opettajalla munhausen?
No ei siis se perinteinen munhausenin syndrooma, jossa kuvitellaan sairauksia, vaan vähän sen kaltainen kummallinen tapaus:
Luokanopettaja kertoilee oppilaille tarinoita omaisuudestaan ja vanhempiensa omaisuudesta. EIkä siinä mitään, vaikka outoa sekin tietysti on, mutta valitettavasti tarinat ovat valetta. Omistavat muka esim satakunta hehtaaria maata, joka on viimeiset 60 vuotta oikeasti kuulunut eräälle oppilaitokselle ja sen takana olevalle säätiölle, sekä kiinteitöjä ja mökkitontteja kaupungissa. Joitain niistä voivat oikeasti omistaakin, mutta osan omistajiksi tiedetään muita tahoja. Lapset uskovat juttuihin ja kuvittelevat, että keväällä tehdään luokkaretki johonki näistä kohteista.
Miten tämmöiseen pitäisi suhtautua ja pitäisikö lapsten käsitystä asiasta jotenki nvarovaisesti oikaista?