Lue keskustelun säännöt.
Mielestäsi maailman surullinen leffa, jonka takia itket silmät päästä?
Kommentit (161)
Meni joku ihmeen roska silmään tosiaan kun näin ekan kerran Hatchikon. Suoranainen pölypilvi. Pitäisi siivota varmaan vielä paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi edes katsoa Hatchicoa. Tulikärpästen hauta kun se pikkutyttö söi nälkäänsä kiviä ja viimeisiä karkkeja. Pahin siviileistä kertova sotaelokuva ikinä.
Lilya 4-ever sai mielen aika matalaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi edes katsoa Hatchicoa. Tulikärpästen hauta kun se pikkutyttö söi nälkäänsä kiviä ja viimeisiä karkkeja. Pahin siviileistä kertova sotaelokuva ikinä.
Säästi viimeisiä karkkeja.
Vierailija kirjoitti:
Lilya 4-ever sai mielen aika matalaksi.
Surullinen oli mutta kyllä siinä myös itsellä nousi viha pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika raidallisessa pyjamassa, koska voin sen katsoa mutta itken sikana, mutta Hachikoa en kykene katsomaan kun haukon henkeä ja saan jonkun itkupaniikkikohtauksen.
Changeling, ihan hirveä tositapahtumiin perustuva elokuva. Olisin mielummin ollut näkemättä. Traumatisoivan kamala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulikärpästen hauta täälläkin. Pelkkä elokuvan ajattelu saattaa alkaa itkettää, jos olen herkällä tuulella.
Lilja 4-everiä olen vältellyt tarkoituksella. Luulen, että se olisi minulle liikaa.
Hachikosta en tykännyt.
Mikähän minua vaivaa, kun Hachiko ei liikuttanut pätkääkään. En muista nyt yhtäkkiä sellaista elokuvaa, jolle olisin tosi vuolaasti itkenyt, mutta Poika raidallisessa pyjamassa ja Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä itkettivät lopussa. Ai niin, Aina vierelläsi itkettää myös. Viimeksi vollotin sarjalle 13 reasons why, mutta sehän ei ole elokuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei leffa mutta sarja, Outlanderin 2. Kauden viimeinen jakso. Niin riipivää...! Elokuvista Disneyn Valkohammas. Murrun yleensä koskettavan musiikin tähden.
Minä erehdyin nuorena tyttönä katsomaan jonkin aiemman version Hachikosta. Jäin vain katselemaan ja ajattelin, että kiva koira tuossa elokuvassa. Oli karmea järkytys tajuta miten elokuva eteni. Silti en voinut lopettaa katsomista. Tätä viimeisintä elokuvaversiota en todellakaan aio katsoa ikinä, milloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljaiset sillat, rakkauselokuva, jossa epäitsekäs nainen uhrasi rakkauden perheensä takia. Miehetkin itkivät. Etukäteen varoitettiin, että ottakaa Nessut mukaan. Meryl Streep ja Clint Eastwood.
Hiljaiset sillat täälläkin. Vollotan kuin vesiputous siinä kohdassa kun nainen miettii liikennevaloissa lähteäkö vai ei.
Hachiko on monelle näköjään liikaa. Vaikka pidän koirista, ei tämä filmi itkettänyt. Olin lukenut jostain, että todellisuudessa ihmiset syöttivät Hachikoa oikein urakalla kun se päivysti siellä paikallaan. Mahtoikohan koira mennä sinne ruoan vai kuolleen omistajan takia.? Koirahan kuoli sitten lihavuuteen.
"A Star is Born". Nuorempana itketti myös Streisand-Kristofferson-versio.
The Green Mile
Vaikka onkin nykymittapuulla vanha ><
Katson enemmän toiminta- ja kauhuleffoja, niissä ei usein tule kyyneliä tiristeltyä. Silti Terminator 2 lopussa jotenkin aina ihmeellisesti menee ripsi silmään ja niiskututtaa. Oon varmaankin allerginen sille.