Näin vaimo palveli 1950-luvulla

No ylläri, että joku trolli nappasi kiinni tuosta urlistani. :)

Tuo älä valita kyllä pätee ihan tänäkin päivänä sekä miehiin että naisiin. Muuta osata kuin ulista kun on niin vaikeeta lähtee käymään kaupassa tai siinä duunissa, millä ei ole mitään  tekemistä todellisuuden kanssa.

Ei hullumpi ajatus. Ei ollut oman päänsä kanssa painivia naisia

mies51v

Kotirouvat eivät ei ole köyhän iloja

Alkuperäinen linkki persujen arvot -ketjussa. Kertoo kaiken tarvittavan.

Minusta tuo lista on aika surullinen. Ohjeistuksen mukaan naisen tulee pitää huolta siitä, että miehellä on aina kotona mukavaa, eli naisen ja lasten kuuluu olla suittuja, hiljaisia ja hyväntuulisia. Jos aina pitää esittää perheen päälle jotain roolia, jää isä ja aviomies etäiseksi. Perheessä on mielestäni tarkoituksena jakaa ilot ja murheet.

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

No edelleen perheissä nainen tekee enemmistön kotitöistä vaikka molemmat kävisivätkin töissä. Ihmettelee vielä joku miksi naiset eivät halua parisuhteeseen tai tehdä vauvoja. Minä en. Tästä syystä olen sinkku ja vela

Sopisi mulle, toki joutuisin jättämään nykyisen työni reilun 6k kk-tuloilla ja olettaisin että mies sitten siirtäisi tililleni joka kk n. 4 tonnia vastineeksi siitä että jäisin kotiin häntä palvelemaan(3500 e korvaamaan menetettyä nettotuloani ja 500e korvaamaan kertymättä jäävää eläkettä). Muuten olisi huono diili. t. nainen

Vaikka ohjeet ovat amerikkalaislehdestä, isoäitini toimi melko lailla noin 1950-70 -luvuilla eli siihen asti, kun isoisäni kuoli. Silloin tuollaista pidettiin hyvänä ja onnistuneena perhe-elämänä.

"Muista, että hän on perheenpää ja siis aina oikeudenmukainen ja rehellinen. Sinulla ei ole oikeutta epäillä häntä." (MTV)

Sana perheenpää saattaa saada ajattelemaan, että kyseessä on kristillinen opetus, mutta niin ei ole. Raamatun mukaan aviomies kyllä on vaimonsa pää, mutta ei se sitä tarkoita, että hän aina on oikeudenmukainen ja rehellinen. Jos aviomies toimii Jumalan sanaa vastaan, hän tekee syntiä. Tai jos aviomiehen sana on vastakkain Jumalan sanan kanssa, aviomiehen sana on väärin. 

Aivan kuin exäni vuosina 2010-2019! Vaimon tehtävä oli vain miellyttää häntä ja huolehtia hänen tarpeistaan. Paha vaan, että palattuani hoitovapaalta töihin sama jatkui. Mies ei voinut lapsistaan tai lastensa asioista huolehtia, koska hän kävi töissä. Mitä sitten, että itsekin tein täyttä työpäivää raskaassa vuorotyössä? Lopulta väsyin, kun kaikki kaatui niskaani ja sain vain vittuilua osakseni. Nyt ex valittaa kaikille, että olen huono äiti enkä koskaan viitsinyt tehdä mitään liittomme eteen.

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäinen linkki persujen arvot -ketjussa. Kertoo kaiken tarvittavan.

Joo, osaan kuvitella että perzu-ukot ja palsta-ülit kannattaa tämmöisiä....Ja jännä juttu, että molemmat ovat näitä aikamiespoikia ja ikisinkkuja.

Meillä eletään juuri noin. Minä monisairaana 46v naisena olen mieheni palvelija, kun olen vain kotona. Toki mieheni ei käy koskaan baareissa mutta muuten meillä eletään noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäinen linkki persujen arvot -ketjussa. Kertoo kaiken tarvittavan.

