Jos oikeasti olet järkevä niin tajuat, että jos toisella on uusi suhde ja hän ei ole tyytyväinen, niin silloin suhteen jatkoedellytykset ovat aika huonot. Päästä mies menemään. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, jos on ajaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet liian nuoresta asti yhdessä. En tiedä miten tuo ongelma ratkaistaan, mutta tuohon se juurtaa. Monilla miehillä ei tule mitään kriisiä tuossa iässä.
Me olemme olleet 19-vuotiaista yhdessä ja nyt viisikymppisiä. Mitään kriisejä ei ole kummallakaan ollut kertaakaan. Teoriasi ei pidä paikkaansa.
Heeei viiskymppinen, pientä ajatusta mukaan. Koeta ymmärtää, että sinun ja miehesi tarina ei ole se ainoa oikea. Ja voit ehkä tajuta, ettei tuo edellinen kirjoittaja ehkä niin väärässä olekaan.
Ei olekaan, on erilaisia tarinoita. Tässä kuitenkin väitettiin kaiken johtuvan liian aikaisin aloitetusta parisuhteesta. Tämä on kuitenkin vain yksi tarina, muilla muunlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärissä käynti aiheellista ennenkuin todella alkaa tapahtumaan, bibo.
1) Lyhenne on bipo
2) Kakkostyypin bipon kanssa 15 vuotta viettäneenä: sairaus, edes ykköstyyppi ei ala puskista yhtäkkiä nelikymppisenä.
Olette olleet liian nuoresta asti yhdessä. En tiedä miten tuo ongelma ratkaistaan, mutta tuohon se juurtaa. Monilla miehillä ei tule mitään kriisiä tuossa iässä.