Ero vissiin?
Meillä ilkeä tilanne perheessä. Ollaan oltu yhdessä 15vuotta. Vaimo on sanonut suoraan, että ei tunne enään vetoa minuun. Minä olen aina pitänyt vaimoani kauniina, ja tuntenut vetoa häneen. Läheisyyttä ja seksiä ollut todella vähän. Ne kerrat kun sitä on ollut, niin ovat tapahtuneet kokonaan minun aloitteestani. Yleensä olen tullut torjutuksi. Tätä on jatkunut jo vuosia. Itse kaipaan läheisyyttä ja se kuuluu parisuhteeseen. Perheeseen kuuluu myös kaksi alle kouluikäistä lasta ja iso asuntolaina. Minun pitäisi olla hänen mielestään toisenlainen. Pitäisi olla hänen mielestään enemmän ulospäinsuuntautunut, itsevarmempi, pitempi, ym. Sain tietää, että hän on ihastunut erääseen mieheen, joka on juuri samanlainen kuin mitä haluaisi minun olevan. Minä en muutu mihinkään. Jos en kelpaa tämmösenä kuin olen, niin menkööt ihastuksensa luokse. Olen tavallinen työssäkäyvä perheen isä, joka hoitaa lapsia ja kotia. Teen ruokaa, siivoan, käyn kaupassa, hoidan autot ja talon, leikin ja ulkoilen lasten kanssa ja annan vaimollekin omaan aikaan. Harrastan myös itse liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. Olen yrittänyt panostaa parisuhteeseen enemmän, mutta mikään ei tunnu auttavan. En vaan ole enään hänelle se oikea. Kaikkeni olen antanut. Tiedän, että en tule jäämään elämässäni yksin. Ja vaikka en ketään löytäisikään, niin pärjäisin kyllä yksinkin. Ollaan nyt asumuserossa ja eropäätös olisi kohta tehtävä. Harmittaa lasten puolesta kun heillä ei ole enään niin sanottua ehjää perhettä. Luulen, että vaimo haluaisi vielä minun palaavan yhteiseen kotiimme jossakin vaiheessa, mutta en enään varmaan pystyisi luottamaan, että rakastaisi minua vielä. Luulen, että sama olisi kohta edessä uudestaan. Tämä on ollut todella rankkaa, enkä halua enää kokea tätä uudestaan. Asiat joita hän on minulle sanonut, eivä koskaan häviä päästäni. Parisuhdeterapiaa ehdotin joskus, niin ei kelvannut. Nyt asumuseron jälkeen hänen pyynnöstä pitäisikin mennä terapiaan. Olen kyllästynyt, että tunteillani leikitään. Olen vahvasti jo päätökseni tehnyt, mutta mitä mieltä te olette? Mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (50)
Minä menisin tilanteessasi sinne pariterapiaan puolison kanssa, katsoisin siis kaikki kortit. Jos näyttäisi siltä, että yhteinen taival on todella päättynyt, voi terapian avulla tehdä ns. hyvän eron.
Kannattaa mennä terapiaan yhdessä. Joko tekemään paluuta yhteen tai sopimaan erosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä menisin tilanteessasi sinne pariterapiaan puolison kanssa, katsoisin siis kaikki kortit. Jos näyttäisi siltä, että yhteinen taival on todella päättynyt, voi terapian avulla tehdä ns. hyvän eron.
Ääni tälle. Katso kaikki kortit!
Mikään ei ole keljumpaa kuin tulevaisuudessa löytää itsensä pohtimasta: ”Olisiko sittenkin pitänyt vielä yrittää...”
Mikäli päädytte eroon, näitä ajatuksia tulee 100% varmuudella, trust me!
...ne vain pystyy sitten karkottamaan nopeammin, mikäli on oikeasti kaikkensa yrittänyt
Minä en taas näe terapiasta enää mitään hyötyä. Olet asiat päässäsi saanut mietittyä selkeäksi ja tiedät mikä sinulle on parasta. Vaimosi ei enää rakasta sinua, kun ei tunne vetoa sinua kohtaan. Se asia ei tule enää miksikään muuttumaan. Lisäksi tuo uusi ihastuminen saattaa olla jo paljon pidemmällä, mitä vaimosi on sinulle kertonut. Eiku eropaperit vetämään.
Vierailija kirjoitti:
Minä menisin tilanteessasi sinne pariterapiaan puolison kanssa, katsoisin siis kaikki kortit. Jos näyttäisi siltä, että yhteinen taival on todella päättynyt, voi terapian avulla tehdä ns. hyvän eron.
