Näin vaimo palveli 1950-luvulla

Vierailija kirjoitti:

50-luvun jenkkivaimoa kaipaavien kannattanee suunnata katseensa vapaana oleviin n. 50-vuotiaisiin naisiin. Josko sieltä löytyisi näitä vanhan koulukunnan naisia, joiden mielestä naisen tehtävänä on ruuanlaitto ja siivous, sillä aikaa kun miehet vipeltävät jossain missälie.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/979018e5-4cfb-4ce8-8da1-7c09a484613d

Minulle sopisi mielihyvin. N44

Yksinkertainen kysymys: What's in it for me? Eli miksi minun kannattaisi toimia noin, miten se muuttaisi elämäni paremmaksi ja onnellisemmaksi?

Jos joku pystyy antamaan hyvän syyn, niin mielelläni alan toimia noin.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys: What's in it for me? Eli miksi minun kannattaisi toimia noin, miten se muuttaisi elämäni paremmaksi ja onnellisemmaksi?

Jos joku pystyy antamaan hyvän syyn, niin mielelläni alan toimia noin.

Ei tuota kenenkään muun pitäisi sanoa, vaan oman vartalosi. Biologiaa nääs

mies51v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No edelleen perheissä nainen tekee enemmistön kotitöistä vaikka molemmat kävisivätkin töissä. Ihmettelee vielä joku miksi naiset eivät halua parisuhteeseen tai tehdä vauvoja. Minä en. Tästä syystä olen sinkku ja vela

Nyt teet 100% kotitöistä.

Niin, hän siivoaa omat sotkut ja tekee vain itselleen ruokaa. Parisuhteessa teet toisellekin ruuat ja siivoat hänen jälkensä. Ja jos on lapsia niin vielä heidänkin jälkensä.

ja olet yksin ilman keskustelu (väittely kumppania). Teille tuo ei tunnetusti sovi. Siksi valtaosa valitsee osapäivä piikana olon mielummin

mies51v

Taas lipsahtelee "mies"51v:ltä. Naiset yleensä käyttävät tuota osapäiväpiika-termiä, eivät miehet... Varsinkaan sellaiset, jotka pitävät moista piikomista normina. eri

Monenlaista ehtii lipsahtaa kun kuppaa täällä päivittäin. Puumerkkejä on ketjuissa niin paljon, että voi puhua jo sekä aamu- että iltapäivystyksestä. En tunne ketään keskeytymätöntä kolmivuoroa tekevää, jolla ois aikaa (ta kiinnostusta) vastaavaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys: What's in it for me? Eli miksi minun kannattaisi toimia noin, miten se muuttaisi elämäni paremmaksi ja onnellisemmaksi?

Jos joku pystyy antamaan hyvän syyn, niin mielelläni alan toimia noin.

Ei tuota kenenkään muun pitäisi sanoa, vaan oman vartalosi. Biologiaa nääs

mies51v

???

Toimimalla noin, minulla olisi parempi mies, ihanampi lapsi, paremmin palkattu työpaikka, enemmän vapaa-aikaa, suurempi omaisuus, voisin matkustella nykyistä enemmän, eläkkeeni olisi tulevaisuudessa suurempi...?

En nyt oikein ymmärtänyt eli ehkä avaat hieman ajatusmaailmaasi.

Meillä on yksi lapsi, tällähetkellä 16v. , mieheni kokkaa lähes joka ilta ja minä hoidan muut kotihommat, kaupassa käydään pääsääntöisesti yhdessä. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan se oli miehelle kunnia-asia elättää perheensä, samoin kun naiselle oli kunnia-asia pitää koti kunnossa ja molempia arvostettiin.

No tuossa jutussa naista ei arvosteta lainkaan, hän on vain palvelija ja mies tärkein.

