Onko täällä ketään jonka vanhemmilla tai sisaruksilla on erityisen rankka elämä?
Suretteko heidän puolestaan? Itsestäni tuntuu että sydän murtuu kun äidillä tulee vaikeuksia kerta toisensa jälkeen. Miksi joillekin kasataan järkyttävä määrä kaikkea paskaa, en voi ymmärtää 😢
Kommentit (8)
On, sisarukset ja vanhemmat ovat jatkuvissa vaikeuksissa. Yritän auttaa, mutta kyseessä on ihmistyyppi joka pitkälti ”itse” hankkiutuu ongelmiin (ADHD luultavasti, riippuvuuksia).
Uleilla on kuitenkin aina kaikkein vaikeinta, mitä väliä muilla on.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että me pskankerääjät ollaan oltu edellisessä elämässä jotain tosi pahoja, miksi muuten elämä antaisi taakkoja kannettavaksi? Mun lapset ovat kans surullisia mun takia, toivovat ihan hirmuisesti, että edes tämä alkava vanhuuteni sisältäisi jotain helpompaa, jopa jotain mukavaa.
Samaa toivon sun äidille, ja sullekin.
Kiitos. Sinne myös seesteisempiä aikoja ❤️
Mitä tarkoitat 'rankalla elämällä'? Yleensä sillä tarkoitetaan sitä että on itse sössinyt elämänsä päihde-, rikos- ja vankilakiereellä. Minusta tuollainen elämä ei ole rankka, vaan juuri sitä mitä eläjä on itse hakenut.
Tuohon verrattuna minulla kilttiksenä on rankka elämä.
Siskollani on kaksi erikoislasta. Vaikeaahan to heidän elämänsä tietenkin on. Toivoisin lasten kannalta että heidän elämänsä olisi helpompaa ja suren heidän tilannettaan, siskoon ja hänen mieheensä en osaa suhtautua niin empaattisesti valitettavasti.
Kumpikin oli avoliitossa tahoillaan kun aloittivat monivuotisen salasuhteen (ei lapsia onneksi) ja aiheuttivat suurta kipua puolisoilleen kun salasuhde tuli ilmi. Todella julmasti vain dumppasivat puolisonsa kun uusi suhde oli niin ah ihana.
Valittavat kovasti lastensa erikoisuutta nyt. Syynä suht harvinainen suomalaiseen tautiperimään liittyvä ongelma johon ovat kummatkin kantajia. Minä mietin että karma Iski todella nopeasti takaisin. Olisivat pysyneet edellisten puolisoittensa kanssa yhdessä niin kummallakin olisi luultavasti täysin terveitä lapsia. En pysty olemaan kovin empaattinen heitä kohtaan. Tunsin hyvin myös ko. miehen ex-avokin ja näin sen tuskan jonka ero aiheutti.
Vierailija kirjoitti:
Uleilla on kuitenkin aina kaikkein vaikeinta, mitä väliä muilla on.
Kilttiksen elämä jos mikä on rankkaa, mutta naisena et sitä kai tajua.
En päihteille, tee laittomuuksia enkä kiusaa. Käyn töissä ja olen perheellinen. Olen The Paskankerääjä. Edellisessä elämässäni olen vähintään ollut Stalin jos karmalla tätä mitataan.
Mä luulen, että me pskankerääjät ollaan oltu edellisessä elämässä jotain tosi pahoja, miksi muuten elämä antaisi taakkoja kannettavaksi? Mun lapset ovat kans surullisia mun takia, toivovat ihan hirmuisesti, että edes tämä alkava vanhuuteni sisältäisi jotain helpompaa, jopa jotain mukavaa.
Samaa toivon sun äidille, ja sullekin.