Terapiassa kaivetaan kaikki vanhat haavat auki, se ei välttämättä johtaisi hyvään eroon.
Palstamammat ei innostu tästä keskustelusta, kun mies ei ole sika. Lisääpä vähän tarinaasi, että hakkasit vaimoasi.
Ei ole pakko rakastaa jos ei rakasta.
Ulospäinsuuntautunut, itsevarmempi, PITEMPI... nyt on taas huonosti rakennettu provo. Ihme ettet kirjoittanut laatikkoleukaisempi.
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat ei innostu tästä keskustelusta, kun mies ei ole sika. Lisääpä vähän tarinaasi, että hakkasit vaimoasi.
Huomasin ihan saman...
Tiesithän, että se ei ole "enään" vaan "enää"?
Ehkä tulevan ex-vaimosi ihastus osaa kirjoittaa oikein.
Ei nainen oikeasti oikeasti halua mitään kilttiä perheen isää, joka siivoaa ja tekee lapsille makaronilaatikkoa. He luulevat haluavansa kyllä, mutta ääni muuttuu kellossa kun sellaisen saavat. Heitä kiihottaa testosteroini ja kaikki se miten se ilmenee.
Lasten takia ehdottomasti yrittäisin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Ulospäinsuuntautunut, itsevarmempi, PITEMPI... nyt on taas huonosti rakennettu provo. Ihme ettet kirjoittanut laatikkoleukaisempi.
Itseasiassa minulle exä aikoinaan määritteli pituuden miehen tärkeimpiin ominaisuuksiin, että ei mitään ihme, varsinkin jos ap on alle 175cm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat ei innostu tästä keskustelusta, kun mies ei ole sika. Lisääpä vähän tarinaasi, että hakkasit vaimoasi.
Huomasin ihan saman...
Ei ne nyt ehdi, niillä on tuolla yhdessä toisessa ketjussa nyt niin kova petturimiesten jahti päällä
Vierailija kirjoitti:
Lasten takia ehdottomasti yrittäisin vielä.
Mitä yrittämistä tuossa enään on? Vaimo vaan haluaa hyväksyntää päätökselleen ja todennäköisesti on jo peitto heilunut tän ihastuksensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nainen oikeasti oikeasti halua mitään kilttiä perheen isää, joka siivoaa ja tekee lapsille makaronilaatikkoa. He luulevat haluavansa kyllä, mutta ääni muuttuu kellossa kun sellaisen saavat. Heitä kiihottaa testosteroini ja kaikki se miten se ilmenee.
Jaa. Minä tykkään miehessäni siitä puolesta, kun hän on kiva perheenisä joka siivoaa, tekee ruokaa ja leikkii lapsen kanssa. Kusipäisyyspuolen takia sitten harkitsenkin eroa.
Vaihtoehtoja:
1. Erotkaa vielä "hyvän sään aikana". Lapset kärsivät myös huonosta avioliitosta, joten hyvissä väleissä sovittu yhteishuoltajuus ei ole huonoin vaihtoehto.
2. Jatkatte terapian voimin yhdessä. Tarina ei kerro, onko vaimollasi ollut syrjähyppy vai ein mutta kyllä se tulee vielä sinua vaivaamaan. On toki mahdollista että vaimosi hyvittää tekonsa/saat mielestäsii luotettavan vastauksen ja eroatte vasta lasten muutettua pois.
Itse kiskaisisin laastarin kerralla. Sinulla on vielä elämä edessäsi ja on sinun valintasi millaisena isänä esiinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat ei innostu tästä keskustelusta, kun mies ei ole sika. Lisääpä vähän tarinaasi, että hakkasit vaimoasi.
Huomasin ihan saman...
Ei ne nyt ehdi, niillä on tuolla yhdessä toisessa ketjussa nyt niin kova petturimiesten jahti päällä
Mutta hyvinhän tässäkin on jo yritetty miehestä vikoja kaivaa esille.
Vierailija kirjoitti:
Tiesithän, että se ei ole "enään" vaan "enää"?
Ehkä tulevan ex-vaimosi ihastus osaa kirjoittaa oikein.
Ihanaa, kun joku ymmärtää oleellisen ja osaa kommentoida rakentavasti. Sivusta.
Osaatpa ajatella hyvin tuosta tilanteesta. Jos olisin sinä niin en jatkaisi, vaikuttaa aika loppuun taputellulta suhteelta.