Ei siinä ole mitään pahaa, että joku nainen on kotirouvana, huolehtii lapsista, laittaa ruuan jne. mutta siinä kyllä, että naista kohdellaan huonompana ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Olin just tulossa kirjoittamaan, että isoisäni passasi ainakin isoäitiäni niin hyvin, että mielelläni vaihtaisin nykymiehet 50-luvun miehiin. Isoäitini ei käynyt töissä, ei ajanut autoa. Kunhan hoiti kodin huom! isoisän avustuksella. Isoisä teki halot, lämmitti takat, keitti puurot, kantoi vedet sisään ja ulos talosta, hoiti eläimet ja teki maatalous- ja metsätyöt, hoiti auton, laskut ja raha-asiat. Kertaakaan ei mummo ajanut nurmikkoa eikä korjannut taloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvun jenkkivaimoa kaipaavien kannattanee suunnata katseensa vapaana oleviin n. 50-vuotiaisiin naisiin. Josko sieltä löytyisi näitä vanhan koulukunnan naisia, joiden mielestä naisen tehtävänä on ruuanlaitto ja siivous, sillä aikaa kun miehet vipeltävät jossain missälie.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/979018e5-4cfb-4ce8-8da1-7c09a484613d

Nainenkin on ihminen ja mieli muuttuu elämänkokemuksen karttuessa. Kun ikää alkaa olemaan reilut 30 vuotta, niin alkaa perheen perustaminen ja kodin pitäminen kiinnostaa ja useimmilla, joilla siihen on rahkeet tuosta tulee elämän tärkein asia.

mies51v

Perheen perustamisen ja kodin pitämisen = huolehtimisen tietyiltä päivittäisiltä arkitöiltä kokonaan tuntuu olevan kovin harvan naisen kiinnostuksen kohteena. Saati sitten tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No edelleen perheissä nainen tekee enemmistön kotitöistä vaikka molemmat kävisivätkin töissä. Ihmettelee vielä joku miksi naiset eivät halua parisuhteeseen tai tehdä vauvoja. Minä en. Tästä syystä olen sinkku ja vela

Nyt teet 100% kotitöistä.

Niin, hän siivoaa omat sotkut ja tekee vain itselleen ruokaa. Parisuhteessa teet toisellekin ruuat ja siivoat hänen jälkensä. Ja jos on lapsia niin vielä heidänkin jälkensä.

ja olet yksin ilman keskustelu (väittely kumppania). Teille tuo ei tunnetusti sovi. Siksi valtaosa valitsee osapäivä piikana olon mielummin

mies51v

Taas lipsahtelee "mies"51v:ltä. Naiset yleensä käyttävät tuota osapäiväpiika-termiä, eivät miehet... Varsinkaan sellaiset, jotka pitävät moista piikomista normina. eri

Monenlaista ehtii lipsahtaa kun kuppaa täällä päivittäin. Puumerkkejä on ketjuissa niin paljon, että voi puhua jo sekä aamu- että iltapäivystyksestä. En tunne ketään keskeytymätöntä kolmivuoroa tekevää, jolla ois aikaa (ta kiinnostusta) vastaavaan.

Kiitos. Meitä yleensä haukutaan laiskoiksi ajankuluttajiksi.

Mies51☺️

Vierailija kirjoitti:

Ihan vieras maailma.

Jo isoäitini äiti oli yrittäjä, oma äitini on juristi. Mieheni tekee perheelle aamiaisen, käy kaupassa ja tekee illallisen. Minä siivoan keittiön, petaan sängyn ja vien koiran.

Siivooja käy hoitamassa hommat kerran viikossa, ollaan molemmat töissä ja kolme lasta on lukiossa.

Millähän saisin ajan kulumaan kotirouvana? Huhhuh.

Tekisit miehesi ja siivoojasi työt omien kotihommiesi lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys: What's in it for me? Eli miksi minun kannattaisi toimia noin, miten se muuttaisi elämäni paremmaksi ja onnellisemmaksi?

Jos joku pystyy antamaan hyvän syyn, niin mielelläni alan toimia noin.

