Olen yksinäinen ja jonkin asteisesti masentunut - koira tai kissa?

Estääkö masennus viemästä koiran ulos vähintään kolme kertaa päivässä? Riittääkö rahat eläinlääkärikuluihin?

Kissanhiekkalaatikkoa pitää siivota päivittäin.

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Koiran kautta tapaisit enemmän uusia ihmisiä, joka voi piristää. Molemmat kuitenkin hyviä vaihtoehtoja, valitse se, joka tuntuu "oikealta" tai vaikka molemmat :)

Vierailija kirjoitti:

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Kissan kokoisen koiran voi myös opettaa laatikolle, toki se lenkkiä kaipaa mutta niin ne kissatkin, joten ollaanpa rehellisiä. 

Ei kissaa jos on pieni kaupunkiasunto eikä ympäristöä jossa voi turvallisesti ulkoiluttaa. Niille tulee usein stressioireita virikkeidenpuutteesta.

Koira - "pakottaa" lenkille ja koiran kanssa liikkuvalle tulee ihan tuntemattomatkin juttelemaan :)

Plus jos alat harrastaa koirasi kanssa jotain niin voisit saada niista piireista myos ystavia. 

Kissa on vahan tyly arjen piristaja, tuomitsee vaan ja tekee mita huvittaa. Koira on sentaan aidosti iloinen kun tulet kotiin ja tulee jopa tervehtimaan :D 

Ota pieni koira niin voit kuljettaa sita mukana helpommin. (Siis semmoinen joka mahtuu kantokoppaan vaikka.) 

Masennus tai ei, lemmikin hoitoon pitää olla henkisiä ja taloudellisia resursseja. Kyllähän moni masentunut on sanonut, että lemmikki pitää heidät hengissä, se on se syy nousta ylös ja toimia. Mutta sitten on taas niitä masentuneita, joilla lemmikki jää heitteille ja kärsii. Sinun pitää miettiä tarkasti mitä teet, koska lemmikki on elävä olento ja sen hyvinvointi on sitten sinun vastuulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Kissan kokoisen koiran voi myös opettaa laatikolle, toki se lenkkiä kaipaa mutta niin ne kissatkin, joten ollaanpa rehellisiä. 

Missä kohtaa olin epärehellinen?

Olen eri mieltä väittämästä, etteikö ihminen kiinnostaisi kissaa. Toisin kuin luullaan, useimmat kissat ovat sosiaalisia, myös ihmisiä kohtaan. Kissat kiintyvät "ihmiseensä"; haluavat ja antavat huomiota päivittäin paljonkin. Itse suosittelen, ettei kukaan ottaisi vain yhtä kissaa, vaan kaksi, jotta eläimellä on lajitoverista ystävä/seuraa. Kahden kissan temmellyksiä yhdessä on myös todella hauska seurata.

Olisiko ap mahdollista, että ottaisit vuorotellen kokeiluun sekä kissan että koiran? Eli siis sellaisen eläimen, jolle on tarkoitus löytää loppuelämän koti, mutta jolle tarvitaan aluksi sijaiskoti ennen sen lopullisen löytymistä. Parhaimmillaan voi käydä niin, että eläin jolle tarjoat sijaiskotia, viekin sydämesi ja haluat pitää sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Kissan kokoisen koiran voi myös opettaa laatikolle, toki se lenkkiä kaipaa mutta niin ne kissatkin, joten ollaanpa rehellisiä. 

Missä kohtaa olin epärehellinen?

En viitannut sinuun, vaan tuohon että kissa-laatikko / koira-ulkoilu.

Esimerkiksi joku lyhytkarvainen chihu ei kestä paukkupakkasia, joten laatikko on paljon armollisempi kuin pissattaa ulkona. Pienen koiran rakko on myös pieni, joten 8 tuntia on aivan liian pitkä aika olla pääsemättä tarpeille, jos tuollaisen ottaa ja käy itse töissä.  Meksikosta lähtöisin oleva rotu ei todellakaan  ole suomen ilmastoon sopeutuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Kissan kokoisen koiran voi myös opettaa laatikolle, toki se lenkkiä kaipaa mutta niin ne kissatkin, joten ollaanpa rehellisiä. 

Missä kohtaa olin epärehellinen?

En viitannut sinuun, vaan tuohon että kissa-laatikko / koira-ulkoilu.

Esimerkiksi joku lyhytkarvainen chihu ei kestä paukkupakkasia, joten laatikko on paljon armollisempi kuin pissattaa ulkona. Pienen koiran rakko on myös pieni, joten 8 tuntia on aivan liian pitkä aika olla pääsemättä tarpeille, jos tuollaisen ottaa ja käy itse töissä.  Meksikosta lähtöisin oleva rotu ei todellakaan  ole suomen ilmastoon sopeutuva.

Pienen koiran rakko on pieni, mutta niin on sen juonti- ja syöntimäärät. Aineenvaihduntakin lienee pienellä koiralla pieni eikä ison koiran metabolia. En siis yhtään usko siihen, että pieni koira ei pystyisi pidättämään siinä missä iso koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kissaa, sinä et kiinnosta sitä. Koira on parempi, jos jaksat ulkoiluttaa ja sinulla on varaa eläinlääkärikuluihin, joita lemmikistä väistämättä tulee. 

Kissan kokoisen koiran voi myös opettaa laatikolle, toki se lenkkiä kaipaa mutta niin ne kissatkin, joten ollaanpa rehellisiä. 

Missä kohtaa olin epärehellinen?

En viitannut sinuun, vaan tuohon että kissa-laatikko / koira-ulkoilu.

Esimerkiksi joku lyhytkarvainen chihu ei kestä paukkupakkasia, joten laatikko on paljon armollisempi kuin pissattaa ulkona. Pienen koiran rakko on myös pieni, joten 8 tuntia on aivan liian pitkä aika olla pääsemättä tarpeille, jos tuollaisen ottaa ja käy itse töissä.  Meksikosta lähtöisin oleva rotu ei todellakaan  ole suomen ilmastoon sopeutuva.

Pienen koiran rakko on pieni, mutta niin on sen juonti- ja syöntimäärät. Aineenvaihduntakin lienee pienellä koiralla pieni eikä ison koiran metabolia. En siis yhtään usko siihen, että pieni koira ei pystyisi pidättämään siinä missä iso koira.

Kyllä noilla pienillä on pidätysongelmia enemmän kuin isoilla, mutta kohtuutonta se on myös isoille, koitas itse olla yli 8 tuntia käymättä tarpeilla. 

Crazy catwoman.

Ota koira.

Tätä olen  miettinyt kun koirat on niin yleisiä nykyään, että onko kaikilla oikeasti mahdollisuus siihen, että koira on enintään 8 tuntia yksin? Minulla työpäivä on matkoineen 9 tuntia.

Monilla on outoja harhakäsityksiä kissasta jotenkin emotionaalisesti etäisenä otuksena. Oma kissani on sylissäni tuntikausia joka päivä. Se nukkuu vieressäni, juttelee minulle maukumalla, seuraa minua huoneesta toiseen ja juoksee usein ovelle vastaan, kun tulen kotiin. Minulla on masennustaustaa ja kissani on minulle äärettömän rakas. Saan siltä ystävyyttä ja hellyyttä, enkä koe olevani yksinäinen. Kannattaa kuitenkin miettiä vakavasti omia resursseja, jotta voi olla varma siitä, että kykenee hoitamaan lemmikkiä parhalla mahdollisella tavalla jopa vuosikymmeniä.

Älä ota mitään eläintä jos ajattelit että sen pitää olla yksin kun olet töissä.