No niin, nytpä tiedän miksi varatulle ei kannata tunnustaa ihastumista
Halusin keventää sydäntäni ja kertoa perheelliselle työkaverille, että olen häneen ihastunut. Hän ei tuntenut samoin, joten ajattelin asian jääneen siihen. Nyt hän kuitenkin on alkanut ajatella minua seksuaalisesti ja on vongannut koko joulun känniviesteillä. No, oma vika.
Kommentit (23)
"Oho, kävipä hassusti!" ? Oletko erityisen vajaaälyinen?
Haha. :D No eikö tuo sitten ollut mitä halusit.
Niin siis menikö tässä joku pieleen? Suhde rakennetaan pala palalta. Olet jo käytännössä saanut hänet, mutta nyt ei sitten enää kiinnosta vai?
Vierailija kirjoitti:
Niin siis menikö tässä joku pieleen? Suhde rakennetaan pala palalta. Olet jo käytännössä saanut hänet, mutta nyt ei sitten enää kiinnosta vai?
Käytännössä saanut häneltä jotain, muttei häntä. Jotkut naiset ovat vähään tyytyväisiä. Epätoivoisia yleensä, se välittyy tuosta "saanut hänet" (ei ole) eikä "saanut häneltä haluamasi".
'Keventää mieltäsi' kertomalla varatulle miehelle ihastuksestasi? Etkä sitten ollut tyytyväinen, kun mies halusi keventää jotain muuta sinuun?
Mikä tarve sulla oli sille varatulle sydäntäsi keventää? Vastaavissa tapauksissa olen pitänyt mölyt mahassani, on ne tunteet ja hormonit aikaa myöden laantuneet.
Kevennä mieltäsi myös miehen puolisolle.
Jos olisin sinä, suostuisin ehdotukseen. Ottaisin asiasta kaiken irti itselleni. Miksi pitää nyyhkiä kotona moralisesti vahvana vain muiden mielipiteiden takia? Ja antaisin hänelle kokemuksen, josta hän nauttisi. Koska kun olet saanut hänet hurmokseen, olet saanut jo hänet ajattelemaan itseäsi myönteisesti ja siitähän kaikki voi myös alkaa...
Tunne menee ohi. Siitä ei tarvitse moraalittomasti kertoa.
Tottakai se pitää sua moraalittomana jakorasiana koska yritit iskeä varattua. Ja sellainenhan olet.
Ei ollut kiinnostunut, mutta alkoipa jälkikäteen vähän maiskututtamaan kuitenkin *maisk*maisk* hmmmmhhh "voisi kai sitä vähän höyläillä"
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinä, suostuisin ehdotukseen. Ottaisin asiasta kaiken irti itselleni. Miksi pitää nyyhkiä kotona moralisesti vahvana vain muiden mielipiteiden takia? Ja antaisin hänelle kokemuksen, josta hän nauttisi. Koska kun olet saanut hänet hurmokseen, olet saanut jo hänet ajattelemaan itseäsi myönteisesti ja siitähän kaikki voi myös alkaa...
Vain jos mies on jo valmiiksi valmis lähtemään liitostaan (suurinosa ei ole) ja tyhmä. Fiksummat miehet tunnistavat kyllä naisen manipulaation, varatuilla on kuitenkin usein ihmissuhdekokemusta jonkin verran. Ikisinkku-wannabe-vampit eivät aina osaa laskea ihan loppuun asti. :D
Ja tosiaan olen itsekin varattu ja en omaa puolisoani halua pettää. Jos olisin vapaa, voisihan sitä antautuakin. 😋
Ap
Tyhmintä oli kertoa ihastumisesta. Nyt joutuu "kärsimään" seuraukset eli sietämään vonkausviestittelyä ja arjen koittaessa sitten miettimään, miten siellä töissä käyttäydytään. Tilanteen voi vielä viheltää poikki. Sanoa työkaverille, että "Sori, mokasin kun kerroin tunteistani. Tiedän, että sulla on perhe, enkä halua sotkea, saati rikkoa mitään. Voitaisko olla niinkuin mitään ei ois tapahtunutkaan?" ja toivoa, että ihastus menee pikkuhiljaa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan olen itsekin varattu ja en omaa puolisoani halua pettää. Jos olisin vapaa, voisihan sitä antautuakin. 😋
Ap
Mikä sun pointti sitten kertoessa oli? Jos kerta itse et halua erota? Meinasitko jotain romantiikkaa ilman seksiä? Olen itse tasan samanlaisessa tilanteessa mutta koska ehdottomasti olen ihastunut varattuun, niin kyllä hänen kanssaan haluan suhteen. En edes kiellä sitä. Moraalisesti väärin vai sittenkään?
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan olen itsekin varattu ja en omaa puolisoani halua pettää. Jos olisin vapaa, voisihan sitä antautuakin. 😋
Ap
Johan sinä henkisellä tasolla petit omaa puolisoasi.
Joillekin ihmisille on ihan itsestään selvää ettei kannata, mutta ei näköjään kaikille.
Antaudu! Sait juuri sitä, mitä halusit.