Ihminen, joka ei nosta tukia, vaikka olisi niihin oikeutettu
vaan haluaa tulla toimeen omillaan, sillä mitä itse saa työllään tienattua, vaikka joutuukin "kituuttamaan".
Mitä ajatuksia herättää, vai herättääkö mitään? Typerää? Turhan ylpeää? Suoraselkäistä? Muuta, mitä?
Kommentit (45)
Jokaisen oma valinta. Omissa kirjoissani ei mitenkään hyveellisempää tai suoraselkäisempää kuin tukien nostelu.
Tiedän yhden, puhui samalla tavalla kuin PP Petelius sketsisarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät tiedä tai osaa hakea.
Entä jos tietää ja osaa, mutta ei halua hakea?
No näitähän on paljon. Miksi pitäis nostaa, jos muutenkin tulee toimeen? Kaikkien tulot pitäis puolittaa, koska maapallo ei kestä tällasta kulutusta.
Toimeentulotukea hakevana myönnät olevasi sosiaalisesti heikko ja löydät itsesi kuntouttavasta työtoiminnasta.
Mikään pakkohan ei ole. Oma päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät tiedä tai osaa hakea.
Entä jos tietää ja osaa, mutta ei halua hakea?
Voidaan määrätä holhoukseen.
Mä jäin kotiin vielä siinä vaiheessa kun nuorin täytti 3v. Ei ollut opiskelupaikkaa, eikä työpaikkaa odottamassa, eli olisin varmaan voinut hakea jotain työttömyystukea tai jotain, mutta en hakenut. Oli oma päätös jäädä kotiin ilman tukea. Mies on elättänyt koko kotiäitiysajan.
Tottakai kuuluu hakea se mihin on oikeutettu? Ehkä pidän yksinkertaisena, ettei ymmärrä tällaista asiaa?
Taitaa olla vieläkin sellaista moralismia että tukia ei pidä hakea tai on jotenkin huonompi ihminen. Jossain tapauksissa hakuprosessi voi olla hankala tai sitten ehdot ovat huonot. Mutta jos se on kehtaamisesta kiinni niin muistutan että Björn Wahlrooskin kehtaa hakea maataloustukia.
Itse en aikoinani nostanut tukia koska pystyin oman alani free-hanttihommilla raapimaan elannon kasaan. Töitä jouduin tekemään ihan hirvittävästi, mutta koin että säilytin sillä tavoin itsekunnioutukseni ja tein oikeutta hyvälle koulutukselleni. Asiat johtivat sitten toiseen ja sain lopulta hyväpalkkaisen vakityöpaikan, jossa olen voinut jatkaa uraputkea ylöspäin. Jos olisin jättäytynyt työttömäksi, olisin sitä vieläkin, koska alalleni on hyvin vaikea työllistyä.
Mun puolesta tukia saa hakea tai olla hakematta, mutta siitä "kituuttamisesta" ei sitten parane valittaa, jos ei hae tukia joihin olisi oikeutettu.
Itse olen oikeutettu esim asumistukeen , mutta sitä tulisi aina niin vähän, että katson helpommaksi maksaa sen satasen omasta pussista.
Työkkärin kuulusteluilta välttyminen kyllä vaikuttaa myös.
Typeräähän se on olla vetämättä kotiinpäin jos on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin kotiin vielä siinä vaiheessa kun nuorin täytti 3v. Ei ollut opiskelupaikkaa, eikä työpaikkaa odottamassa, eli olisin varmaan voinut hakea jotain työttömyystukea tai jotain, mutta en hakenut. Oli oma päätös jäädä kotiin ilman tukea. Mies on elättänyt koko kotiäitiysajan.
Ja mieheltä ei kysytty :D
En pidä vapaapäiviä, joihin olisi oikeus.
Kelan ja sossun sirkukset läpikäyneenä en ihmettele yhtään, että jotkut mieluummin kituuttavat kuin nostavat tukia. Ainakin omalla kohdalla oli niin nöyryyttävää kyykytystä koko touhu, että toivon sydämestäni, etten koskaan enää joudu työttömäksi.
Ollaan miehen kanssa molemmat unelmaduunissa, mutta palkat ovat sieltä pienimmästä päästä vaikka tehdään töitä paljon. Meillä 5 lasta, toki oma valinta suurperhe.
Kaikki tuttavat sanoo, hakekaa niitä ja niitä tukia, olisitte oikeutettu tähän ja tähän. Mutta ei jakseta lippuja ja lappuja täytellä, jotenki tosi monimutkaista hakea. Anoppi laski joskus toimeentulotuen laskurilla, että oltais oikeutettuja siihen reilustikin ja asumistukeen.
Ehkä todella typerää olla hakematta, kun siihen oltaisiin oikeutettuja. Mutta ollaan pärjätty ilmankin, lapset sen verran pieniä että menee vielä kirppisvaatteet, meillä säästövinkit hallussa, asutaan Helsingissä hyvällä paikalla missä julkinen liikenne joten ei tarvita autoa jne.
Eivät tiedä tai osaa hakea.