Ei siinä ole sulle mitään. Nämä biologiat saattaa pitää paikkaansa max pari vuotta eli alkuhuuman. Sen jälkeen se on pelkkää höpölässyä ja via dolorosaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvun jenkkivaimoa kaipaavien kannattanee suunnata katseensa vapaana oleviin n. 50-vuotiaisiin naisiin. Josko sieltä löytyisi näitä vanhan koulukunnan naisia, joiden mielestä naisen tehtävänä on ruuanlaitto ja siivous, sillä aikaa kun miehet vipeltävät jossain missälie.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/979018e5-4cfb-4ce8-8da1-7c09a484613d

Nainenkin on ihminen ja mieli muuttuu elämänkokemuksen karttuessa. Kun ikää alkaa olemaan reilut 30 vuotta, niin alkaa perheen perustaminen ja kodin pitäminen kiinnostaa ja useimmilla, joilla siihen on rahkeet tuosta tulee elämän tärkein asia.

mies51v

Perheen perustamisen ja kodin pitämisen = huolehtimisen tietyiltä päivittäisiltä arkitöiltä kokonaan tuntuu olevan kovin harvan naisen kiinnostuksen kohteena. Saati sitten tärkein asia.

Kyllä se pätee edelleenkin, mutta moni menettää etsikko aikansa ja valittaa +40v kavereilleen vääristä elämän ratkaisuista. Boin laittaa linkin aiheeseen jos haluat.

Mies51v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Olin just tulossa kirjoittamaan, että isoisäni passasi ainakin isoäitiäni niin hyvin, että mielelläni vaihtaisin nykymiehet 50-luvun miehiin. Isoäitini ei käynyt töissä, ei ajanut autoa. Kunhan hoiti kodin huom! isoisän avustuksella. Isoisä teki halot, lämmitti takat, keitti puurot, kantoi vedet sisään ja ulos talosta, hoiti eläimet ja teki maatalous- ja metsätyöt, hoiti auton, laskut ja raha-asiat. Kertaakaan ei mummo ajanut nurmikkoa eikä korjannut taloa.

Mutta ei puuttunut ruoanlaittoon, tiskiin, pyykkiin eikä lastenhoitoon? Nyt kuvittele samanlainen mies ja nainen nykypäivään, kaupunkiin, kerrostaloon. Naisella on edelleen ruoanlaitto, tiski, pyykki ja lapset kontollaan, miehellä....niin mitä? 50-luvun työnjako ei näissä olosuhteissa toimi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi lapsi, tällähetkellä 16v. , mieheni kokkaa lähes joka ilta ja minä hoidan muut kotihommat, kaupassa käydään pääsääntöisesti yhdessä. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa kotitöistä.

Jos mies kokkaa, kuka siivoaa jäljet? Itse en lähtisi tuohon, mutta onneksi tämä on jokaisen oma valinta. En halua töiden lisäksi siivoojan virkaa kotona, ja töistä ei ole aikomus luopua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Olin just tulossa kirjoittamaan, että isoisäni passasi ainakin isoäitiäni niin hyvin, että mielelläni vaihtaisin nykymiehet 50-luvun miehiin. Isoäitini ei käynyt töissä, ei ajanut autoa. Kunhan hoiti kodin huom! isoisän avustuksella. Isoisä teki halot, lämmitti takat, keitti puurot, kantoi vedet sisään ja ulos talosta, hoiti eläimet ja teki maatalous- ja metsätyöt, hoiti auton, laskut ja raha-asiat. Kertaakaan ei mummo ajanut nurmikkoa eikä korjannut taloa.

Mutta ei puuttunut ruoanlaittoon, tiskiin, pyykkiin eikä lastenhoitoon? Nyt kuvittele samanlainen mies ja nainen nykypäivään, kaupunkiin, kerrostaloon. Naisella on edelleen ruoanlaitto, tiski, pyykki ja lapset kontollaan, miehellä....niin mitä? 50-luvun työnjako ei näissä olosuhteissa toimi.