Joo, osaan kuvitella että perzu-ukot ja palsta-ülit kannattaa tämmöisiä....Ja jännä juttu, että molemmat ovat näitä aikamiespoikia ja ikisinkkuja.

ja eronneita.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Oliko tämä yllätys? Näillä perzu-ukkeleilla ja palsta-vänisijöillä (joka tämän jutun tänne öinkitti) ei ole velvollisuuksia vaan pelkästään oikeuksia

Olen kolmekymppinen ja omasta tahdostani kotirouvana. Paljon on toki muuttunut 50-luvulta, etenkin Suomessa, mutta mielestäni tuolla on silti jonkinlaista ohjenuoraa onnistuneeseen perhe-elämään: perheenäidin tehtävä on pitää paketissa koossa sillä aikaa kun mies on pois kotoa ansaitsemassa rahaa. Jos mietitään millaiseen kotiin raskaan työn raatajan olisi mukava palata, niin tottakai sellaiseen, jossa tuoksuu tuore ruoka, lapset ovat siistejä ja puoliso hyväntuulisena ottamassa vastaan. Tämä pätee sekä miehiin että naisiin; tälläkin palstalla usein valitetaan (oikeutetusti) siitä, miten perceestä on tulla kotiin, joka on kuin pommin jäljiltä. Siitä on rentoutuminen kaukana, jos jo ulko-ovella kuulee lasten tappelevan ja kaikkialla haisevat roskat tai tiskit! 

Kohtaan mieheni päivittäin hymyn kera, nousen ylös jos istun, ja menen häntä vastaan eteiseen tervehtimään. En meikkaa tai pukeudu hienosti, mutta yleensä olen sentään suihkussa käynyt ja pukeissa. ;) Kotiutui mies sitten vuorotyöstään aikaisin aamusta tai myöhään illasta, aina on jotain syötävää hänelle valmiina. Pyykit on pesty ja roskat viety. Jne. Perusjuttuja. 

Arvoni naisena ei vähene siitä että arvostan miestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Ei hullumpi ajatus. Ei ollut oman päänsä kanssa painivia naisia

mies51v

No lievennetään hieman, että nykyään kun naisetkin käy töissä voi heillä olla omaa rahaakin jonkin verran käytössä

mies51v

Vierailija kirjoitti:

Olen kolmekymppinen ja omasta tahdostani kotirouvana. Paljon on toki muuttunut 50-luvulta, etenkin Suomessa, mutta mielestäni tuolla on silti jonkinlaista ohjenuoraa onnistuneeseen perhe-elämään: perheenäidin tehtävä on pitää paketissa koossa sillä aikaa kun mies on pois kotoa ansaitsemassa rahaa. Jos mietitään millaiseen kotiin raskaan työn raatajan olisi mukava palata, niin tottakai sellaiseen, jossa tuoksuu tuore ruoka, lapset ovat siistejä ja puoliso hyväntuulisena ottamassa vastaan. Tämä pätee sekä miehiin että naisiin; tälläkin palstalla usein valitetaan (oikeutetusti) siitä, miten perceestä on tulla kotiin, joka on kuin pommin jäljiltä. Siitä on rentoutuminen kaukana, jos jo ulko-ovella kuulee lasten tappelevan ja kaikkialla haisevat roskat tai tiskit! 

Kohtaan mieheni päivittäin hymyn kera, nousen ylös jos istun, ja menen häntä vastaan eteiseen tervehtimään. En meikkaa tai pukeudu hienosti, mutta yleensä olen sentään suihkussa käynyt ja pukeissa. ;) Kotiutui mies sitten vuorotyöstään aikaisin aamusta tai myöhään illasta, aina on jotain syötävää hänelle valmiina. Pyykit on pesty ja roskat viety. Jne. Perusjuttuja. 

Arvoni naisena ei vähene siitä että arvostan miestäni. 

Pikemminkin päinvastoin - kasvaa

mies51v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hullumpi ajatus. Ei ollut oman päänsä kanssa painivia naisia

mies51v

No lievennetään hieman, että nykyään kun naisetkin käy töissä voi heillä olla omaa rahaakin jonkin verran käytössä

mies51v

Älä liikaa lieventele, joku vielä luulee provoksi kun puoluekantakin näkyy horjuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hullumpi ajatus. Ei ollut oman päänsä kanssa painivia naisia

mies51v

No lievennetään hieman, että nykyään kun naisetkin käy töissä voi heillä olla omaa rahaakin jonkin verran käytössä

mies51v

Älä liikaa lieventele, joku vielä luulee provoksi kun puoluekantakin näkyy horjuvan.

:D

mies51v