Auton renkaiden vaihto =D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys: What's in it for me? Eli miksi minun kannattaisi toimia noin, miten se muuttaisi elämäni paremmaksi ja onnellisemmaksi?

Jos joku pystyy antamaan hyvän syyn, niin mielelläni alan toimia noin.

Ei tuota kenenkään muun pitäisi sanoa, vaan oman vartalosi. Biologiaa nääs

mies51v

Ai ettäkö biologian takia naiset ovat arvottomia kotiorjia? Erilaisia kyllä, mutta ihmisiä yhtä lailla, vaikka jotkut miehet eivät ymmärrä sitä vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Olin just tulossa kirjoittamaan, että isoisäni passasi ainakin isoäitiäni niin hyvin, että mielelläni vaihtaisin nykymiehet 50-luvun miehiin. Isoäitini ei käynyt töissä, ei ajanut autoa. Kunhan hoiti kodin huom! isoisän avustuksella. Isoisä teki halot, lämmitti takat, keitti puurot, kantoi vedet sisään ja ulos talosta, hoiti eläimet ja teki maatalous- ja metsätyöt, hoiti auton, laskut ja raha-asiat. Kertaakaan ei mummo ajanut nurmikkoa eikä korjannut taloa.

Mulla isoisä mm. imuroi ja silitti omat paitansa. Seuraavaan sukupolveen sen sijaan siirtyi tämä "naisten töitä" -mentaliteetti kotitöistä. En tiedä miksi. eri

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Eikö se nyt ole selvää että molemmille sukupuolille oli velvollisuutensa?

kumman sukupuolen edustajat ne yleensä yrittävät maalata kuvaa alemmassa asemassa olleista naisista/miehistä?

Nykyinen naisten käsityshän on että jos mies vaatii että naisen pitäisi tehdä yhtään mitään miestä miellyttääkseen (esim. pysytellä normaalipainoisena tai hymyillä joskus), on hänen saatava täysylläpito unelmakoteineen ja viiden tähden matkoineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla myös miehelle oli vaatimuksia:

Piti pyrkiä aina näyttämään ja käyttäytymään kuin herrasmies.

Töitä oli tehtävä lujasti, ylennys tuli ansaita säännöllisesti jotta säilytti kasvonsa.

Miehenkin tehtävä oli olla miellyttävä perhettään kohtaan ja tuotava vaimolle kukkia sekä vietävä hänet viikottain ulos treffeille (ja mies maksoi mukisematta kaiken). Vähintään vuosittain joku koru lahjaksi.

Mies puolusti perheensä kunniaa sanoin ja teoin (eli nyrkein). Jos joku ryppyili vaikkapa vaimon siskolle, vaimon mies oli velvollinen osallistumaan kurinpalautukseen. 

Jne.

Jännä kuinka miehiltä usein unohtuukin näissä keskusteluissa se oman tontin hoitaminen. ;)

Olin just tulossa kirjoittamaan, että isoisäni passasi ainakin isoäitiäni niin hyvin, että mielelläni vaihtaisin nykymiehet 50-luvun miehiin. Isoäitini ei käynyt töissä, ei ajanut autoa. Kunhan hoiti kodin huom! isoisän avustuksella. Isoisä teki halot, lämmitti takat, keitti puurot, kantoi vedet sisään ja ulos talosta, hoiti eläimet ja teki maatalous- ja metsätyöt, hoiti auton, laskut ja raha-asiat. Kertaakaan ei mummo ajanut nurmikkoa eikä korjannut taloa.

Mutta ei puuttunut ruoanlaittoon, tiskiin, pyykkiin eikä lastenhoitoon? Nyt kuvittele samanlainen mies ja nainen nykypäivään, kaupunkiin, kerrostaloon. Naisella on edelleen ruoanlaitto, tiski, pyykki ja lapset kontollaan, miehellä....niin mitä? 50-luvun työnjako ei näissä olosuhteissa toimi.

Pätee myös toisin päin.

50-luvun työnjako tarkoittaisi että molemmat vetäisivät lonkkaa suurimman osan päivästä.